Huhuu, onko täällä kettään?

Tervehdys pitkästä aikaa. Melkein kaksi kuukautta on ollut päivittelemättä ja nytkin mietin pari kertaa, jaksanko. 

Opiskelut on aikalailla vieneet mehut, samoin koronakyllästys ja 'maailman toimivin kaupunki'.  Ensi maanantaina on viimeinen tentti (toivon mukaan ainakin) ja ehkä en ensi syksynä aloita mitään Avoimessa. 

Viime viikolla nuorimmainen oli lähdössä vaellusriparille Lappiin. Tiistaina lähtö  ja maanantaina paras kaveri ilmoitti, ettei lähdekään.. Hirveätä draamaa. No sit saatiin leiriläinen rauhoittumaan ja vei rinkan kirkolle jne ja tiistai-aamuna menen herättämään viideltä, niin tuo sanoo ettei lähdekään. Sanoin, että nyt on ehdottomasti liian myöhäsitä perua ja saatiin lapsi sitten kammettua leiribussiin. Oli melkoinen alkuviikko, tuntuu että loppuviikko menikin siitä toipuessa. Tai olisi mennyt. 

Maailman toimivin kaupunki... En sano enempää kuin, että tuntileimauslaite ja noin kaksisataa tuntia miinuksia. Vähän kylmäsi. Nyt pomot hoitaa asiaa eteenpäin, emme olleet ainoita tämän yllätyksen kokeneita.

Keskimmäinen on nyt suorittanut  asevelvollisuutensa ja hakenut MPKKuun. Jos pääsee, niin sitten hänestä tullee hävittäjälentäjä. Heillä on 'Ohi on'-bileitä varten varattuna pari mökkiä, jossa aikovat juhlia keskenään. Palautuu kotiin vasta sunnuntaina.

Esikoinen kyseli miehen mielipidettä eräästä hommasta, jonka olisivat saaneet harjoitustyöksi eli nimellisellä palkalla. Homma oli applikaation tekeminen jonnekin festareille, eli appsilla olisi voinut maksaa kaiken ja siihen olisi liitetty kaikki mahdollinen mitä vain voi, joten mies sanoi et ihan hirveä homma, vastaavaan meni hänellä noin vuosi rakentaa edellisessä työpaikassa. Lisäksi kaikki GDPR-jutut yms (AppleStore + GooglePlay jne jne) Nuoret päättivät, etteivät rupea mokomaa vääntämään.

Sain tänään raudat pois hampaista ja nyt tuntuu todella kummalliselta ilamn niitä :D Kaipa se tästä. Torstaina alkaa loma ihan virallisesti ja vasta elokuussa on töihinpaluu. Jaksaa jaksaa. Ja lomahan alkaa toki tapaamisella oman hammaslääkärin kanssa, suunnitellaan tätä rautojen jälkeistä hommaa. Sitä kun riittää. Alin kuva on nyt vähän höpsö, nappasin pikaisesti kävellessä.

 

 

Päästäisestä päästyä

Olen ollut aivan viikkopöllö tällä viikolla pääiäisestä johtuen. Pidin vapaapäiviä ennen pääsiäistä tiistaina ja torstaina sekä pääsiäisen jälkeen tiistaina ja näiden lisäksi olin etätöissä ke ja pe. Kävin työpaikalla torstaina katsomassa, että talo on pystyssä.

Pääsiäistä edeltävänä tiistaina meillä oli nuorimmaisen kanssa Peijaksessa lääkärikäynti. Lääkäri oli sitä mieltä, että 24h verenpaineseurannan tulokset olivat normaalit ja verikokeet samoin. Koska hän halusi tutkia perusteellisesti, niin menemme vielä 19s päivä paastoverikokeeseen (sokeri ja kilpirauhanen) sekä vatsan alueen ulrtaääneen. Voitte kuvitella miten onnellinen teini on.. 

Muihin terveysjuttuihin kuuluu se, että saan koronarokotuksen ensi torstaina. Luulin kuuluvani jonon hännille, mutta astmalääkityksen vuoksi saankin piikin nyt. Jotain hyötyä sisäilmaongelmasta.

Keskimmäinen tuli lauantaina lomille ja on huomenna lähdössä taas kasarmille. Nyt on yksinlento suoritettu, joten pääsee lentelemään aina kun se on mahdollista.

Kevät etenee, valo lisääntyy ja sää vaihtelee tutusti. Aika kamala tuuli oli eilen ja tänään, niin etten uskaltanut lähteä kävelylle. Sirius kyllä juoksi edestakaisin sisään ja ulos niin, ettemme aina olleet varmoja onko se missä. Schrödingerkin manaisi mokomaa. 

Ainiin, opinnotkin etenevät! Sain organisaatioiden viestintä-tentistä 3/5 arvosanaksi enkä ihan kyllä käsitä, miksi. Ihan 'puulla päähän lyöty'-olo. Olen kyllä todella tyytyväinen, olin ihan varma, että joudun uusimaan tentin.

Alla muutama kuva pääsiäisestä tähän päivään. Sirius rakasti tipuja lämpimin ottein..

 

Jopas

on aika vierähtänyt kuukaudella eteenpäin viime postauksesta. Oli tenttikin ja muita opiskeluhommia, se kurssi olikin isotöisempi kuin alkuun näytti. Ehkä joskus vielä saan tenttituloksenkin ja kurssiarvosanan. 

Muuten kuuluu ihan kivaa. Olen taas maanantaisin ollut jakamassa 2. asteen opiskelijoille ruokakasseja ja viime tiistaina olin omassa vanhassa lukiossani yo-valvojana. Se oli vähän sellainen lentomatkasimulaatio, kun koululla piti olla jo anivarhain puoli 8 ja sitten turvatarkastimme opiskelijoiden läppärit ja eväät ja myöhemmin saattelimme heitä vessaan ja takaisin. Menen sinne ensi viikolla vielä kahtena päivänä ja ennen pääsiäistä yhtenä. Toivottavasti kukaan kokelaista ei jää enää vessaan lukkojen taakse jumiin... Tämä tapahtui, kun olin jo lähtenyt, onneksi abipoika sai oven potkaistua sisäpuolelta auki ja lisäaikaa kirjoituksiin (ei ollut sitten tarvinnutkaan onneksi). 

Olen neulonut jo toisen Riddarin vartalo-osan valmiiksi ja eka hiha on puolivälissä. Aiemmin aloittamani Suolaulu-paita on kaulusosaa vaille valmis. 

Eilen katselin ensimmäisen osan Disney+-kanavan Falcon and Wintersoldier-sarjaa, vitsit se vaikuttaa hyvältä. WandaVision-sarja oli myös oikein erinomainen. Muutenkin olen täysin perunoitunut, en oikein jaksa enää töiden jälkeen kökkiä koneella ja uutisetkin alkaa olla aika puuduttavia.

Nuorimmaisen kanssa olemme taas juosseet tutkimuksissa. koululääkäri oli mittaillut verenpaineet aika korkeiksi ja laittoi lähetteen lastenlääkärille. Voitte kuvitella, miten onnellinen 15-v  on 24 tunnin verenpaineseurantalaitteesta..  Nukahti seuraavana päivänä koulutunnin ääreen. Tällä viikolla kävimmekin sitten verikokeissa kahdesti, koska lähetteessä ei lukenut halaistua sanaa siitä, että kokeet pitää ottaa aamulla. Onneksi Myllikän labraan pääsi jo klo 7 jonottamalla. Keskiviikkona oli vähän tällainen olo:

Vielä yksi biisi Linkin parkilta, Chester Bennington täyttäisi tänään 45v. En ole pystynyt juurikaan kuuntelemaan LP:tä moneen vuoteen.

Puikoissa

 Kun nyt kerran Marjaankin on maininnut neuloosini, niin esittelen ensimmäisen Riddarini. Jotenkin kummasti on käynyt niin, että olen jo hankkinut langat seuraavaan vaikken aiokaan tehdä paitoja koko suvulle, kuten eräskin neuloja. Mukava se kyllä on päällä, varsinkin kun töissä on ollut viileämpää ja ulkona suorastaan arktiset lämpötilat.

Aloitin välityönä uuden pipon jämälangoista, siitä tulee pinkki kissankorvapipo. Ihanan pehmeä on ainakin jo nyt. Luentovideot sujuvat rattoisasti samalla, kun neule edistyy.

Tässä vielä kuva päivänsankarista. Kävin eilen hänen kanssaan hoitamassa pankkiasioita ja sen jälkeen kissakahvila Helkatissa :) 

Lavantai

Lauantai-ilta ja opiskelupaperia kirjoittelen. Tai kirjoitin, lopetin jo ja jatkan huomenna. organisaatioiden viestintä työn alla. 

Keskimmäinen lähti illanviettoon kaverilleen ja huomenna kutsuu taas kasarmielämä. Viikon on jo kotona oleillut, nyt sentään vähän enemmän ollut kotona kuin jouluna. Muutama kaveri kuulemma koronaeristyksessä, parhaillaan. Kasarmilla ei ole vielä sairastunut kukaan näistä palvelustaan suorittavista, mutta tylsää on kun ei pääse sieltä minnekään. Lentotunnitkin alkoivat, mutta vain kerran ovat päässeet taivaalle lumipilvien vuoksi.

Nuorimmainen täyttää maanantaina 15 vuotta! En käsitä, kun olen itsekin vasta parikymppinen. 

Tämä oli tällainen ilmoitusluontoinen pikapäivitys, olen edelleen hengissä vaikken tänne aina ehdikään :) 

Nyt lähden avaruuksiin Richardin kanssa, nauttikaa tulppaaneista.

Uusi vuosikymmen

 Siirryin seuraavalle vuosikymmenelle keskiviikkona, mutta ei kyllä tunnu yhtään sen vanhemmalta kuin ennenkään. Lähinnä ehkä päinvastoin. 

Sain varsinaisen juhlapäivän työnantajalta vapaaksi, kuten tapana on, ja juhlin sitä menemällä metsään. Tein melkein kolmen tunnin kävelyretken Mustavuorelle ja sieltä metsien kautta kotiin. Sen jälkeen nukuin päiväunet ja illempana kävimme miehen kanssa ostamassa kakun Itiksestä ja sain vielä kankaitakin Eurokankaasta. Oikein oli kiva päivä. 

Sain kukkia ja lahjojakin. Hienon viltin toi Kusti Laiskalta vaimolta, pari lahjakorttia (lankakauppaan ja Marimekolle) ja poikien kummitädeiltä sain kirjoittajakurssin(!), toisilta ystäviltä korvakorut ja muistikirjan. Itse annoin itselleni lahjaksi oikomisraudat eli nyt on kuminauhat laitettu takahampaisiin ja parin viikon päästä sitten varsinaiset metallilangat. 

Viikko sitten olin erään ystävän kanssa autoretkellä. Kävimme Sammatissa Kasvihuoneilmiö-nimisessä kaupassa, joka oli aika mainio paikka, sitten ajelimme Fiskarsiin ja tutkailimme kaikki liikkeet läpi ja löysimme kivan kahvilankin ja sieltä ajelimme Tammisaareen, jossa söimme illallisen. Kiva retki oli :)

Alla pari kuvaa.

Ainiin. Lainasin ekat tenttikirjat, aion suorittaa tämän talven aikana Viestinnän aikoinaan kesken jääneet perusopinnot loppuun. Ensimmäinen kurssi on Poliittinen viestintä. Kun vain muistan vielä ilmoittautua sille parin viikon päästä..

 

 

Taitetta

Olin torstain ja perjantain oppimassa taittoa eli Indesign-ohjelman käyttöä. Kurssi oli Ruoholahdessa ja oli varsin mukava kurssi, opettaja oli rento ja osasi opettaa.  Vähitellen muistiin palautui asioita Photoshopista, mikä auttoi jonkin verran ja oli kiva leikkiä ID:llä ihan luvan kanssa.

Torstaina kävin myös kampaajalla ja vaelsin Ruoholahdesta Punavuoreen noin vartin. Lunta riittää tässä kylässä.

Koffin puiston torni

Korkeavuorenkatua Espalle

Perjantaina lapsuusmaisemissa Las-ten-ko-dinka-dulla

Eilen olikin myös sitä Taidetta, kun kävin katsomassa The Favourite-elokuvan ystävieni kanssa. Olin ensimmäistä kertaa Maximissa sitten sen remontoinnin ja oli oikein mukavaa, vaikka tuoli oli aavistuksen syvähkö tällaiselle keskimittaiselle ihmiselle. Parvelta oli erinomainen näköala ja katsojat olivat sivistyneesti hiljaa, en nähnyt yhtään ainoata kännykänloistetta valojen hiipumisen jälkeen.

Leffa itsessään oli mielenkiintoinen ja näyttelijät erinomaisia rooleissaan, ja näytöksen jälkeen niin me kuin moni muukin kuukkeloi Kuningatar Annaa. Se, mistä en pitänyt erityisesti, oli elokuvan musiikki. Toki se oli tarkoituksellisen painostava, mutta siitä olisi voinut kehittää hyvän päänsärynkin. Erityisesti elokuvassa mielestäni korostui aikakauden muoti eli miesten meikkaus ja leijonanharja-peruukit ja koreat vaatteet, kun taas naiset olivat oikeastaan kokonaan luonnonkauniita. Vaatteet olivat toki hienot, turnyyrit hieman peinempiä kuin rokokoo-kaudella myöhemmin. Täältä voi lukea enkunkielisen artikkelin, jos Annen aikakausi kiinnostaa eikä pelkää spoilereita.

Nicholas Hoult

Kuningatar Annaa esitti Olivia Colman, joka on tämän hetken englantilaisista naisnäyttelijäistä yksi hienoimpia. Hän teki erinomaisen roolin esim. Broadchurchissa ja Night managerissa, jos ajattelee viimeaikojen tv-töitä. Voisin kuvitella, ettei Annan esittäminen ollut helpoimpia rooleja. Naisparka menetti kaikki 17 lastaan joko keskenmenoissa tai he syntyivät kuolleena tai menehtyivät pian syntymän jälkeen paitsi viimeinen, joka kuoli 11 vuotiaana. Kyllä siinä olisi melkoisesti tekemistä ihan nykyaikasellekin naiselle kaikkine tukiverkkoineen, saati sitten tuolloin, kun naisen tärkein tehtävä oli saada elinkykyinen perillinen pinnistettyä maailmaan.

Eilen vietimme myös nuorimmaisen 13-vuotispäivää melko pienesti. Hän sai uuden puhelimen (vanha on aika rikki ja olisi saanut uuden kuitenkin kesäloman aluksi) isältä ja minulta sitten Steamin lahjakortin ja kakun sijasta Nasan kuivajäätelöä. Virallisemmat synttärit vietetään vasta 16.s päivä ja jonain iltana hän käy ystäviensä kanssa pomppimassa trampoliineilla.

Viimeinen Teinix

Töissäkin oli taas tapahtunut. Neloskerroksen katto antoi periksi keväälle ja sulamisvesiä lirui. on toki kiva, että meillä on 2010  helvetin kalliisti peruskorjattu talo, mutta kattoremontti jätettiin 'myöhäisempään ajankohtaan'. Koskahan alkaisi olla sen aika? Toki osittain kattoa ollaan jo korjattu, mm. erään tilan katon sisältä löytyivät 50-luvun lisärakentamisen jäljiltä kaikki valulaudat (1½ vuotta remontoitu), sekin remontti aloitettiin vasta työsuojeluvaltuutetun suljettua paikan vaarallisena ja piipun peltejä on nyt laitettu viime syksystä. Jostain syystä onkin alkanut taas hengitys tuntua raskaalta tuolla tämän talven aikana.

Kuva työkaverin fasesta

Kohtapuoliin lähdemme moikkaamaan esikoista, pitää hakea häneltä pitkä villakangastakki keskimmäisen ensi viikon Vanhoja varten. Samalla reissulla pääsen keskustaan saakka päivälliselle Kosmiskan kanssa :)

Maanantai ei mittää..

Niin, eipä juuri mitään ihmeellistä kuulu. Niskoja kävin taas rusaututtamassa ennen töihintuloa ja töissä sitten keskustelin työparin kanssa perjantaisesta kokouksesta.

Olimme 'vaarassa' saada jälleen uuden esimiehen eli on pienehkö organisaatiomuutos taas meneillään, mutta onneksi ilmeisesti saamme nyt pysyä tässä missä olemme.

Soitin äsken esikoisellekin, kun pitäisi saada pitkä villakangastakki takaisin Vanhoja varten keskimmäiselle ja muutakin juttua oli, mm. kesätöistä ja kissanhoidosta. En juuri viitsi paljon hänelle soitella, kun ajattelen että soittaa sitten, jos on joku asia.

Kissa oli eilen sitä mieltä, että olisi kiva mennä ulos ja siten kun meni, niin viihtyi ehkä puoli tuntia. Vissiin alkoi palella. Kävi parvekkeella muistelemassa vielä illalla, ihmettelin mikä jytisee ovea vasten, kun en tiennyt sen olevan siellä ja raukka siellä koputteli.

Viikonloppuna neuloin ja purin ja neuloin ja taidan taas tänään purkaa, kun kirjoneuleesta ei oikein tule niin näkyvää kuin haluaisin. Pitää lisätä toinen lanka siihen kuviolankaan, jos se auttaisi.

Ainiin, ilmoittauduin InDesign-kurssille ensi viikon lopulla. Katselin sitä viime viikolla, mutta kaikki paikat olivat jo täynna ja tänään siellä sitten olikin ilmeisesti joku peruuttanut, kun oli tullut uudelleen mahdollisuus ilmoittautua. Koska olin jo puhunut asiasta työparin kanssa, niin lätkäisin ilmoittautumisen menemään ja pääsin. Saa nähdä, tajuanko sitä yhtään mitään.

Olemme muutenkin aikeissa uudistaa työpaikan blogin, niin vähän senkin varjolla nyt tuonne ilmoittauduin. Lisäksi mainoksia pitää aina vääntää, enkä aina saa wordillä niitä sellaisiksi, kuin haluaisin ja PhotoShopin olen jo aikaa sitten suurimmaksi osaksi unohtanut.

Kurssilla

Tervehdys!

Olen ollut koko viikon JHL:n kurssilla ja huomenna on vielä viimeinen puserrus. On ollut tosi kivaa ja mielenkiintoista ja hauskaa, kivoja uusia ihmisiä ja paljon asiallista ja asiatonta juttelua. Eli varsin antoisa viikko siis.

Kursseilun lisäksi kävin tiistaina ystävän ja pienimmän kanssa katsomassa Bohemian Rhapsodyn ja olihan se hyvä, sitä ei voi kieltää. Kukaanhan ei voi korvata Freddietä, koska hän nyt vain oli niin karismaattinen jne mutta Rami Malek on hyvä roolissaan, kuten muutkin bändin jäseniä näyttelevät tyypit. Elokuva ei ole dokkari, mitä joku kriitikko jo ehti itkemään, mutta eihän sen ollut tarkoituskaan olla sitä. Eniten pidin elokuva loppupuolen Live Aid-keikan alkuperäismateriaaleista.

Tuli kamala hinku lähteä Lontooseen katsomaan Carnaby Streetin Queen-valoja.

Keskiviikkona kävin Kulttuuritalolla ystävän kanssa katsomassa Seynabo Sey-nimistä ruotsalaista laulajatarta, joka oli todella hyvä laulaja. Ääniala oli laaja ja hieno, pidin kovasti. Se, mistä emme kumpikaan pitäneet, olivat strobovalot - migreenitaipuvaiselle vaaralliset, samoin epileptikoille. Ihmettelimme hieman, ettei niistä mainittu missään mainoksissakaan.

Tänä aamuna kyllä hiukan väsytti. Niinpä olikin erittäin järkevää käydä kurssin jälkeen tapaamassa ystävää Tikkurilassa kahvilla, sain häneltä lankaa ja jaoimme yhdessä hyvät naurut :)

Savon sointu

Olen viisipäiväisellä ammattiyhdistyksen luottamusmiehen peruskurssilla ja olen ollut iltaisin niin poikki kaikesta asiasta, etten ole yksinkertaisesti jaksanut istua koneella. Asiaa tulee ja paljon, samoin ruokaa tuntuu olevan jaossa koko ajan, joten kurssi on ihan kiva :P

Kurssikaverit ovat myös mukavia. Olemme erään kanssa tukeutuneet esiintymispelon suhteen toisimme ja onneksi suurin osa esityksistä tehdään ryhmässä, mikä tasaa paineita. Tänään kävimme läpi KVTESin luottamusmiehiä koskevaa osuutta ja siinä kuunnellessani erään kurssikaverin iisalmelaista savon soljuntaa alkoi hiukan liikuttaa, kun kaipasin isääni.

Isän kuolemasta tuli viime lauantaina 24 vuotta. Koskapa täytin isäni kuolivuoden syksyllä 24v ja nyt ensi syksynä se tuplaantuu, niin olen jotakuinkin tasan puolet tähänastisesta elämästäni ollut isätön.

Joo, se siitä. Katsomme nuorimmaisen kanssa Harry Potter-elokuvia putkeen, tänään olisi vuorossa 'Puoliverinen prinssi', kunhan lapsi saa läksynsä tehtyä. Yhtään ei haittaa, että leffoissa on myös Lucius ;)

Kävin eilen hammastarkastuksessa eikä Kai löytänyt kalustosta muuta kuin hammaskiveä. Mitään ei tarvitse juuri nyt tehdä putsauksen lisäksi. Ihmeellistä.

Ostin juuri Audiblesta muutaman puuttuvan Richardin lukeman äänikirjan. Kuunnelkaa allaoleva video (mieluiten silmät kiinni), niin tiedätte miksi olen alkanut harrastaa äänikirjoja.

Manana

Jotenkin tuntuu, että päivitän useimmin maanantaisin. Muulloin en ehkä ehdi? Nytkin istun tiskiä vahtimassa itseohjautuvien asiakkaiden tehdessä omia juttujaan.

Sattumalta huomasin viikonloppuna, että ex-pulju hakee ihmistä hankintaan. Laitoin tuossa äskettäin hakemuksen vetämään. Harmi vain, että olen ns. lomakelukutaidoton ja niissä on omat haasteensa muutenkin. Olen ainakin yrittänyt, sillä eivät ne tule kotoa hakemaan.

Päätin siirtää seuraavan tentinkin vasta elokuulle. En millään ehdi enkä jaksa lukea nyt monta sataa sivua media-antropologiaa, kun on reissukin kohta ja tentti olisi heti sen jälkeen. Muutenkaan koko viestintä ei oikein iske, tuntuu että se on niin samaa informaatiotieteen kanssa.

Meillä oli miehen kanssa melkein lapsivapaa viikonloppu. Pienin lähti perjantaina kahdeksi yöksi partioretkelle ja esikoinen kaverilleen, keskimmäinen palautui omalta retkeltään jo lauantai-iltana. Ehdimme käydä miehen kanssa keskustassa vaihtamassa miljoonia ja syömässä hyvin Santa Fe'ssä. Oli hiukan outoa.

Tänään aamupäivällä käväisin työterveydessä lääkärillä, joka oli sitä mieltä ettei minulla ole astmaa saati mitään siihen viittaavaakaan ja suositteli käyttämään nenäkannua sekä nenätippoja. Avaavaa lääkettä voin käyttää, jos ahdistaa. Näillä mennään sitten.

Ylläri

Mies kävi maanantaina työpaikkalääkärin lähettämänä sydänultrassa ja tuli sen jälkeen hakemaan mut töistä. Sanoi, että "älä säikähdä, mutta" (tosi hyvä aloitus..)  Juu. Sydämestä oli siis löytynyt sivuääni, jonka perusteella siihen ultraan laitettiin ja ultraava kardiologi oli sitten löytänyt ihan synnynnäisen sydänvian. Kuulemma hyvin pieni sivuääni, joten ihme että löytyi ylipäätään.

Ei se kummempaa kuin että yksi läppä puuttuu*. Niitä kun on yleensä kolme, mutta miehellä on vain kaksi. Lääkäri kielsi kilpaurheilun, mutta muuten saa jatkaa kuten ennenkin. Kerran vuodessa seurataan. Oli katsonut kaikki suonetkin ja kaikki oli oikein kaunista, miehellä on yhteiskolesterolitkin olleet aina jotain kahden pinnassa.

Noh, eipä se sillä tavalla haittaa tämä uutinen, kun mikään ei oikeastaan muutu. En osaa sitä huolehtia. Eri asia olisi ollut joku diabetes tms, joka vaatisi muutoksia esimerkiksi koko perheen ruokavalioon.

Asiasta kukkaruukkuun; eräs oikein tosi mukava työkaveri on palannut polvileikkauksen jälkeen taloon ja onpa ihan NIIN helkkarin kivaa, kun voi taas sen kanssa jutella. Siis oikeasti jutella. Ihan parasta :)

Tänään aloin katsella vihdoin taas opintojen jatkamista. Kaksi seuraavaa tenttikirjaakin löytyi jo työpaikalta. Ainoa huonompi puoli on se, että tentti on mahdollisen tulevan loman jälkeen heti maanantai-iltana. Toisaalta se olisi verkkotentti ja jos luen etukäteen opukset, niin saattaisin päästä läpi hiukan huonommallakin lukemisella. Kokeillaan nyt sitäkin.

Enää kituvartti jäljellä! Jeee!

*korjaus Nollavaimon kommentin jälkeen eli kyseessä on aorttaläpän kolmannen sivupurjeen puute. (Kun tarpeeksi väsyneenä ja parin päivän tauon jälkeen kirjoittaa, käy näin. Asiat saattavat unohtua :) )

Virkistetty

Tänään olimme työporukan kanssa virkistymässä Hotelli Presidentissä. Voin sanoa, etten olekaan ihan äkkiä ollut niin pahoja altistus-oireita aiheuttavassa tilassa, kuin se kokoushuone. Onneksi altistunut työ-ystävä oli myös paikalla ja kiduimme yhdessä. Iltapäivällä olimme vielä samassa tilassa pari tuntia, mutta oireet eivät tulleet takaisin ja arvelimmekin, että jos ilmanvaihto ei oel öisin päällä, niin oireemme johtuivat siitä.

Olin kerrankin varautunut ennalta ja otin avaavan lääkkeen mukaan, koska arvelin 70-80-lukujen vaihteessa rakennetun hotellin olevan mahdollinen altistuspaikka. Ensin alkoi ahdistaa ja tauolla otin avaavan lääkkeen. Sitten alkoi silmien punoitus ja kutina yhdistettynä pumpulipää-oloon ja lopuksi meni ääni. Lounaalle lähtiessämme sanoimmekin johdolle, että ei ollut ihan onnistunut valinta. Lounaan jälkeen onneksi teimme kävelylenkin raikkaassa keskustailmassa Aurora Karamzinin huvilalle, jossa koko porukka tutustui Kaupunginmuseon 'Musiikkia'-näyttelyyn. Näyttely oli oikein kiva ja hauskin oli tanssivideo, jonka avulla opettelimme discoa, charlestonia ja hiphoppia. Muista vaihtoehtoja olivat esim. menuetti ja boogie. Discoillessa tuli vain jo niin hiki, että boogie piti unohtaa.

Tanssitauon jälkeen palasimme Presidenttiin ja meille esiintyi Arimo Mustonen-niminen stand up-koomikko. Ihan ok, voitte tsekata juutuupista. Alle vyötärön menevistä vitseistä en niin jaksa innostua ja tuossa linkkaamassani videossakin on ainakin yksi kohta, josta en tod pidä. Kuvittelisin, että voitte arvata sen kohdan.

Päiväkahvien jälkeen pääsimme vapauteen ja niinpä kävin hakemassa nuorimmaisen kotoa ja tapasin taas työ-ystävän, mutta leffan parissa. katselimme Doctor Strangen, joka kesti hyvin toisenkin katsomisen ;)  Lopputuloksena oli, että sekä minä että juniori haluamme taikaviitan.. huokaus. (Täytyy sanoa, että tämä on Benin rooleista ehkä paras tähän asti. Lisäksi puvustus on aivan ihana.)

OI, melkein unohdin! Eilen sain tietää tenttituloksen 'Viestinnän analyysi'-kurssilta. Sain kolmosen! Odotin hylättyä tai korkeintaan ykköstä, joten olin erittäin iloisesti yllättynyt. En nimittäin ollut yhtään varma, vastasinko kysymyksiin edes sinnepäin, mutta ilmeisesti siis kyllä. En vain käsitä.

Trumplandia

Nimittäin Sipilän sipilöinti Ylen kanssa alkaa ottaa pannuun. Eilen mokoma jupakka oli ollut BBCn pääutisissakin. Vähän noloa, kun muistaa Suomen olleen seitsemästi peräkkäin journalistisen vapauden ykkösmaaksi rankattu. Kummasti vain tulee Trump mieleen näistä Sipilän mielensäpahoittamisista.

Olen tällä viikolla kokeillut niinkin yllättävää asiaa, kuin nukkumista yli 7 tuntia per yö. Täytyy sanoa, että olo alkaa olla parempi, vaikka olenkin herännyt stressin takia parikin kertaa yössä ja yleensä viiden jälkeen alkanut odottaa kellon soimista.

Suuri osa stressistä purkautui tiistai-iltana hirveänä itkukohtauksena. Esikoinen ja pienin ovat niin samanluonteisia, että sanan säilä helisi rattoisasti, kun tuo kohta-11-v huusi isoveljelleen. Ehkä oli ihan hyväkin, että sain pahan olon ulos, sillä eilinen oli jo huomattavasti helpompi päivä ja eilisillan tentin jälkeen tunsin oloni suorastaan kuiviinpuserretuksi.

Tentti ehkä meni läpi, minulle riittäisi todellakin ihan vain läpimeno. Jouluviikolla saamme tulokset, joten sinne pitää odottaa. Kysymykset olivat sillätavoin jännittävät, etten ollut ihan varma mitä niissä haettiin. Vastasin kuitenkin.

Tänään olen ollut huomattavasti positiivisemmalla mielellä, onhan jo joulukuu ja kolmen viikon päästä alkaa jo päiväkin pidentyä jälleen! Ihme!

Kävin tänään pilateksen jälkeen ostamassa muistikirjan, sillä ajattelin kokeilla bullet journalin tekoa ja käyttöä. En yleensä ole kovin hyvä pitämään mitään listoja, mutta HSn artikkeli oli aika mielenkiintoinen. Lisäksi kun käytän nykyään vain luurin allakkaa, niin en siihen oikein saa aina kaikkea muistiin.

Nyt kuitenkin menen petiin. HY.

Parempi päivä

Auringolla on suuri merkitys, huomasin sen taas tänään. On ollut paljon kevyempi olo, vaikka vieläkin on kaikenlaista.

Mies vei äidin vanhan puusohvan veljelleni ja nautin tilasta aulassa. Nyt tuntuu taas senkin vuoksi paremmalta, sohva tukki fengshuit tai jotain. Ennen kuin aloin imuroida, puhdistin korvakoruja ja siivoilin liikoja koruja pois parempaan talteen ja sitten huomasinkin, että kissakorviksieni toinen puoli olikin siellä missä pitikin. En siis ollut edes laittanut sitä korvaan sinä aamuna, kun luulin sen hukanneeni :P

Sain myös luettua (huonosti) yhden tenttikirjan ja päätin säästää viimeisen huomiselle, koska siihen liittyvät videot pitäisi katsoa. Ajattelin, etten lue muuta kuin ne asiat, mitä videot käsittelevät, koska kirja on julman paksu ja hankala luettava enkä vain jaksa nyt kiinnostua tarpeeksi. Jos en pääse läpi tentistä, niin alkuvuodesta oli seuraava mahdollisuus.

Serkku ja vauvansa ovat päässeet taas kotiin, olivat alkuviikosta täällä pienelle tehdyn leikkauksen vuoksi. Ehkä tämä tästä vielä iloksi muuttuu sielläkin.

Tein ns. Rocky road-suklaata, se on nyt jääkaapissa odottamassa.

 

 P.S. Tämä Bloggerin uudistus on ihan /cstä, jos suoraan sanon. En tiedä, miten menen takaisin blogiin, kun olen sen kirjoittanut ja päivittänyt. Pitäähän se nähdä, että kaikki on niinkuin pitää. Tällä hetkellä kirjoitan urlin osoiteriville, mutta vähän hankalalta tuntuu.

Jonkinlainen vuosipäivä

Oli nimittäin perjantaina eli tissien pienennysleikkauksesta on nyt kulunut vuosi ja pari päivää. Voin edelleen lämpimästi suositella kaikille, joita omat hinkit haittaavat.

Nyt on vuorossa sitten seuraava projekti eli vatsan pienennys. Sen olen aloittanut parisen viikkoa sitten Härkiksen avulla eli syön arkisin lähinnä Härkistä erilaisten kasvisten kera. Olen jo saanut parisen kiloa pois. Tähtäimessä on esikoisen yo-juhlat, jolloin aion olla 8 kiloa kevyempi. Vielä ehtii enkä stressaa siitä.

Stressaan hieman kyllä Viestinnän tentistä tämän kuun viimeisenä päivänä. Olen lukenut puolitoista kirjaa kolmesta ja huomannut, että tiedän aika hyvin asiat jo ennestään Informaatiotutkimuksen ajoilta. No, pakko kai se on tenttiä vain. Kunhan pääsen läpi on hyväksi havaittu metodi. Onneksi aina voi uusia kokeen, jos ei heti onnistu.

Kävimme tänään katsomassa työ-ystävän kissan kahta pentua, ne ovat kolmeviikkosia suloisia palleroita. Kotimatkalla haimme posti-kaupasta tilaamani Varustelekan farkut, jotka ovat muuten hyvät mutta hiukan pitkät. Kuten aina. Pitää vähän lyhentää. 

Huomenna jätän uimareissun väliin. Aloitin lääkkeet torstai-iltana ja ovathan ne auttaneet jonkin verran, mutta yskä on edelleen sellainen, että yskänpuuskaan on varauduttava aina ristimällä jalat. Ärsyttävää.

Kurpitsaista

Kirjamessut olivat ja menivät. Ostin kaksi kirjaa, joista toinen on erään seuraamani blogistin tuotos ja toinen amerikkalaisen (suomeen muuttaneen) opettajan kirjoitelmia hänen ajatuksistaan kotimaastamme ja sen kummallisuuksista. Sen olen jo melkein lukenut. Yli tuhatsivuisen fantasiakirjan luku samaan aikaan hieman häiritsee muiden kirjojen lukemista, mutta kyllä se tästä. Kunhan saan tuon fantasian loppuun ennen tenttikirjojen aloittamista, muuten ei onnistu tentti :P

Tapasin Kirjamessuilla myös opiskelukaverini, joka työskentelee Riihimäen kirjastossa. Puhuimme alasta ja sisäilmaongelmista ja lapsista jne. On mukava tavata näin vähintään kerran vuodessa, kun oli aikoja ettemme ehtineet nähdä ollenkaan vuosiin.

Tietysti kävimme myös Ruoka- ja viinimessuilla saman katon alla, mutta sieltä en viitsinyt ostaa kuin karjalanpiirakoita. Mieli olisi tietysti tehnyt vaikka mitä, mutta se kantaminen ei houkutellut.

Perjantaina oli myös esikoisen kutsunnat. Paikka Santikseen on joka tapauksessa varattuna, jos ei jostain syystä pääse laskuvarjojääkäreihin. Sinne pitää muistaa laittaa hakemus ajoissa, lenkillä tuo on nyt käynyt melkein joka ilta. 

Lauantaina minä ja pienin kävimme sitten Lakritsi ja salmiakkimessuilla Wanhassa satamassa. Se oli hieman pettymys, sillä näytteilleasettajia oli tosi vähän. Maistiaisia oli, niistä paras oli Jymy-luomujäätelö. Ostin toki tuomisia kotiinkin, mango-salmiakkikaramellit ovat myös yllättävän hyviä.

Pienin oli erityisen tyytyväinen messureissuun, koska sai monta harvinaista Monnia pyydystettyä ja karkkeja sun muita ropisi laariin myös. Kävimme myös ostamassa hänelle uudet lenkkarit Kluuvin XXL-liikkeestä, jossa myyjätyttö olikin meidän viimetalvinen työharjoittelija ja kenkien sovitus menikin paljon mukavemmin senkin vuoksi.

Katsoimme molemmat myös Liisa-elokuvat perjantain ja lauantain kuluessa. Pidän niistä siitä huolimatta, että Richard on viimevuotisessa mukana :P

Eilen tein kurpitsapiirakan ja annoin kuoren pienimmälle, että hän sai tehdä siitä lyhdyn. Ainoa myönnytys Halloweenia kohtaan nyt, kun esikoinen ei enää vietä kaverisynttäreitä näihin aikoihin.

Tänään oli ihan normityöpäivä töissä. Aamulla kävin vanhassa työpaikassa sopimassa ystävän kanssa helmikuussa tehtävästä teatterireissusta Göteborgiin. Eräs ruotsalainen toimittaja-näyttelijä-jne henkilö kutsui hänet erityisesti ja ystävä oli sanonut, että tulee jos saa jonkun seurakseen. Minä sitten lupauduin vastineeksi Lontoon teatterimatkasta pari vuotta sitten. Saa nähdä kuinka käy, pitää ruveta lukemaan kirjoja ruotsiksi etten ihan nolaa itseäni unohdetulla sanavarastollani.

Piti vielä kertoa, että torstaina Oopperassa sain aika pahat altistusoireet. Ääni meni melkolailla kokonaan ja kurkku oli kuin tulessa. En tiedä johtuiko se siitä, että kolmannella parvella istuimme katonrajan tuulettimien lähellä, mutta ei ollut kivaa. Varsinkin kun unohdin kurkkupastillit ja avaavan lääkkeen.

Keskiviikkoa

Palautuminen laivalta ja flunssa eivät ole ihan paras yhdistelmä. Olen ollut aika huonossa hapessa, eilen piti lähteä töistä kesken päivän pois. Olo on kuin migreenissä, viikon mittaisena alkaa jo riittää tässä vaiheessa. Toivon vain jossain kohti parantuvani.

Ilmoittauduin Viestinnän kakkoskurssille (Viestinnän analyysi), tentti on marraskuun lopussa. Kirjatentti, johon pitää lukea kaksi paksua enkunkielistä opusta ja yksi suomenkielinen. Tiedänpähän, mitä teen vapaa-aikana. No, jos vain pääsen läpi niin olen tyytyväinen.

Huomenna menen pienimmän kanssa katsomaan 'Liisa Ihmemaassa'-balettia. Toivon, että se on kiva. Tosin meidän tiedottaja kertoi, että hänen poikansa oli pitänyt osaa tansseista hiukan liian pitkinä. Poika on muistaakseni noin 12-v.

Perjantaina menen Kirjamessuille, tapaan Riihimäellä työskentelevän ja asuvan entisen opiskelukaverini siellä. Se on meillä jo perinne.

Lauantaina on Lakritsi- ja salmiakkimessut Vanhassa satamassa, sinne menen pienimmän kanssa. Pyysin serkkuani mukaan, kunnes muistin ettei hän voi infektiovaaran vuoksi tulla. Vauvan sydänvika on korjattu, se olikin ilmeisesti helpompi nakki kuin kuviteltiin, mutta nyt on todettu vakava maksavaurio. Serkku sanoi, että hän ja vauva saattavat olla jouluun asti täällä. Toivon vain, että pieni selviää, tämä vuosi on ollut jo niin kovin raskas.

Halvat huvit?

Eilen autoin kurssikaveria asentamaan Instan puhelimeensa ja siitähän seurasi ratkiriemukasta menoa, kun on tarpeeksi väsynyttä porukkaa. Nimittäin hän ihmetteli ääneen, että miten jonkun käyttäjänimi voi olla 'peralapia', kunnes samantien tajusi sen olevan meidän kouluttajamme. Ään pilkkujen lisääminen aiheutti hysteerisiä tyrskähdyksiä, repeilin vielä pilatestunnilla sekä tänään kävellessäni metrolta kotiin. Joku varmaan piti hulluna, kun itsekseni hihitin :D

Kävin eilen pilateksen jälkeen vielä Juttutuvassa ..ööh.. suunnittelemassa vuosikelloa kurssikavereiden kanssa..

Yhteistoimintaa

Olen koko viikon yhteistoiminnan peruskurssilla JHL-opistolla. Olin hiukan epäluuloinen vielä aamulla, mutta kaikki olivat oikein mukavia ihmisiä eri puolilta maata. Helsingin virastoista meitä oli vain kolme ja Espoosta ja Kirkkonummelta lisäksi pari.

Pitäisi vielä tehdä jonkinlaista oppimispäiväkirjaa, mutta pystyn luultavasti säveltämään jotain aamulla. Nyt en nimittäin jaksa. Kävin kurssin jälkeen katsomassa NTlive-taltioinnin "Deep Blue Sea"-teatterikappaleesta Kinopalatsissa, se oli oikein hyvä.

Syysasetelma

Ainiin. Sain ekasta tentistä kakkosen. En vieläkään ymmärrä, miten.