Ajattelin pitää teitä ajan tasalla nuorimmaisen tuulenhalkojaa koskevassa uutisoinnissa.
Kävimme eilen Kirralla konsultoitavana eli lääkäri väänteli nuorimmaista nenästä ja tuli siihen tulokseen, että on se edelleen murtunut ja pitää oikaista. Oikaisu tapahtuu tiistaiaamuna paikallispuudutuksessa. Jee.
Suurin ongelma tullee olemaan nenälastan suojeleminen kastumiselta ja nenätamponin poisto. Tuskin maltan odottaa näitä kohtaamisia. Sanoimme lapselle, että onneksi nyt tuli yläkouluunkin maskisuositus, niin voi suojauta nenälastan sen alle.
Matkan varrella takaisin metrolle (lapsi) ja töihin (minä) kävimme Fazerilla aamupäiväkahvilla. Siellä oli yllättävän vilkasta, saimme ovensuupöydästä paikat. Sen jälkeen olikin mukava mennä töihin koko loppupäiväksi.
En saa loppuun liitettyä musavideota, sivun layout menee ihan p*skaksi. Tässä siis Ismon piisi, jonka soidessa ei pysy takalisto tuolissa :)
Viikonloppuna, tarkemmin sanottuna lauantaina, nuorimmainen lähti kavereineen SuperParkiin urheilemaan. Ajattelin, että siellä menee koko iltapäivä, mutta lapsi soittikin isänsä hakemaan jo parin tunnin päästä. Kotiin päästyä syykin selvisi: kaverin kyynärpää oli osunut nenään aika reippaasti ja nyt nenä oli turvoksissa. Vähän vertakin sieltä valui.
Sunnuntai valkeni ja lapsi sanoi, että haluaisi lähteä lääkäriin näyttämään nenää. Lähdimme sitten esittelemään nenää Tikkurilan Mehiläiseen, koska Peijaksessa menisi koko päivä. Mehiläislääkäri ohjasi meidät jatkohoitoon Kirralle, johon mies meidät sitten kuskasi.
Kirralla odotimme hetken lääkäriä ja sillä aikaa juttelin erään rouvan kanssa, tai hän jutteli ja minä kuuntelin. Teini odotti. Pian lääkäri tulikin ja pääsimme näyttämään nenää taas kertaalleen. Lopputuloksena lääkäri totesi, että nenä on hiukan oikealle vinossa, mutta pitää odotella turvotuksen laskemista ennen toimenpiteitä. Tervetuloa perjantaina.
Teinin nenä on sen verran kipeä, että koulunkäynti on sujunut vähän heikosti. Maanantaina kävi ekalla tunnilla ja eilen koko päivän, mutta sitten olikin niin heikkona, että annoin jäädä tänään kotiin. Turvotus kuonossa alkaa laskea ja nyt näyttäisi näin maallikon silmään, että operaatiota ei tarvita. Perjantaina menemme sitten minä ja lapsi viettämään aikaa Kirralle taas. Ehkä sinne saisi kantiskortin jo?
Muihin juttuihin: Keskimmäinen lähti sunnuntaina takaisin Tikikselle ja ehdin suunnilleen sanoa hei ovenraossa, kun tulimme juuri Kirralta takaisin. Ohjaajaoppilas tulee lomille kuuden viikon päästä Tapaninpäivänä(!). Pian on tämäkin vuosi mennyt, vaikka välillä onkin tuntunut pitemmältä kuin aiemmat.
Työpaikalla on ollut konservaattori hoitamassa patsaitamme ja se on ollut sekä meistä että asiakkaista aika mielenkiintoista. Mielenkiintoista oli myös se, että viimeisimmästä patsaasta (Haaksirikkoisten kopio) löytyi luoti. Olisi kiva tietää, miten se on patsaaseen joutunut. Talohan on ollut pystyssä kohta sata vuotta, mutta ei vielä sisällissodan aikaan, mikä äkkiseltään vaikuttaisi luontevimmalta hetkeltä luodin ampumiselle jos se on talolla tapahtunut. Wikipediasta selviää kuitenkin, että nämä varsinaisen patsaan kopiot on ilmeisesti valmistuneet jo 1900 eli luoti voi olla aiemmaltakin ajalta.
Nyt vähän alkaa jännittää huominen Uudenmaan koronatilannetiedotus. Keväällä vitsailin siitä, että onneksi koronteeni osui keväälle, kun oli valoisaa, eikä marraskuulle.. Nyt ei oikein naurata enää. Eräs tuttavani sanoi juuri fasessa, että on ollut puoli vuotta etähommissa ja alkaa pää hajota. Siihen nähden olen ollut onnekas.
Tänään olen tavannut tai kokenut vanhoja tuttuja, miten sen nyt ottaa.
Pienimmän piti lähteä kouluun kahdeksaksi ja olin haaveillut kömpiväni takaisin sänkyyn hetkeksi, mutta vanha tuttavamme korvatulehdus oli iskeytynyt pienemmän korvaan. Pikaisen suihkun yms jälkeen lähdimme kävellen omalle terveysasemallemme, jonka ovessa olikin lappu koskien päivystystä. Menimme sisälle varmistamaan asiaa luukulta eli päivystys on tämän kuun loppuun asti naapurikylän terveysasemalla, jonne menisi bussi ihan kohta.
Laskin pikaisesti päässä, että bussi+ odottelu jne kestäisi ainakin vähintään kaksi tuntia ja töihinkin piti ehtiä, joten soitin Itäkeskukseen lääkäriasemalle ja sainkin ajan klo 9:ksi. Olimme paikalla viittä vaille ja viittä yli ulkona, meikä hiukan köyhempänä.
Aamukahvit mini-ruunen kera
Tutkimuksen tulos oli molemminpuolinen korvatulehdus ja alkava keuhkoputken tulehdus, viikon liikuntakielto antilooppikuurin vuoksi. Odottelimme sitten apteekin aukeamista ja pienin sai aamiaista ja minä mini-Runebergin, joka oli juuri sopivan kokoinen. Apteekin jälkeen minä lähdin töihin ja toinen kotiin.
Vanhoja tuttuja kävi myös töissä. Ihmettelin erään mieshenkilön tuttuutta ja hänen sitten lainatessaan tajusin, että hän oli ollut kanta-asiakas ensimmäisessä varsinaisessa työpaikassani. Sanoinkin sen hänelle ja hänkin ilahtui muistaessaan minut.
Ystävän eiliset synttärikahvit
Toinen tuttu oli eräs nainen, joka vähän tämän jälkeen kysyi olenko ollut Itiksessa aiemmn ja kun myönsin, hän sanoi olleensa meillä Kallion remontin aikaan töissä. Tämä oli sikäli hassumpi sattumus, että olin silloinneulonut hänen tyttärelleen lapaset ja alkuviikosta valvoessani yöllä mietin, missä lapaset ovat :) Kerroin tästä hänelle ja kuulemma lapaset ovat edelleen tallessa. Jokin etiäinen se oli varmasti.
Äsken kirjasin erään uuden asiakkaan tietoja ylös ja osoite oli meidän nurkilla, josta johduimme sitten juttelemaan oman kylän asioista. Sekin oli hauskaa.
Ihan mukava työviikko ollut muutenkin. Maanantaina olimme yhtä hysteerisiä kuin yleensä perjantaina, huomenna on pitkän pitkä kokous ja siellä onkin ihan mielenkiintoisia asioita myös. Eilen kävin työ-ystävän kanssa kahvilla, sillä hänellä tuli seuraava numero ikään lisää ja aikaisemmin tällä viikolla pienin leipoi suklaakeksejä aikansa kuluksi.
Tiistaina lääkärisetä soitteli röntgenkuvien tuloksista ja niiden perusteella käsissä on nyt todettu nivelrikko. Ei tule vanhuus yksin. Toki etsin asiasta hyvän puolen ja totesin ystävälle, että pitänee alkaa vaihtaa neulepuikot neliskanttisiin pyöreiden sijaan.
Kävin ystävän kanssa tiistaina katsomassa "Kirjallisuuspiiri perunankuoripaistoksen ystäville"-elokuvan, joka oli ihan kelvollinen. Toki kirja oli parempi ja elokuva oli hiukan siirappisempi, mutta puvustus oli tehty huolella ja tuli aivan vimma neuloa erilaisia pullovereita ja villatakkeja. Tulispa vain viileämmät kelit, jotta vois neuloa. Muuten ei helle haittaa.
Koska en voi neuloa kuumalla, tein mekon. Eurokankaan kangaspala maksoi 9 € ja siitä tuli tällainen riepu. No ei vaan ihan tyytyväinen olen, varsinkin kun muokkasin kaavaa vielä itse ja lisäsin taskut. Olen alkanut suunnitella tilkkutyön aloittamista. Haluaisin ommella sen käsin, mutta saattaa olla hiukan liian iso kakkupala jopa minulle.
Tänään kävin työ-ystävän luona kahvilla illansuussa, oli mukava vaihtaa kuulumisia. Hän oli ollut Oulussa ja minä lähden viikonloppuna netin ulottumattomiin Keski-Suomeen. Näyttää siltä, että minä ja pienin menemme edeltä kissan kanssa miehen kuskaamina ja esikoinen ja keskimmäinen saapuvat myöhemmin esikoisen ajamana. Mies ei tarvitse autoa, koska on viikolla töissä ja liikkuu julkisilla. Ensimmäinen kerta useampaan vuoteen, kun meillä on oma auto käytössä mökillä.
Esikoinen on edelleen Tokiossa, sinne on luvattu taifuunia lauantaiksi. Huoh.
Kävin tiistaina näyttämässä työpaikkalääkärille vihdoinkin nivelrikkoani. Lääkäri oli todella mukava vanhempi setämies, joka katseli kädet ja jalkaterät tarkasti ja määräsi sitten röntgenkuvat käsistä ja verikokeita reuman ja kihdin ja muiden kivojen juttujen tsekkaamiseksi.
Eilen lääkärisetä sitten soitteli verikokeista, kuvat eivät olleet vielä valmiit ja niistä hän soittaa uudelleen tiistaina. Verikokeissa ei löytynyt reumaa, mutta kihtiarvot ovat koholla ja pitää ruveta dieetille. 'Vähemmän proteiineja', sanoi lääkäri nätisti. (Missään vaiheessa ei tullut mitään sanomista mun painosta, mikä oli kiva juttu.)
Että joo.. Pakastimessa on melkoisen monta pakettia Härkistäkin, kun ostettiin tukun poistoaltaasta. Kai mä ne uskallan syödä kuitenkin.
On se osa, joka on hajonnut autosta. Mies lähti hakemaan sellaista Itiksestä, toivottavasti löytyy niin saa auton korjattua.
Ihme kyllä, nukuin kuin tukki koko yön ja aamullakin, lähetettyäni pienimmän kouluun, sammuin vielä pariksi tunniksi. Ohutneulanäyte on otettu ja lääkäri arveli sen olevan vanhaa verta, mitä kyhmyssä on sisällä. Tuloksissa kestää kymmenisen päivää, sitten tiedän taas enemmän. Nyt on kaula vähän arka, mutta ei siitä pistoskohdasta tullut edes verta. Nätisti otti.
Ehdin lääkärikäynnin jälkeen hoitaa kaikki loput jouluostokset ja käydä juttelemassa entisen työkaverinkin (=työpikkuveli) kanssa Kympissä ja mennä miestä vastaan, joten tulimme yhdessä kotiin. Kävimme kaupassakin ja nyt ei enää puutu paljoakaan jouluruoista.
Tuntuu, että on ehkä migreeni iskemässä. Äsken alkoi särkeä 'silmän takaa' ja pitää keskittyä osumaan oikeisiin kirjaimiin. Jos on virheitä, niin syyttäkää migreeniä. Saatan nimittäin ihan säryttömässäkin kohtauksessa puhua ja kirjoittaa mitä sattuu.
Tänään tuli ulos Richardin seuraavan leffan traileri <3 Jotkut ystävälliset fanit ihmiset ovat jo ehtineet tehdä useammankin kuvakaappauksen noista parin sekunnin pätkistä, mutta en valita :P On tuossa leffassa ihan hyvät naisnäyttelijätkin, mm. maailman kaunein nainen Cate Blanchett <3
Olen juuri menossa tekemään piparitaikinaa, että pääsemme huomenna leipomaan perinteiseen tapaan nuo tähän vuodenaikaan kuuluvat herkut.
Tänään töissä oli yksikkökokous, jossa saimme Suomi100-suklaakonvehteja ja porkkanatäytteisiä karjalanpiirakoita (joita en ole ehkä koskaan syönyt). Keskustelimme Kaupungin ensi vuoden meitä koskevasta strategiasta ja kaikenlaisesta muusta mukavasta. Ehdin myös käydä jopa syömässä evääni ja työparikin ehti, vaikka hänellä olikin kaksi kokousta päällekkäin, ennen kuin minun piti lähteä tutkimuksiin.
Valitin työpaikkalääkärille pari viikkoa sitten siitä, kuinka haluan kilpirauhasarvoni tutkittavaksi ja sain lähetteen kilpirauhasen ultraäänitutkimukseen, jonne siis tänään menin. Kuvauksen teki vanha setälääkäri, joka ei turhia puhellut. Sanoi vain, että kyllä on kilpirauhanen suurentunut ja siinä on kyhmyjä, jotka eivät näytä pahalaatuisilta, mutta ohutneulanäyte voisi olla paikallaan. Ensi viikolla työpaikkalääkäri soittelee tutkailtuaan kuvat tarkemmin.
Olen tyytyväinen, että vihdoinkin tämä (maahanmuuttaja)lääkäri on ehkä ensimmäinen, joka oikeasti kuunteli minua tässä asiassa. Aiempi lääkäri laittoi vain verikokeeseen muutama vuosi sitten ja sanoi tuloksista, että ne ovat rajoilla jättäen hoitosuunnitelman teon siihen.
Allaskatti
Nyt piparitaikinan kimppuun ja sen jälkeen lupasin pienimmälle, että katsomme Sharknadon. Varsin rattoisa ilta siis tiedossa. Esikoinenkin pääsi yhdeksi yöksi kotiin :P
Vaikken vietäkään ns. Black Fridayta, koska en ymmärrä miksi minun pitäisi näin suomalaisena moiseen amerikkalaiseen hömpötykseen osallistua, ostin silti tänään aika isolla rahalla erilaisia asioita.
Nimittäin keskimmäinen haluaa mennä kaverinsa kanssa IronMaidenin keikalle ja sinne piti saada liput. Minäpä onnistuin ostamaan liput kuten pitikin, paitsi yläkatsomoon (permanto ei edes ollut myynnissä kuin VIP-hinnoilla). No, asia jäi harmittamaan sen verran, että kun olin käynyt suhkussa aloin katsella Ticketmasteria uudestaan ja nytpä olikin ilmestynyt lisäkeikka seuraavalle päivälle. Ostin siis liput sinnekin, tällä kertaa alakatsomoon (koska se hemmetin permanto..) eli nyt on sitten lippuja. Aloin töissä manata Ticketmasterin p*skoja sivuja ja työpari sanoi, että hän voisi ehkä ostaa ne huonommat paikat. Wau. Toki ainahan ne varmaan kaupaksi saa, mutta kävisi niinhelposti jos saisin ne heti pois käpälistä. Keskimmäinen on ihan tyytyväinen kuitenkin.
Äsken sitten muistin, että olen jo pitemmän aikaa lykännyt erilaisten kirjallisten hankintojen tekemistä, joten nyt muistaessani ostin pari pokkaria Amazonin virroilta ja lisäksi pienimmälle (ehkä) joululahjan eli pelin, jota meillä on himoittu Worldconista asti.
Muita tapahtuneita asioita: kävin eilen työpaikkalääkärissä vinkumassa lähetettä kilpirauhaskokeisiin. Lääkäri oli sama mukava naislääkäri, joka elokuussa ihmettelin korvaani ja nytkin hän kuunteli tarkasti, mitä minulla oli sanottavaa ja kokeili sitten kaulaani (joka vähän tuntui ikävältä). Lopputulos; sain lähetteen kilpirauhasen ultraäänitutkimukseen ja palaamme asiaan, kun sieltä tulee tulokset. Aamulla katselin peilistä kaulaani ja huomasin, että siinä on oikealla puolella sellainen turvotus, joka näyttää hiukan valumalta. Kuvaus on parin viikon päästä, oletan valuman olevan silloin vielä paikoillaan.
Naapurin rouvan haastattelu oli tänään Hesarissa. Ovat käyneet ihan tuossa meidän pihalla kuvaamassa, vähän jänskää ajatella :D Moni ei pidä hänestä, mutta meille hän on aina ollut oikein kiva. Lisäksi jos ihminen pitää jääkapiissa aina lettutaikinaa voidakseen paistaa perheelleen lettuja, niin ei hän voi olla kovin paha, vai mitä?
Esikoinen tuli eilen lomille ja lähti tänään lukiokaverin järjestämään lukioluokan tapaamiseen ja kotiutuu sieltä vasta sunnuntaina. Ensi talvena sitä varmaan näkyy vielä vähemmän, kun muuttaa opiskelukämppään kesän kuluessa.
Pienimmän oli tarkoitus lähteä kahden yön partioretkelle, mutta hän oli hiukan haluton ja arvelin, että koska ollaan juuri tervehdytty (tai melkein) niin ei olisi ihan välttämätöntä lähteä pyydystämään uutta tautia. Miestäkään ei yhtään innostanut ajatus lähteä ajamaan pimeyteen perjantai-iltana, joten peruimme tämän homman.
Sirius on löytänyt aivan ihana asian eli käsienpesulavuaarit. Kun niihin laskee vettä ja tulppaa veden pysymään altaassa, kissa jaksaa kalastaa vaikka kuinka kauan. Eilenkin se oli aivan likomärkä tullessaan sohvalle viereeni. yyh.
Olin melkein unohtanut Deadpoolin trailerin, joka tuli ulos joskus ennen sairastumistani. Tuskin maltan odottaa!!
Plaah väsymykselle ja stressinalulle, joka yrittää pukata, sekä vielä työpaikan venäläisvahvistukselle sekä kaikelle muullekin.
On ollut kaikenlaista ja monenlaista. Lauantaina aloittelin rippijuhlaleipomukset ja sunnuntaina kitkin koko narsissipenkin vaikka olisi pitänyt lukea tenttiin.
Perjantaista kerron ihan erikseen. Kävin nuorimmaisen kanssa terveyskeskuksessa esittelemässä sitä päälleastuttua pikkusormea. Saimme lähetteen röntgeniin Tikkurilaan ja koska olen minä, en jaksanut mennä sillä yhdellä bussilinjalla vaan otimme reteästi taksin. vartin päästä olimme röntgenissä odottamassa ja noin vartin päästä takaisin taksiasemalla ja siitä taas vartin päästä terkkarissa. Sairaanhoitaja yllättyi tajutessaan, että olimme jo paluupostissa ja kysyi lääkärin jatkoajatuksia. Lääkäri kehotti teippaamaan pikkurillin kiinni naapuriin ja soittavansa maanantaina röntgenkuvien tulokset.
Tänään sitten soittikin ja kertoi ilouutisen; sormi on kuin onkin murtunut ja pitää lastoittaa. Siispä menen huomenaamulla lapsen kanssa terveyskeskukseen. Yhtään en vielä tiedä, kauanko lastan pitää olla ja poden huonoa omaatuntoa siitä, etten heti vienyt tuota Peijakseen kuvattavaksi. Saa nähdä tuleeko sormi kuntoon.
Tänään oli muutenkin kiire päivä, venäläisemme teki typerän tempun (ryssi siis ihan törkeästi) ja lopuksi olimme vielä abien vanhempainillassa. Esikoisen opo on ex-partiokaveri, joten juttelimme hetken vielä tilaisuuden lopuksi ja hän pyysi sanomaan terveiset esikoisen kummitädille, jota ei ole nähnyt aikoihin. Lukion auditoriossa meni kurkku tukkoon eikä ollut avaavaa lääkettä mukana, onneksi oli edes salmiakkia ja pärjäsin sen avulla kotiin asti.
Eilen olin aikeissa lähteä töihin eli lääkäriin suoraan kotoa, mutta sain kyydin metrolle ja olinkin töissä jo kahdeksalta reippaana valmiiksi uupuneena.
Allergiasairaalassa meni tovi jos toinenkin. Ensin juttelin keuhkolääkärin kanssa aika kauan kaikesta ja hän kirjasi kaikki ylös ja koetteli pohkeetkin. Kerroin koko historiikin keväästä asti (kohta vuosi mennyt) ja tein typpimittaukset j akävin verikokeessa sekä iltapäivällä vielä röntgenissä Laakson sairaalassa. Huomenissa aloittelen kaksiviikkoisen aamu- ja ilta-peffin ja sen jälkeen on kahden kuukauden jakso, jolloin käytän avaavaa lääkettä joka päivä. Huhtikuun lopussa katsomme uudelleen asioita.
Kävin töihin palatessani Kuntatalolla syömässä ja lähtiessäni pitelin ovea auki juuri sisään pyrkivälle pukumiehelle. Lähempää tarkasteltuna tajusin, että sehän olikin Mauri "Peruukki" Pekkarinen eli olen melkein sukua julkkikselle :P
Iltapäivällä röntgenin jälkeen kävin ostamassa itselleni uuden uimapuvun Stockalta ja osallistuin samalla asiakaskyselyyn. Kerrankin sain mielipiteeni esim. brändäyksestä kerrottua suoraan juuri sinne, minne pitikin ja kyselijäkin sanoi, että oli hyvin kommentoitu. Päädyin myös ostamaan uimapuvun, jota hän suositteli. Sain ostaa kaksi numero pienemmän kuin ennen leikkausta, aika hieno tunne sekin.
Ostin pienimmälle uutta hammastahnaa, tämä on Rocs-merkkistä ja lasten tahna maistuu kola-sitruunalle. Aikuisempaan makuun olisi ollut tarjolla esim. kahvi-tupakka. Yyh.
Jatkoin matkaani Kirjasto 10:iin palauttamaan yhden kirjan ja moikkaamaan ystävääni Teroa, joka olikin kiireinen poistolehtien parissa. Sain napattua talteen yhden elokuvalehden, jossa oli sekä Terry Pratchettistä että Leonard Nimoysta artikkelit.
Loppuillan olen vain istuksinut, sillä vasen nilkka on kipeä. Pehmeä lumi on kaikkein pahin sille ja tänään olen kävellyt aika paljon. Katselin pienimmän kanssa loppuun sunnuntaina keskenjääneen Ant-Manin ja se oli edelleen hauska.
