Raikkaan merituulen piristäminä paistoimme taas kerran makkaraa ja vaahtokarkkeja Uutelassa. Sen verran viileää oli, että olin varsin tyytyväinen pitkiin kalsareihin farkkujen alla. Muutenkin oli varsin mukavaa jutella taas kerran tuttujen vanhempien kanssa ja eräs äiti lupasi lainata isompaa kahvitermaria meille, nykyiseen kun mahtuu vain noin puolitoista litraa.
Esikoinen nouti minut ja lautaskasan töistä, meni oikein hyvin vaikka jouduimmekin iltapäiväruuhkan alkukähinöihin. Onneksi ei tarvitse kulkea omalla autolla kaupungissa, olisi hermot kovilla.
Huomenna saatamme lähteä taas shoppailemaan pienimmän tultua koulusta, sillä kelvolliset housut ja paita on saatava lauantaiksi ja esikoinen tarvitsee tukanleikkuun. Hän haluaisi, että minä leikkaan mutta sanoin, että on ehkä kivempi mennä parturiin kuin kuulla mun sanovan ensin Oho ja se jälkeen 'Mitä sä tykkäät kolmen millin siilistä?'
Nyt on pakko mennä petiin, silmät ei pysy enää auki. CU.