Luin tämän artikkelin ja vaikka se on lyhyt, niin oli siinä jotain asiaakin. Juttelin toimiston työllistetyn kanssa, hän on kuusikymppinen nainen ja kärsinyt viimeiset parikymmentä vuotta astmasta sekä erilaisista homeoireista. Hän on sanonut, että on tuskallista olla meillä toimistossa töissä huonon sisäilman vuoksi. Viime viikolla hän sanoi minulle, että kannattaisi keskustella jonkinlaisesta kompensaatiosta nyt näiden oireitteni vuoksi, koska ne voivat vielä kehittyä astmaksi tai johonkin muuhun.
En oikein tiedä, millaista kompensaatiota pyrkisin saamaan. Ehkä lyhennettyä työaikaa, mutta kuka maksaa sen yhden työpäivän per viikko? Toki saisin nelipäiväisen työviikon, jos vain pyydän, mutta palkattomana. Ehkä mietin tätä joskus selkeämpänä hetkenä.
Nyt on menossa kahden kuukauden mittainen Budensonid-lääkkeen hengittely ja sitten sovimme lääkärin kanssa jatkosta, kun se on ohi.
Aamulla katselin elokuvan "Inside Llewyn Davies", ihan ookoo mutta en olisi ensimmäiseksi ajatellut sitä Coenin veljesten tekeleeksi. Oscar Isaac oli hyvä.
Joka tapauksessa tämä työviikko on ihanan lyhyt, enää tiistai ja keskiviikko ja sitten on vapaata ensi tiistaihin.
