perjantai 18. toukokuuta 2012

Jumpattu

Olen niitä ihmisiä, joiden liikkuminen on pakon sanelema juttu. Jos en liiku, saan takuuvarman iskiaksen vasempaan koipeen, aina ristiselästä isovarpaaseen saakka. Koska kärsin siitä aiemmin suht kroonisena melkein 10 vuotta, yritän liikkua aina silloin tällöin.

Talviaikaan liikunta on helpompaa siinä mielessä, että työpaikallani kokoontuu liikuntaryhmiä, joihin voin osallistua samoin kuin muutkin ihmiset. Leimaan vain itseni ulos harrastushetken ajaksi. Viime syksynä tein syrjähypyn syväveden jumppaan, mutta se ei ollut ollenkaan mun juttu, joten kevätpuoleksi palasin takaisin pilatoimaan. Siinä on vain se huono puoli, että ryhmä loppuu jo huhtikuun alkupuolella.

Tänä keväänä olin aikeissa hankkia itselleni jonkin pilates-dvd:n Amazon-virran kautta, mutta jostain syystä silmäni osuivatkin iltapäivälehdessä Gwynethin kunto-ohjaajan nimeen ja tutkailin hänen jumppaohjelmiaan hetken. Sitten tilasin kolmen dvd:n paketin, joista tosin olen vasta yhtä levyä höylännyt koneessa. Mutta on kyllä tehokasta.

Vielä vatsa- ja koipiliikkeitä julmempi on käsivarsijumppa. Nyt se alkaa jo sujua melkein ilman poltetta, mutta alku oli silkkaa tuskaa. Kokeilkaapa.