Lauantaita

Eiliset hautajaiset sujuivat mukavasti. Heräsimme aamulla kahdeksalta ehtiäksemme hoitaa kaiken valmiiksi ennen Honkikselle lähtöä, mutta silti meinasi tulla kiirus. Se kai on ihan normaalia.. Pienin oli vielä yön yli retkellä koulun kanssa Nuuksiossa ja saapui kotiin pari tuntia ennen hautajaisia.

Itse hautajaiset olivat kauniit. Paikalla oli vain miehen suku, viisi tätiä ja yksi setä sekä yksi serkku perheineen. Velipuolet loistivat poissaolollaan, mikä oli meistä varsin kummallista. Edes se yksi ei tullut, joka on eniten pitänyt yhteyttä Jormaan, vaikkei ollutkaan oma poika. Äitini tuli myös sekä se runoilijatäti.

 Kukkia oli riittävästi, myös Ruotsin-veljiltä.

Tarjoilut

Joku pallopää

Loppuilta kuluikin sitten toipuessa, karjalaisista lähtee aika kivasti ääntä kun niitä on monta yhdessä kasassa.

Tänään kävi vierailulla kummipoika äitinsä kanssa. Oli ihan mukavaa, mutta on kyllä kiva kun lapsi kasvaa. Äitinsä on hiukan hellämielinen, mutta kaipa se siitä. Itse olen hiukan sitä mieltä, että kyllä rajat pitää asettaa selkeästi, mutta meidän pojat onkin kasvatettu koirakoulun malliin käskemällä. *huono äiti*

Ehdin sentään ennen heidän tuloaan kirjoittaa puolet kuusisivuisesta oppimispäiväkirjasta, joka on palautettava maanantaina. Huomenna molemmat isommat menevät softaamaan, joten pitäisi olla kirjoitusrauha. Nyt lähden Jerusalemiin.