Eilen oli pakko soittaa töihin, etten kykene kurkkukivun vuoksi sinne raahautumaan. Tarvitsen ääntäni töissä ja olisi ollut vieläpä iltavuoro, joten päätin säästää isteäni. Iltaa kohti olo huononi ja kuumekin alkoi nousta, joten soitin työparille olevani vielä perjantain kotona.
Aamusella tuntui, että olisin ehkä voinutkin mennä töihin, mutta nyt olo jälleen huononee ja kuume on nousussa jo nyt. Luulen siirtyväni sohvalle television ääreen suht pian.
Harmittaa nuorimmaiselle luvatun kissakahvilan jääminne väliin, mutta toisaalta se pysynee paikoillaan ja ehdimme sinne parempikuntoisina seurustelemaan kissojen kera. Niin on mukavampaa kaikille.
Sataa sataa lotisee jo toista päivää. Kissa ulkoilee, mutta eilen se istui jonkin aikaa pohtimassa päätöstään kuistin pöydän alla. Tomaatin alkavat kypsyä ja niitä on paljon.
Tähän vielä ammattiin liittyvä video. Kuten Henriika sanoo videolla, myös minä olen sitä mieltä, että kirjastossa saa kyllä tehdä ihan kaikenlaista eikä yksikään päivä ole samanlainen.
Olen tänään nauttinut suunnilleen vajaat kuusi tuntia kokoustamisesta sekä edestakaisinjuoksusta ja kiireestä, joten sen vastapainoksi kävin ystävän kanssa Kissakahvila Helkatissa töiden jälkeen.
Söin palsternakka-perunasosekeittoa ihanan saaristolaisleivän kera ja jälkkäriksi salmiakki-jäätelöannoksen catpuccinon kera. Siinä samalla seurustelimme kissojen sekä mukavan tarjoilijan ja muiden asiakkaiden kera.
Sivumennen sanottuna arvelen, että kahvilassa oli ainakin yksi pari ensitreffeillä :)
En jaksa nyt kauheasti kirjoitella ihan siksi, ettei oikeastaan ole mitään järkevää sanottavaa. Olen ollut kotona koko loppuviikon eli ke-su ja huomenna pitäisi päästä töihin. Toivottavasti metrot kulkee jotenkuten JHLn ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta huolimatta.
Olen aivan sekaisin väsymyksestä. Eilen oli viimeinen pilates tälle vuodelle. Jos ei olisi ollut viimeinen, en olisi mennyt. Puolikuntoisuus väsyttää, enkä ainakaan töissä parane, eilenkin meni ääni loppujen lopuksi eikä tämä päivä ole sen parempi.
Illalla menin neljä kertaa nukkumaan. Neljästi siksi, että kissa leikki jollakin ja se piti käydä ottamassa pois. Neljännellä kerralla olin jo sen verran kypsä, että kastelin kissan kodinhoitohuoneen isossa lavuaarissa kunnolla. Hän ei tykännyt, mutta olipa sen jälkeen hiljaa. Toki aamulla heräsin kuudelta (tuntia ennen kellon soimista) vessaan enkä sitten enää saanut unen päästä kiinni.
Tänään menin kampaajalle ja sen jälkeen lounastin miehen kanssa. Kävelimme räntäsateessa Prestoon, siellä oli hyvä lounasbuffet. Mies meni töihinsä ja minä pienen Sokoskierroksen jälkeen ratikalla töihin, koska olin luvannut mennä rakentamaan lukunuotiota kirjastoon. Tosin työkaverit olivatkin sitten jo hoitaneet senkin ja istuin siellä sitten pari tuntia tyhjänpanttina surffaamassa. Saanpahan plussatunteja.
Metsää on kannettu sisään sen verran, että on varmasti aivan järkyttävä siivoaminen sunnuntaina. Harry Potter-kirjoista tuttu Hedwig-tunturipöllö oli saapunut kirjastoon.
Olin sopinut ystävien kanssa kahvitapaamisesta, joten lähdin sitten hyvissä ajoin sinne. Kävelimme KakkuGallerian Kakkubuffettiin ja juttelimme kaikenlaista ja oli oikein mukavaa. Söin kahdeksan kakkupalaa, ne ovat pieniä mutta niin hyviä. Suosikkini on mango-lime.
Keskimmäinen on yökoulussa, sentään oli hoitanut tiskikoneen kun muistutin siitä aamulla. Pienin kiukkuaa, koska ensi viikoksi pitää tehdä kirja-arvostelu ja hän on vasta puolivälissä kirjaa, josta aikoo jutun tehdä. Arvatkaa, kuinka monesti olen kehoittanut lukemaan? Niinpä.
Sirius Nokisuu II Kattiainen haettiin eilen Myllykoskelta ja saimmekin mukaan varsin uteliaan pienen tyttelin. Ei ole paikkaa, joka ei kiinnostaisi. Hakupaikan emäntä sanoi, ettei tuo juttele, mutta kyllä se meille juttelee kovastikin. Ehkä siksi, että me juttelemme sille.
Pari kuvaa. Aion mennä sohvalle neidin viereen katsomaan telkkarista jotain. Samalla voin neuloa lelupallon sille.
Matkalla hän naukui pari kertaa, mutta enimmäkseen nukkui
Ensin syötiin
Leikki on lapsen työ
Kone käynnissä
Mitä lähempänä, sen parempi
Varsinainen halikatti. Huomenna käymme aamupäivällä eläinlääkärissä rokotettavana ja sirutettavana.
Huomenna on vihdoin se päivä, kun haemme kisun kotiin. Torstai-iltana mies pyysi nähdä kissan kuvan, 'kun olet sen kaikille muille näyttänyt, mutta et hänelle'. Kuvan jälkeen kommentti oli "Sysi II, mutta hienommilal rintakarvoilla" eli kaipa sekin tykästyi. Ainakin nurisematta tuli kuskiksi, kun piti mennä ostamaan vessaa ja kuljetuskoppaa :P
Unohdin viimeksi siinä kissapöllyssäni kertoa, että kävin silloin tiistaina Taidehallissa katsomassa Julian Rosefeldtin mediateoksen 'Manifesto', jossa Cate Blanchett esittää 13 erilaista monologia taiteen merkityksestä. Se oli mielestäni hieno, sekä viesti että toteutustapa. Cate on myös ykkös-naisnäyttelijäsuosikkini, joten sikälikin teos oli hieno kokemus.
Lapsuusmaisemissa
Sivistin äsken itseäni katsomalla alkuperäisen BladeRunner-elokuvan. Yritin vuosia sitten katsoa sen, mutta silloin en jaksanut kovin pitkälle ja nytkin se oli aika tipalla, ettei jäänyt kesken. Menen ensi viikolla katsomaan uuden ja siksi oli nyt pakko katsoa tämä. En edelleenkään koe tuota mitenkään elämää suuremmaksi kokemukseksi vaikka olihan se parempi kuin esimerkiksi Avaruusseikkailu 2001 tai Apinoiden planeetta (ihan miltä vuodelta tahansa).
Muutama kuva vielä viikon säätiloista. Jos joskus ostan uuden puhelimen, toivon siinä olevan yhtä hyvän kameran. Toisaalta saatan tehdä marjaanat :P
Nimittäin perheenlisäystä pukkaa meilläkin. Ei, minä olen siihen jo liian vanha eikä ole vehkeitäkään enää, mutta meille tulee pieni karvapallo <3
Hesy ja muut eläinpelastajat 'pakkosyöttävät' kahta kissaa, joten päädyin tori.fi-sivuille. Sielläkin on aika paljon uuden kodin tarpeessa olevia elikoita ja heidän joukostaan löysin hänet. Tällä hetkellä tämä sulotar asuu vielä Kouvolan liepeillä, mutta menemme hakemaan hänet sunnuntaina.
Pidän ensi viikon syyslomaa nyt aivan eri tunnelmissa, kuin mihin olin varautunut. Tiistaina menemme pennun kanssa tutustumaan eläinlääkäriin ja neiti saa sirun niskaansa siltä varalta, että aikoo karata jonnekin.
IIH! Vauvakissi!! Noin pientä minulla ei ole koskaan ollut <3
Tervehdys taas. Eilinen ilta oli vähän raskas, vaikka muuten päivä oli suht hyvä. Kävimme illalla miehen kanssa viemässä erään työkaverin (entinen talouspäällikkömme) kesähoidossa olleet huonekasvit hänelle Herttoniemeen. Tänä työkaveri jäi kesän alussa pitkälle sairaslomalle selkärankaan sijoittuneen kasvaimen vuoksi ja koska kukaan ei tiennyt, onko työpaikalla ketään huolehtimassa kasveista, toin ne kotiin.
Joimme teetä työkaverin luona ja juteltiin kaikenlaista ja hän kertoi syövän etenemisestä. Kuulemma sädehoito ei ole auttanut vaan nyt kasvain on kasvanut ja joudutaan leikkaamaan, vaikka sitä ei kokonaan saadakaan pois. Lisäksi nyt on murtuma nikamassa, koska kasvain heikentää luuainesta ja sen vuoksi hän ei pääse liikkumaan yhtä hyvin, kuin vielä kesällä. Leikkauksen jälkeen hän on ainakin kolme kuukautta vielä sairaslomalla, joten vaikka selkä leikattaisiin nyt niin sairasloma jatkuisi ainakin vuodenvaihteeseen. Aika pitkä aika.
Työkaveri on urhea eikä aio lannistua.
Tänään kävin sitten työ-ystävän/matkakaverin ja pienimmän kanssa elokuvissa katsomassa The Dark Tower-leffan. Se oli varsin hyvä, tykkäsin nuoresta päähenkilön esittäjästä, Idris Elba oli hyvä ja Matthew McConaughey myös. Voin suositella kaikille, jotka ovat tykänneet länkkäreistä, Elban Revolverisankari vetää vertoja kenelle tahansa Villin lännen pyssysankarille :)
Huomenna menemme työ-ystävän luo leikittämään kissoja ja samalla mies käy hänen kanssaan hakemassa yhden patjan, jota olisi mahdoton saada ilman autoa kulkemaan.
Tämänkin biisin kanssa kannattaa laittaa nupit kaakkoon ja nousta hetkeksi tanssimaan. Se helpottaa moneen asiaan :)
Eilen pienin oli koulussa aamupäivän ja oli kuulemma ollut oikein kivaa. Hän tuki omaa leirikoulurahastoaan ostamalla Kismetin eurolla, jonka annoin aamulla. Myöhemmin saimme viestin, että nettosimme leirikoulurahastoon yli 1000 euroa tällä kahvituksella. Saa nähdä mikä on keskiviikko-illan kahvibuffetin tulos.
Koulusta sen verran, että vaikka pidämme kovasti pienimmän opettajista, heillä on välillä vähän outoja mielipiteitä. Pienimmällä on ongelma matikanläksyn kanssa ja mies opasti ratkaisemaan eri tavalla kuin koulussa, lopputulos oli sama . Opettaja oli sanonut, että väärin oli tehty. Ymmärrämme toki, jos on kyse tietyn tavan opettamisesta, mutta jos lapsi ei ymmärrä sitä niin eikö ole parempi, että pääsee oikeaan lopputulokseen silti?
Niin ja keskimmäinen oli 'nasujaisissa' perjantai-iltana kauheassa vesisateessa, ajattelin sen saavan keuhkokuumeen. Lauantain lehdet sitten päivittelivät, kuinka oli nasut jättäneet puistot törkeään kuntoon. Kysyin keskimmäiseltä asiasta ja hän kertoi, että he olivat siivonneet jälkensä ennen kuin pääsivät lähtemään. Ilmeisesti kyse on myös koulujen eroista.
Tänään kävimme Hesyn kissatarjontaa tarkistamassa. Juttelimme parin päivystäjän kanssa ja he kertoivat, että luovutusikäisiä pentuja ei vielä ole, mutta syyskuun puolivälissä varmaankin alkaisi jo olla. Se olisikin kiva, koska toivon mukaan silloin meillä olisi jo parvekelasitkin asennettuna. Emme mitenkään voi ottaa kissaa ennen kuin ne on asennettu, joku työmiehistä vielä astuu kissan päälle tai jotain.
Muuten olen leiponut kahvibuffettiin pari kuivakakkua, taidan vielä huomenna tehdä yhden. Alla Jaredin ja kumppaneiden uusi sinkku.
Viikonloppu vilahti taas, tällä kertaa ompelukoneen ääressä (ja lukiessa).
Parvekekalusteet kaipasivat selkätyynyjä, koska ne olivat loppuneet Ikeasta silloin ostaessamme kaluston. Istuintyynythän saimme silloin. Kävin torstaina ostamassa Eurokankaasta ulkokäyttöön tarkoitettua sisustuskangasta ja mielestäni onnistuin aika kivasti. Noissa on vetoketjut, jotta sisuksen voi tarvittaessa vaihtaa.
Pienin sanoi nähdessään valmiit tyynyt, että tyynyjä on niin helppo ommella, joten sanoin hänen olevan varsin tervetullut ompelemaan kaikki vetoketjut. Jostain syystä mies veti limut henkeen tässä kohti ja pienin hiljeni :P Nämä kuvat ovat eilisillalta, nyt on jo kaikki tyynyt valmiina ja paikoillaan.
Olen myös päihittänyt pyykkivuoren, jopa silitin pitkästä aikaa. Olemme myös etsiskelleet kissaa netistä, tosin huonolla menestyksellä.
Perjantai-iltana laitoin kyselyn eräästä pennusta (RekkuRescueen), mutta sain vastauksen etteivät he anna pentuja yksinään. Lauantai-aamuna eräs lapsuudenystävä kyseli FBssä, josko voisimme ottaa heidän entisen kissansa; kolmevuotiaan, joka on ollut viimeiset kaksi vuotta karkuteillä ja nyt saatu kiinni. Sanoin, ettemme voi ottaa sitä okt:on jossa on jatkuvasti joku läpi auki ja hän sanoi, että niin hän oli arvellutkin. Kissa oli tosi söpö, joten harmitti hiukan.
Toisaalta pentuja saa varmasti Hesystä ihan lähiaikoinakin, emmekä oikein pysty ennen syyskuuta sitä ottamaankaan kun on kaikenmaailman kiireitä.
Turun tapaukseen en halua ottaa muuta kantaa kuin sen, että jos joku rajakki alkaa ensimmäiseksi huutamaan vittua mun kommenttiin jossain, niin en kyllä jatka keskustelua. Ikinä ei tulisi pieneen mieleenkään aloittaa keskustelua tuntemattoman ihmisen kanssa siten. Ei ikinä. Joten pitäkööt tunkkinsa.
Huomenna meillä on kauden aloituskokous eli päivän kestävä operaatio, joka kiinnostaa ihan kympillä. Onneksi saan kyydin kotiin ex-työkaverilta, joka on aamuvuorossa samassa rakennuksessa.
Kävimme tiistaina ystävän luona kahvilla, nuorimmainen ja minä. Nuorempi kissa kaipasi leikittämistä ja sitä saikin runsain mitoin, pienin onnellisena leikki sen kanssa samalla kun minä ja ystävä joimme kahvia ja juttelimme tulevasta Lontoon matkasta.
Tänään kävimme saman ystävän ja hänen tyttärensä kanssa (+ nuorin) katsomassa uuden Hämis-leffan ja voi että se oli hyvä! Niin hauska ja vitsikäs :) Lisäksi Michael Keatonin esittämä pahis oli aika inhimillinen loppujen lopuksi ja toisaalta tuli pieni muistuma herran Birdman-elokuvaan.
Tänään olen pohdiskellut mm. sellaista asiaa, että nykyään näyttelijät joutuvat treenaamaan kuin kilpaurheilijat. Tämäkin nuori mies on treenannut kaksi vuotta Hämishyppyjä yms. Vaikka hänellä onkin tanssijatausta, en silti usko sen olevan aina helppoa. Myös suomalaisnäyttelijät ovat aina Turkan päivistä lähtien ihan erilaisia kuin aiemmat näyttelijäpolvet ja ilmeisesti myös terveemmät elämäntavat ovat pop. Aika vähän (minusta) näkee enää otsikoita, että joku näyttelijä tai artisti olisi heilunut kännissä pitkin baareja tappelemassa, toista oli Kaurismäkien Helsingin-aikoina :P Kirjailijat lienevät edelleen oma lukunsa :D
Tästä tulikin taas mieleeni Richardin uusin elokuva, jota odottelen saapuvaksi postilaatikkoon hetkenä minä hyvänsä. Siinä esiintyy myös tämä Hämiksen näyttelijä Tom Holland ja Richard varoitti jo twitterissä, että leffa voi olla aika raaka. Mielenkiinnolla siis odotan.
Huvitukseksi laitan Tom Hollandin LipSync-kilpailuesityksen. Voisi sanoa, että tykkään ja arvostan :)
Olen tänään katsonut melkoisen määrän näitä LipSync-pätkiä, hauskojahan ne ovat mutta kyllä tämä on ehkä paras tähän asti. Ihan omassa lajissaan.
Tuntuu menevän kampaajan sopiminen. Viime viikolla sovin luottokampaajani kanssa hiustenleikkuusta siten, että hän tulisi meille töihin leikkaamaan mun tukan, kun hänelle ei juuri nyt ole tuolia missään. Sovimme silloin tästä keskiviikkoaamusta, silloin olisi sopivasti vapaata tilaa meillä firmassa tällaiseen touhuun. Tänä aamuna hän laittoi viestiä, ettei pääsekään koska kissalle oli sattunut onnettomuus ja siirsimme tapaamisen huomiselle aamulle samaan aikaan samaan paikkaan.
Nyt sain häneltä viestin, jollaisen joudun piakkoin luultavasti itsekin lähettämään eli kissaparka on lähetetty viimeiselle matkalleen eikä hän huomenna pysty mitään tekemään. Surettaa ihan hurjasti :/ Hän on niin kiltti ihminen, mutta aina tuntuu menevän asiat jotenkin ristiin juuri työmarkkinoilla ja tämä kissa on viimeinen kolmesta, kaikki ovat menneet muutaman vuoden kuluessa paremmille hiirestysmaille. Toivoisin voivani tehdä jotain ilahduttaakseni, mutta en keksi mitään.
(Jos joku nyt luulee, että olen hänelle vihainen siitä, että minun karvani ovat kissaa arvottomammaksi katsottu, niin erehtyy pahasti. Kissanomistajana ja kissan menettäneenä (ja pian menettävänä) voin kertoa, etten todellakaan ajattele siten. Ihan vain toim.huom. )
Muihin asioihin: Esikoinen sai ajokorttinsa eilen ja oli niin polleana. Kävi illalla ajelemassa miehen kanssa, meidän 20v vanha farmariVolvo on hiukan erilainen kuin autokoulun auto, ja ostivat kakun iltakahville :) Tänään minut haettiin metrolta ja mies istui ensi kertaa ikinä auton takapenkillä, minä sain aitiopaikan nuoren kuskin vieressä. Hyvin sujui. Mies valitti, ettei kuullut takapenkille meidän puhettamme, johon esikoinen sanoi 'Sinä et vain kuuntele' isäänsä lainaten :D
Huomenna tapaan ystävän, jonka kanssa olisi tarkoitus matkustaa Göteborgiin helmikuussa. Pitääkin tarkistaa paikalliset lankakaupat.. *vilks*
Oli nimittäin perjantaina eli tissien pienennysleikkauksesta on nyt kulunut vuosi ja pari päivää. Voin edelleen lämpimästi suositella kaikille, joita omat hinkit haittaavat.
Nyt on vuorossa sitten seuraava projekti eli vatsan pienennys. Sen olen aloittanut parisen viikkoa sitten Härkiksen avulla eli syön arkisin lähinnä Härkistä erilaisten kasvisten kera. Olen jo saanut parisen kiloa pois. Tähtäimessä on esikoisen yo-juhlat, jolloin aion olla 8 kiloa kevyempi. Vielä ehtii enkä stressaa siitä.
Stressaan hieman kyllä Viestinnän tentistä tämän kuun viimeisenä päivänä. Olen lukenut puolitoista kirjaa kolmesta ja huomannut, että tiedän aika hyvin asiat jo ennestään Informaatiotutkimuksen ajoilta. No, pakko kai se on tenttiä vain. Kunhan pääsen läpi on hyväksi havaittu metodi. Onneksi aina voi uusia kokeen, jos ei heti onnistu.
Kävimme tänään katsomassa työ-ystävän kissan kahta pentua, ne ovat kolmeviikkosia suloisia palleroita. Kotimatkalla haimme posti-kaupasta tilaamani Varustelekan farkut, jotka ovat muuten hyvät mutta hiukan pitkät. Kuten aina. Pitää vähän lyhentää.
Huomenna jätän uimareissun väliin. Aloitin lääkkeet torstai-iltana ja ovathan ne auttaneet jonkin verran, mutta yskä on edelleen sellainen, että yskänpuuskaan on varauduttava aina ristimällä jalat. Ärsyttävää.
Eilen aamulla totesin, etten jaksa enää sen päänsäryn kanssa käydä töissäkin ja soitin työterveyteen. Pääsin iltapäivän alussa hoitajalle, joka antoi loppuviikon sairaslomaa.
Eilen istuin koko illan sohvalla pienimmän kanssa, katselin Tohtoria ja pienin katseli osittain. Taidan kohta jatkaa ainakin 9nnen Tohtorin loppuun, sitten pääsisin 10:n seuraan.
Tänään soitti se kiinteistönvälittäjä, jonka veljeni on valinnut. Yksi virkatodistus puuttuu eli Muonion. Olimme naiivisti kuvitelleet, että äiti oli ollut Porvoossa kirjoilla siihen asti, kunnes muutti Helsinkiin. Vähän pelkään, että joudun vielä soittelemaan sinne Englantiinkin, enkä yhtään tiedä minne siellä (tai tiedän, että asinakin Sussexiin). Voi sanonko mikä. En tiedä, milloin pääsen hoitamaan pankkiasiat.
Yksi hyvä puoli; emme joudukaan menemään ainakaan tänään enää Porvooseen. Veljeni tuovat loput huonekalut meille välivarastoon. Huh. En olisi kestänyt nähdä sitä surullista leopardin nahkaa enää uudelleen.
Kävimme tänään miehen ja pienimmän kanssa kahvilla Kissakahvilassa. Sattumalta osuimme ruoka-aikaan, joten ohjelmaa riitti. Pidän kahvilan tunnelmasta, joskus toisissa kahviloissa tulee tietynlainen; sellainen, että pitäisi vapauttaa pöytä heti kun on kahvin kaatanut kitusiinsa. Tuolla saa seurustella vapaasti sekä asiakkaiden että kissojen kanssa, kaikki keskustelevat keskenään siinä kissoja seuratessaan.
Matkalla kotiinpäin kävimme Stadiumissa ostamassa pienimmälle parit uudet verkkarit. Noista joulukuussa(?) ostetuista verkkareista tulee polvet läpi. Liian terävät polvet?
Lähempänä kotia kävimme postikaupassa hakemassa esikoisen odottamat radiopuhelimet. Yllätykseksemme esikoisen pakettiin oli kuminauhoin kiinnitetty vähän isompi paketti minulle. Ne oli merkattu samalla koodilla ja tiedustellessamme myyjätytöltä tätä hän sanoi vain, että ne ovat molemmat kirjeitä eli siksi niitä ei ole laputettu erikseen. Meistä hiukan ontuva selitys, mutta olkoon. Ikävä kyllä neulekaverini minulle Chicagosta lähettämä muki oli mennyt postissa niin pahaan kuntoon, ettei edes liima pelastanut. Sitä en aio hänelle kertoa, vaan kiitän nätisti. Aion katsoa, saisinko tuon tilattua netitse jostain.
Juttelin päivällä myös veljeni kanssa, keskimmäinen patisteli koska hän haluaa päästä laskettelemaan. Mies kun ei sitä lajia harrasta enkä minäkään, en ole koskaan edes kokeillut ja mieskin 'ensimmäisen ja viimeisen kerran'. No, veljeni lähtee sitten keskimmäisen kanssa torstaina Messilään. Yritän tässä selvittää messilän sivuilta, jos varusteet saisi varattua valmiiksi, mutta jos saan sanoa, niin onpa ihan helvetilliset sivut löytää yhtään mitään jos ei ole alan harrastaja.
Pitääkseni kurvit kunnossa olen leiponut tänään '15 minuutin suklaapiirakan' ja marenkeja, kun jäi valkuaisia tuosta piirakasta. Minusta marengit ovat yksi helpoimpia leivottavia ja nyt pääsin harjoittelemaan pursotteluakin samalla. Pieninkin harjoitteli.Odotellessamme marenkeja uunista ja suklaapiirakan hyytymistä katselimme 'Stand by me'-leffan, jota en ole koskaan nähnyt vaikka se aikoinaan olikin jonkinlaisen kulttielokuvan maineessa. Hyvähän se oli, en kiellä.
Sitten pienin sekä minä saimmekin sellaisen sokerihumala-hihityskohtauksen, että mies tuli huolestuneena katsomaan mikä meillä oli. Melkein tuli pissat housuun :D
Unohdin eilen ihan kokonaan kertoa kummituskissasta.
Eilen heräsin klo 6 siihen, että kissa naukui ja koska luulin sen olevan Sysi, nukahdin uudestaan. Puoli seitsemältä nousin ylös, menin vessaan ja kuulin taas kissan naukuvan. Koska Sysi oli heti vessan ulkopuolella eikä esim. saunassa ihmettelin ääneen hentoutta. Menin eteiseen (eli astuin ulos veskistä) ja Sysin häntä oli lamppuharjana, josta tajusin naukunan kuuluvan jollekin oudolla kissalle. Menin kurkkimaan pihalle kaikista mahdollisista ikkunoista, mutta en nähnyt mitään ainakaan alakerrasta. Yläkerran ikkunasta näin yhdet kissanjäljet, jotka joko menivät tai tulivat naapurin tontilta.
Iltapäivällä soitin miehelle, joka kotiutui aikaisemmin, että tarkistaa kuistin jäätyneistä kissoista. Soitti takaisin, että kissan jäljet menivät vain talon ympäri eikä raatoja näkynyt. En tiedä oliko kissa karannut tai jäänyt epähuomiossa ulos vai oliko se ehkä jätetty työpäivän ajaksi ulos. Jälkimmäiseen käytökseen olen huomannut ainakin yhden perheen syyllistyvän entisen tarhamatkamme varrelta, kävi sääliksi sitä kissaa. Mokomat omistajat voisivat mennä itse turkki päällä mutta avojaloin seisomaan hankeen kahdeksaksi tunniksi.
Pätee myös meikäläiseen
Sitten se toinen kissajuttu: kävin eilen ostamassa kissan kynsille uudet leikkurit, sellaiste giljotiini-malliset ja mies sanoi, että hurjan näköiset ja kävi sitten töistä tullessaan tuossa vaki-eläinlääkärissä näyttämässä niitä sillä seurauksella, että menimme sinne kissan kera kynsien leikkuuseen ja uudet leikkurit palautetaan kauppaan. Sekä kissa että minä olimme helpottuneita asioiden saamasta käänteestä. Huhhuh.
Oli sen verta hoppuisa viime viikon loppupuoli, etten oikein ehtinyt enkä jaksanut päivitellä.
Torstaina kävin töiden jälkeen pilateksessa ja se oli mukavaa. On kiva huomata, että me alusta asti mukana olleet alamme tutustua toisimme kerta kerralta paremmin.
Perjantaina menin töiden jälkeen kahville Kissakahvilaan ystäväni Kristiinan kanssa. Siellä oli jälleen mukavaa, vaikka tupa olikin aika täysi. Epäilen hieman, että paikan omistaja kiinnostui minusta. Hän ei kyllä ole ollenkaan sitä lajia, joka kiinnostaa minua. Yksi pikkukisuista päätti ottaa unoset koipeani vasten istuessani lattialla. Pääsin kuitenkin loppujen lopuksi kotiin ilman kissaa :)
Lauantai kului siivotessa ja neuloessa, samoin sunnuntai. Tosin sunnuntaina heräsin kaameaan pyörrytyksen tunteeseen. Niskat oli niin jumissa, että huimasi koko päivän. Vihdoin saunassa venytellessä aukesi vähän.
Orkideani kukkii jälleen
Tänään menin uimaan, osittain niskajuminkin vuoksi. Sain vetäistyä kilsan 32 minuutissa, käväisin kylmäaltaassakin ja kaiken jälkeen käväisin vielä entisessä työpaikassani. Löysin Princen uusimman cd:n esittelyhyllystä ja nappasin mukaani. Olin sopinut treffeistä ystäväni M:n kanssa ja hän noukki minut kyytiinsä ja karautimme Kallion kulmille. M oli menossa työterveyteen, mutta tuli sitä ennen käymään nykyisessä kirjastossani ja kävimme kahvillakin. Oli ihan mukavaa :)
Illlalla mies tuli pienimmän kanssa hakemaan minua töistä, he olivat käyneet pienimmän vaatimuksesta kokeilemassa jousiammuntaa. Vaikuttaa siltä, että Suomen uusin jousiammunnan lupaus kasvaa meillä. Kuulemma ohjaajatkin olivat yllättyneet ensikertalaisen tyylistä. Aika hieno juttu :)
Robin Hood
Nyt lähden katsomaan Sillan kakkoskautta ja neulomaan uutta huiviani. Ostin jo metriset pyöröpuikotkin, jotka uupuivat puikkovarastosta.
Kävin eilen tyttökaverini kanssa Helsingin kissakahvilassa ja oli oikein mukava kahvihetki. Pari kissoista yritti tunkea itsensä mukaan kassiini, mutta onneksi huomasin ajoissa :)
Eilen oli pakko lähteä töistä muutenkin etuajassa, sillä ilmastointikanavien rassaus juuri työpisteeni vieressä/yläpuolella aiheutti ahdistuskohtauksen ja oli pakko ottaa avaavaakin. Ajattelin, että eihän ole mitään järkeä siinä, että istun siellä kärvistelemässä (jolloin asia ei näy kenellekään paitsi lähimmälle työkaverille), kun olo oli oikeasti huono.
Tänään onkin ollut jännittävää puhua ihmisten kanssa hallituksen eilen julkistamasta ilosanomasta. Seuraan jännityksellä tätä kehitystä, sillä tämä kolmikkohan rikkoo kaikkia mahdollisia sopimuksia. Aion liittyä uudestaan aiemmin SAK:laiseen liittooni, josta erosin parikymmentä vuotta sitten. En edelleenkään ole kaikista asioista samaa mieltä, mutta en oikein uskalla olla kuulumattakaan tässä tilanteessa.
Saa nähdä, mihin tämä maa menee. Minä menen nyt Sleepy hollow'hun.
Tänään menin pyörällä töihin ja takaisinkin, vaikka oli aivan hirveä tuuli. Sen vuoksi paluumatka kesti jopa viisi minuuttia kauemmin kuin menomatka. Oli ilo huomata, etten ehkä ole ihan niin rapakunnossa, kuin etukäteen arvelin. Tosin huomenna saatan olla eri mieltä, sääri- ja pohjelihakset tuntuvat hempeiltä.
Töissä olikin rattoisa meno, sillä tänään oli kielten kurssien ilmoittautumiset edessä. Ihmisiä oli ollut jo kahdeksalta odottamassa, että pääsevät hakemaan vuoronumerolappuja :) Juttelin erään rouvan kanssa kaikenlaista ja loppujen lopuksi päädyimme juttelemaan kissoista. Hän kertoi, että hänellä oli ollut parhaimmillaan 9 kissaa, mut nyt on jäljellä enää kaksi, 17-vuotiaat sisarukset.
Työhön liittyen tärkein työväline eli lainaus- ja lehtirekisteriohjelma ei yllättäen suostukaan enää yhteistyöhön kaupungin sisäisen verkon kanssa ja se pitää asentaa uudelleen.. Pistin nyt s-postin it-tuelle, jonka hommiin se kuuluu, sillä työpöydälläni on läjittäin saapuneita aikakauslehtiä, jotka pitäisi viedä rekisteriin. Saa nähdä, milloin saamme ohjelmat toimimaan.
Iltasellla katselin Johnny English 2-elokuvan pienimmän (ja osittain keskimmäisen) kera. Rowan Atkinson on vain niin mahtava, ettei pysty muuta kuin nauramaan. Ihana :)
Ajattelin kertoa, että olen vähän huolissani kummipojasta. Hän on nyt neljän vanha ja vieraillessan meillä sunnuntaina löi meitä, siis minua ja pienintä ja äitiään. Ei tietenkään kovasti, mutta jo teko on mielestäni tuomittava ja lapsi opetettava hyville tavoille. Ongelmana onkin se, että hän kyllä tottelee kun minä kiellän. Äitinsä kun ei kiellä mitenkään, sanoo vain lempeästi 'Äiti ei nyt tykkää'. Mielestäni hänen pitäisi hieman paremmin ilmaista rajat lapselle.. tosin meillä onkin lapset koulutettu samoilla metodeilla kuin koirat yleensä koulutetaan. (Ja voin sanoa, että ovat niin itsepäisiä, että tulevat kuulemma äitiinsä..)
Sitten taas muihin asioihin.. Kävin tänään jäätelöllä tyttöystävän kanssa, koska loma on alkamassa ja olen vähän huolissani hänestä, nyt kun kissa siirtyi paremmille hiirestysmaille. Siinä istuessamme sanoin, etten oikeastaan tiennyt miten kissa oli loppujen lopuksi menehtynyt. Se kyllä sairasteli aika pitkään. Ystävä kertoi ja hetken istuimme molemmat hieman niiskuttaen ja silmiämme pyyhkien. Omistajan vastuu on raskas.
Kävin hakemassa matkarahat Kampista ja pysähdyin hetkeksi, PKN:n pojat soittivat juuri. Oli hauskaa katsoa heitä ja yleisöä, joka oli mukana.
Aina mun pitää
Olen huomannut töissä, seistessäni työskennellessäni jos musiikki soi, alan tanssia. Ihan hyvää taukoliikuntaahan sekin on :) Kolleega välillä hyräilee myös.
Päivän suru-uutinen oli Christopher Leen kuolema. Olihan herra jo vanha, mutta tuntuu kuin tänä talvena olisi käynyt oikein kato. No, niinhän me kaikki muutumme mullaksi jossain vaiheessa. Isäni tapasi sanoa, että 'Viimeinen ovi on madon suu.'
Keskimmäinen sanoi tiistai-iltana, että hampaissaan on jotain outoa. Yhden taka-rautahampaan viereen oli jäänyt maitohammas kykkimään. Soitin eilen hammaslääkäriin ja tänään poika käväisi näyttämässä sitä. Maitohammas otettiin pois ja samalla saimme lähetteen röntgenkuviin, sillä osa poskihampaista on liian matalalla (sama on odotettavissa nuorimmaisella). Saapa nähdä, saako lapsi raudat. Itse ei haluaisi, mutta olen sanonut, että nyt on helpompi oikaista kuin aikuisena.
Kotiin tullessani kissa oli naapurin pihalla kertomassa vieraalle kissalle, että nyt ei kyllä oikein sovita samaan naapurustoon. Hyvin se puolustaa :)
Ja nyt menen koisimaan. Pitää vielä puhaltaa peffiin viimeisen kerran.
