Näytetään tekstit, joissa on tunniste kotityöt. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kotityöt. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 19. tammikuuta 2025

Sunnuntai-illan ratoksi

Vietimme miehen kanssa mukavaa parisuhdeaikaa vetämällä ja mankeloimalla melkoisen pinon lakanoita, osa oli syksystä asti mankelointia odottaneita mökkilakanoita ja osa vasta joululta. Vaikka pidän mankeloinnista en saa yksin lakanoita vedettyä. Usein silitän pussilakanat, varsinkin jos niissä on sellaiset pöhköt nepparit, koska ne eivät kestä mankelointia.

Nykyään tiskikone ja pyykkikone odottavat välillä muutaman hetken käynnistystä sähkön hinnasta riippuen ja siksikin pyyhe- ja lakanapyykkiä on välillä jonkin verran, varsinkin näin joulun jälkeen, kun oli useampi ihminen sekä nukkumassa että peseytymässä. Ensi syksystä saattaa vesilasku pienentyä, kun teinikin muuttaa (toivon mukaan) Tampereelle opiskelemaan. 

Pidin myös hauskaa siivoamalla ja järjestelemällä uudestaan kaksi laatikostoa, joissa on ollut kaikenlaista sälää. Viimeksi tein sen homman koronasulun aikaan, joten olivathan ne taas ehtineet sotkeentua. Löysin mm. kolme digikameraa, joista yksi toimii ja kaksi puhelinta kaikkine johtoineen. Toinen niistä on hurmaavan pieni nokialainen, jonka ostin muistaakseni silloin, kun menin nuorimmaisen jälkeen takaisin töihin eli noin 16 vuotta sitten. Siihen haluaisin uuden akun, mutta toisaalta se on 3G ja se verkko on ajettu alas. Ihan en ymmärrä sitäkään ratkaisua. 

Löysin myös jo 30 vuotta sitten kuolleen isäni vanhan passin. Se on ilmeisesti kulkeutunut minulle äidin jäämistön mukana. Vien sen ehkä töihin turvaroskikseen.

Lauantaina mies otti parvekkeelta jouluvalot pois ja löysi ohimennen parvekkeen sohvatyynyjen välistä keskimmäisen pojan pipon. Se oli ainakin hyvin tuuletettu. Nyt pitää vain saada se jotenkin postiin huomenna eli menen ilmeisesti vanhan pääpostin kautta töihin. 

Olen katsonut Handmaid's tale-sarjaa kuluneella viikolla ja se on ihan hyvä. Kirjasta pidin ehkä enemmän, mutta onhan toki tv-sarjassa enemmän tapahtumia. Luin myös joku ilta New York Times'in Vulture-liitteen artikkelin Neil Gaimania koskevista syytöksistä ja kyllä meni yöunet siitäkin. Olen aina pitänyt hänen kirjoistaan ja hän on vaikuttanut hyvältä ihmiseltä, mutta nyt tekisi mieli oksentaa, kun ajattelenkin mokomaa ukkelia. Olen niin pettynyt.


Ainiin, olen pahoillani, mutta pidän Erika Vikmanin viisusta aivan törkeästi :D Erityisesti kohta 'Voit vielä ittees rakastua' on aivan huippu.


maanantai 12. marraskuuta 2018

Marras

Voisin sanoa, että viime viikko ja tämä maanantai ovat olleet varsinainen marraskuisen sään ruumiillistuma. Pimeää jo heti aamupäivästä, siis kun voisi kuvitella auringon nousevan jossain pilvien yllä, ja vettä. Vesisadetta sen joka muodossa ja lisäksi sumua. No, räntä puuttuu toistaiseksi, koska lämmintä on ollut 5:stä 10:een asteeseen. Koleus tunkee luihin ja ytimiin.

Istuin oikeastaan koko viikonlopun koneen äärellä neulomassa ja katsomassa Netflixiä. Outlander-sarja kolmas kausi on viimeistä jaksoa vaille katsottu, koska siinä onkin nyt Hobitista tuttu Bain ja muutenkin ekan kauden panemiskiihko on vähän hilliintynyt, sellaista en jaksa kauan katsella.

Siinä istumisen lomassa olen pessyt pyykkiä ja kantanut miehen kanssa pari kuutiota halkoja liiteriin ja ommellut uuden tunikan Kaino-kankaasta sekä leiponut kääretorttua Isänpäiväksi, kun esikoinenkin tuli 'kotiin' syömään. Sain myös kuunneltua 'Wolverine : The long night'-podcastin Spotifysta loppuun. Richard on IHANA Wolverine, tulossa on toinenkin Wolverine-podcast <3

Lauantaina luin yhden kirjankin loppuun, se oli 'Annoin sinun mennä'. Ihan hyvä dekkari, en vain oikein päässyt siihen metromatkojen aikana kiinni ja se alkoi käydä hermoon, joten piti sitten vetäistä se kertaistumalta loppuun. Jotenkin juonenkäänne muistutti minua 'Gone girl':istä, joka on yksi lässähtäneimmistä dekkareista ikinä. Tämä oli kyllä parempi, eikä onneksi ollut kovin kallis kun sen messuilta ostin.

Nyt on meneillään 'Vegetaristi', joka on ihan mielenkiintoinen, sekä 'Mistä maailmat alkavat'. Aloin silmäillä sitä tässä  tiskillä istuessani ja huomasin lukeneeni jo aika pitkälti, joten lainasin sen pois.

Siinäpä ne kiihkeimmät. Kohtapuoliin pääsen kotio ja saan ruokaa :P



sunnuntai 12. marraskuuta 2017

Kamelin selkä

Tänään tämän kamelin selkä katkesi siinä vaiheessa, kun parin tunnin draamasession (pienin) jälkeen huomasin, että tiskikone oli laittamatta (esikoinen) ja roskis viemättä (kuka tahansa). Sain aivan järkyn itkukohtauksen ripustaessani pyykkejä. Mies laittoi ruoan, mutta hän ja pienin eivät ehtineet syödä, koska pienin oli menossa kaverin keilailusynttäreille. Pöydässä oli aika hiljaista.

Olen aika väsynyt. En tiedä, johtuuko se altistuksesta vai huolesta vai vain pimeästä ajasta, mutta mieleni tekee kovasti aloittaa neipäiväisen työviikon teko. Tuntuu, että olen aivan äärirajoilla jatkuvasti (=koko syksyn).

Nyt menen katsomaan tuon yhden läksyjä. Draamaa odotettavissa. *huokaus*

keskiviikko 9. elokuuta 2017

Loppu häämöttää

Nimittäin loman loppu, huomenna on viimeinen vapaa päivä ja sen aiomme käyttää pienimmän kanssa käymällä WorldConin avajaisissa ja sen jälkeen elokuvissa.

Eilen neuloin koko päivän. Yksi polvimittainen sukka oli valmiina, mutta toinen puuttui ja se piti neuloa. Resoria oli noin viitisen senttiä valmiina, kun aloitin ja eilen illalla katsottuani Skamin kolmos- ja neloskauden olin kärkikavennuksia vaille valmis. Sain ne tänään tehtyä ja nyt päättelen toista sukkaa, toinen on jo valmis siltäkin osin. Nyt voin lauantaina antaa sukat Robin Hobbille.

Siitä pitikin kirjoittaa, että sain sunnuntaina hänen viimeisimmän kirjansa loppuun ja voi, se oli ihana ja surullinen. Haluamatta spoilata täytyy sanoa, että ainoa mahdollinen loppu Fitzin ja Foolin tarinalle. Itkin muutamankin kerran.

Tänään sain loppuun eilen aloittamani Hobbin (Lindholm-nimellä kirjoittaman) toisen, vanhemman kirjan, joka sekin oli hyvä mutta se on muistaakseni hänen ensimmäinen kirjansa ja siten vielä hieman raakile.

Olen tänään saanut myös kaikki pyykit pestyä. Hirveä homma ja nyt on kodinhoitohuone täynnä puhdasta pyykkiä, joka pitäisi viikata. Ehkä joku vuosi.

Sukkia päätellessä katselin Castlevania-animaatiota, jossa on sekä Graham että Richard ääninäyttelijöinä. Ihan hyvä sarja, mutta nyt odotan kakkoskautta, sillä se jäi ihan kesken.

Loppuun hupaisa Guardians of the Galaxy-video :)


sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Huis

Sinne se vilahti taas, viikonloppu. Huomaan, että olen viimeksi postannut keskiviikkona.

Torstaina kävin kampaajalla leikkauttamassa haivenia hiukan sellaiseen siistimpään kuntoon, ettei tarvitse ensi perjantaina hävetä sukulaisten edessä. Meillä oli taas kampaajan kanssa hauskat jutut ja hän kertoi joitain vitsejä, jotka tässä väsymystilassa saivat meidät molemmat nauramaan hillittömästi. Oli oikein mukavaa :)

Perjantaina meillä oli kokouspäivä eli aamulla oli koko osaston parituntinen kokous, jonne onneksi tuli myös työystävä. Kävimme sitten yhdessä lounaalla Palolaitoksella ennen kuin kiirehdin seuraavaan kokoukseen it-hemmojen kanssa. Onneksi tässä vaiheessa meille riitti vajaa tunti tarinointia ja pääsin luistamaan pois.

Lähdin töistä aikaisin, koska pienin valitti silmän olevan turvoksissa ja olin sopinut treffit terveyskeskukseen hänen kanssaan. Suunnilleen tunnin kuluttua olimme jo ulkonakin, vaikka pienin valittikin että piti odottaa ihan kamalan kauan. Lääkärisetä oli mukava venäläismies, joka puhui hyvin rauhallisesti ja kuunteli lasta.

Päästyämme ulos terkkarista otimme pienimmän polkupyörän mukaan ja kampesimme itsemme metrolla Kontulaan. Kävin tilaamassa äidin kummityttären muistokimpun, valkoisia ja keltaisia neilikoita, samasta kukkakaupasta kuin meidän kukat. Kukkakaupasta menimme apteekkiin hakemaan pienimmän antihistamiinit ja sitten kävimme vielä ruokakaupassa hakemassa maitoa ja muuta.

Keskimmäinen oli pakkaamassa  partioretkikamojaan ja lähti tyytyväisenä retkelle. Esikoisella nousi kuume 39:n illan ratoksi.

Lauantaina imuroin kämpän ja pesin lattiat. Mies kävi lautatarhassa ja teki tukipuun, että saimme vihdoin aulan lamput vaihdettua. Se on ollut hiukan hankala projekti. Pesin vanhoja pieneksikäyneitä takkeja pari koneellista, nyt nekin voi laittaa johonkin vaatekeräykseen kunhan ensin tsekkaan, ettei kukaan tuttu tarvitse.

Illalla lähdin syömään keskustelupalstan naisten kanssa, meitä oli yhteensä seitsemän ja oli oikein hauskaa. Kävin elämäni ensimmäisen kerran Tornin Ateljé-baarissa ja teimme ekskursion naistenvessaan, josta olikin kivat näköalat. Tulin kotiin puoli yhdentoista aikoihin, mies haki metrolta.

Tänään olen vain lukenut koko päivän ja pessyt pari koneellista pyykkiä. Keskimmäinen tuli kotiin partioretkeltä ja oli ihan tööt. Esikoinen alkaa parantua, mikä onkin hyvä, koska ei oikeastaan voi olla pois koulusta nyt ennen perjantaita.

Huomenna taas töihin. Viikonloput menevät aivan liian nopeasti.


lauantai 13. helmikuuta 2016

Vähän vielä altistuksesta sun muusta

Eilen töissä kuulin, että kirjavarastosta ei ollut löytynyt hometta. Sen sijaan siellä on ilmeisesti liian kuiva ilma, joka aiheuttaa kirjapölyn 'pöllyämistä' enemmän, kuin jos siellä olisi vähemmän kuivaa. Tämä on melkoisen hyvä uutinen sikäli, että ainakaan kirjat eivät ole vaarassa tuhoutua.

Sain torstaina postitse lääkärinlausunnon allergiasairaalasta. Lääkäri toteaa siinä, että keuhkoissa ei ole mitään vikaa, mutta verikokeiden tuloksia odotellaan vielä ja kevät mennään nyt siten, kuin hän oli ajatellut eli maaliskuussa alkaa parin kuukauden avaavan lääkkeen otto ja seuranta. Hyvä että tutkitaan.

Loppulauseena oli, että olisi vältettävä työtiloja, joissa oireita ilmenee. Toki siihen yritän tähdätä ja se meilläkin onneksi ymmärretään ja sen mukaan toimitaan. Tosin ensi viikon lopulla ja maaliskuun alkuun asti joudun olemaan puolikkaan työkaverimme sairasloman vuoksi joka päivä tilassa, jossa silmät alkaa kutista, mutta ehkä selviän siitä. Onneksi on loma välissä.

Muihin asioihin.. Olen tänään lukenut puolitoista kirjaa Routasisarukset-trilogiaa. Aikoinaan jäi viimeinen osa lukematta ja ajattelin sitten lukea koko sarjan uudelleen, kun sain kaikki osat kirjastosta helposti. Ensimmäistä osaa lukiessa alkoi häiritä kielioppivirheet ja kankeat lauseet, joita en ollenkaan muistanut. Kakkososassa on edelleen kankeita lauserakenteita ja huomaan alkavani helposti korjailla niitä mielessäni.

Saatuani ekan osan loppuun imuroin kämpän ja illansuussa leivoin mustaksi menneet banaanit kuivakakuksi ja muffinseiksi. Aloitin imuroidessani uuden äänikirjan, outo naislukija vähän häiritsee enkä ole ihan varma jaksanko loppuun, mutta toisaalta teos kestää noin puolitoista tuntia.

Sain nuorimmaisen itkemään nukkumaanmennessään. Nykyään hänellä kestää noin puoli tuntia ensimmäisestä hammaspesu-käskystä itse toimintaan ja koska olen erinomaisen kyllästynyt siihen, en sitten suostunut enää lukemaan hänelle. Yksi syy kestoon on se, että hän on nyt koukkuuntunut uuteen peliin (Piano tiles). Sanoin, että olen huolestunut siitä, että hän ennen nukkumaanmenoa katselee peliä, jossa valkoiset ja mustat neliöt vilkkuvat silmissä, että se ei minusta ole hyvä unenlaadulle eikä aivoille. Aloin itsekin itkeä taas sitä, että olen niin huono äiti kun en vain aina jaksaisi komentaa.


tiistai 10. marraskuuta 2015

Tadaa

Joo, on tiistai-ilta jo. Töissäkin oli ihan mukavaa, sain muutaman joulukalenterin myytyä ja työ-ystävä kävi vaihtamassa pikaiset kuulumiset. Erään toisen työkaverin kanssa olen miettinyt, pitäisikö mennä kuntoremonttiin. En ole ihan varma haluanko, mutta toisaalta viiden vuoden välein vain on mahdollisuus päästäkään.

Töiden jälkeen käväisin kosmetologi-tutun luona hakemassa naamarasvoja ja juttelimme samalla hetken kampaajatuttavastamme, joka katosi ja on edelleen kateissa. Kosmetologini oli aiemmin tämän ihmisen kanssa samassa paikassa monta vuotta ja on aivan murheinen. On kyllä oikeasti aika metka juttu.. kunpa löytyisi edes ruumis.

Kävin kotimatkan varrella vielä ostamassa joulukorttitarpeita ja salmiakkisuklaamanteleita. Kampin K-kaupassa osuin sen yhden söpön kassapojan hihnalle, hänellä oli aika kamala nuha. Kotipuolessa hain paikallisesta K-kaupasta vielä punaisia linssejä.

Kotona olen pessyt pyykkiä, katsonut telkkaria pienimmän kanssa ja keittänyt sosekeittoa punaisista linsseistä ja porkkanoista. Pienin auttoi kuorimaan porkkanat :) Lisäksi olen maksanut parit laskut ja täytellyt nettilomakkeita leikkausta varten.

Nyt menen ripustamaan pyykit ja sitten nukkumaan. HY!


sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Loppuuhan se viikonloppukin

Niin, taas ollaan sunnuntai-illassa. Sinne meni, jotta vilahti, vaikka ehdinhän sentään tehdäkin jotain.

Eilen juttelin naapurinrouvan kanssa työpaikan tilanteesta, hän kun sattuu olemaan työssäkäyntikaupunkimme päättävissä elimissä suht korkealla. Kerroin hänelle oman käsitykseni asiasta, josta hän kiitti ja käymämme keskustelun aikana kertoi myös minulle uusia asioita, jotka ovat ikävä kyllä sellaisia, ettei niitä voida ihan villaisella vain painaa.

Tämän jälkeen rentouduin pesemällä keittiön sekä poikien huoneen ikkunat kuunnellen samalla BBCn kuunnelmaversiota Hyvistä enteistä. Sitten lakkasin varpaankynnet. Lisäksi istuin sohvalla katsomassa kaikenlaisia sarjoja ja neulomassa. Lopputuloksena sain katsottua Endeavour-sarjan loppuun, katsoin pilotin Wayward Pines-sarjasta ja aloitin Vallan linnakkeen, joka onkin mielenkiintoinen. Neuyleen suhteen kävi niin, että aloitin päättelykerrosta ja totesin, etten hyväksi vähän aiemmin neulomaan kirjailua, koska se oli vahingossa tullut tehtyä liian tiukaksi, joten olen nyt tänään purkanut sen.

Tänään olen käynyt leffassa pienimmän kanssa katsomassa Yksin Marsissa-elokuvan, joka oli todella hieno ja sitten olen pessyt pyykkiä ja käynyt saunassa. Kohta jatkan Linnaketta vielä hetken, vaikka iski aivan julma päänsärky. Luultavasti tuon työ-stressin laukeamisen vuoksi. Jos se jatkuu, en menen huomenna töihin.

Nähdään!


sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Trööt

On nimittäin koko perhe jonkinasteisessa flunssassa. Sain perjantain sairaslomaa ja nautinkin hiljaisesta päivästä katsomalla pari kesken ollutta tv-sarjaa loppuun ja aloittamalla muutaman uuden.

Loppuviikon saldo on yksi valmis villasukka (taas), kolme sangollista kelvollisia omenoita ja omenapiirakka. Toki tämän lisäksi ne normaalit pyykinpesut ja seurueen ruokkimiset, mutta niitä nyt ei jaksa enää edes mainita.

Sellaista kuuluu. Huomenna töihin, tosin ilman aamu-uintia. En uskalla riskeerata flunssan kanssa.


 

sunnuntai 23. elokuuta 2015

Lyhyestä virsi kaunis

Joo, en usko tästä kirjoituksesta kovin lyhyttä tulevan. Tajusin nimittäin tänään päivällä, että tyypilliseen tapaani olen unohtanut päivitellä torstaina, perjantaina ja eilen.

Torstaissa ei ollut muuta kummallista tai muistettavaa kuin joukkoseulonta eli kaikkien naisten rakastama papakoe ja sisätutkimus. Sen voin sanoa, että tähän ikää jo muutaman sisätutkimuksen kokeneena IKINÄ ei ole se homma sattunut niin paljon kuin nyt. En tiedä, mikä oli, oliko vika hoitajassa vai minussa, mutta  ihan todella se tuntui. Tuntui vielä lauantainakin. Käsittämätöntä. Kotimatkalla muistin lähimmän työkaverin sanat eläinlääkärin tuomiosta ("Ihan kamalaa!") ja tietysti aloin itkeä jo etukäteen kissan kuolemaa, ihme kyllä onneksi siihen aikaan illasta ei ollut yhtään vastaantulijaa ja sain valua rauhassa.

Perjantaina olin työkaverieni keralla Kulttuurikeskus Sofiassa. Aamupäivän kuuntelimme jokseenkin järkeviä konsultteja (vaikka aika samanlaisiahan kaikki ovat..) ja opimme (ikävä kyllä), että nyt vasta tänä syksynä aletaan selvittää johdon toimenkuvia ja tehtäviä. Aargh, minun ja ystävän mielestä ne olisi pitänyt selvittää jo organisaatiomuutoksen yhteydessä.  Iltapäivällä osa meni melomaan (uaah) ja osa luontokävelylle, minä ja ystävä menimme tutustumaan keskuksen taidekokoelmiin ja kappeliin muutaman muun kanssa ja olikin oikein mukavaa. Lopulta pääsimme kahville ennen varsinaista aikaa ja siten siis myös viikonlopun viettoon jo hyvissä ajoin.



Kävelimme ystävän kanssa pois Kallahdenniemestä ja keräsimme samalla hiukan mustikoita, jotka tosin söimme samantien. Niitä oli paljon. Oikeasti paljon. Saavuttuamme sivistyksen pariin seikkailimme uudella hienolla bussilinja 560:llä Mellunmäkeen, josta kävelimme meille. Ystävä nimittäin sai kyydin kotiin appiukon kirjahyllyn kera, joka hänelle oli luvattu kesän alussa. Näin hän tapasi myös Sysin ja me miehen kanssa tapasimme heidän kissansa ja paluureissulla veimme kaksi isoa paperikassillista vanhoja lakanoita ja pyyhkeitä Hesyyn ja kävimme kaupassa. Hyvin käytetty päivä siis :)

Lauantaina heräsin aivan järkyn päänsäryn kera. Siivosimme pihaa rikkaruohoista ja ruohosilpusta, sillä ensi viikonloppuna on taas Elojuhlat kavereille. Täytyy sanoa, että oli aika tuskaisaa se kukkapenkin lieväkin raivaus sen päänsäryn kanssa, hyvä etten oksentanut. Mies ja isommat pojat pystyttivät myös ruokailukatoksen, näytti olevan kunnossa. Keskimmäinen meni leffaan kaverinsa kanssa ja minä siivosin  tein tilaa kirjahyllyyn uusille kirjoille valitsemalla joitain vietäväksi kirjastoon sekä kierrätyshyllyyn että ihan lainakappaleiksi. Sain myös langat vihdoin setvittyä ja nyt on kolme siistiä laatikollista vaatehuoneessa. Muistelin vuoden takaista Lontoon-reissua ja Richardin syntymäpäivääkin vietin toivottamalla hänelle rattoisaa päivää ja katselemalla muiden toivotuksia netistä.

Tänään olen pessyt pyykkiä, käynyt leffassa katsomassa AntMania pienimmän kanssa (se oli mahtava!) ja silittänyt aika kasan pyykkejä kuunnellen samalla Richardin lukemaa äänikirjaa. Nyt voisin mennä petiin, sillä huomenna on taas maanantai.. Pitää muistaa viedä työpaikkasuhteelle kassillinen poikien vaatetta, jota meillä ei enää tarvita.

Keskimmäinen on iskenyt silmänsä parisataa maksaviin kuulokkeisiin.. Lupasin joistain 'ylimääräisistä' kotihommista pienen maksun, jos sellainen tienaaminen kiinnostaa.

lauantai 15. elokuuta 2015

Laiska töitään luettelee

Mutta teen sen silti. Olen nimittäin saanut suurimman osan viikonlopulle aikoimistani tehtävistä hoidettua, mitä en ihan uskonut ehtiväni.

Luin yhden kirjan loppuun, (ei pitänyt, mutta se vei mennessään enkä malttanut jättää kesken). Pesin mökki- ja käsipyyhkeet. Kävin pienimmän vaatekaapin lävitse ja poistin pieneksi käyneet vaatteet, aika paljon niitä tulikin. Ompelin muutamaan pyyhkeeseen uudet raksit, kun vanhat oli menneet poikki tai puuttuivat kokonaan. Järjestelin puhtaat pyykit silitettäviin ja muihin. Kävin läpi yhden khh:n sullomiskaapin ja poistin sieltä läjän vanhoja vaatteita (roskiin tai uffakassiin) sekä vanhoja lakanoita Hesyyn vietäväksi. Lopuksi vielä ennen saunaa leikkasin isompien poikien hiukset.

Näitä hommia hoidellessani perhe kävi Malmin lentokentän liepeillä seuraamassa lentonäytöksiä. Itse näin osan Hornetin taitolennosta ihan kotiparvekkeelta :)

Huomenna aion silittää pyykkejä ja pestä lisää, ehkä jatkan kaappien läpikäymistä tai puran yhden hameen vetoketjun, koska se pitää ommella uudelleen paikalleen, mutta illalla menen ystävän kanssa katsomaan Flow-festareille Alt-J:tä ja Florencea.

Nyt aion mennä nukkumaan, sillä viime yönä näin aivan outoja unia. Olin menossa naimisiin erään vanhan partiokaverin kanssa, mutta ensin meidän piti suorittaa jokin kummallinen huvipuisto-survival-testirata ja jos pääsisimme sen läpi yhdessä niin kaikki olisi hyvin.. Toki unessani hukkasin tämän sulhasehdokkaan jonnekin ja hänen tilalleen ilmaantui pienin (!?) ja selvitimme yhdessä testin oikein näppärästi. Tässä vaiheessa heräsin enkä nyt ole ihan satavrama, haluanko mennä poikani kanssa kuitenkaan avioon asti vaikka se hyvä tyyppi onkin :D

Tartutankin seuraavan korvamadon teillekin :D