Olen edelleen hengissä, vaikka viime viikko yritti parhaansa. Oli Kuopiota ja nuorimmaisen koulujuttuja ja kirsikkana kakun päälle kuulin serkkuni pienen pojan sairastavan parantumatonta luustosairautta, jonka hoitomuotona on fysioterapia ja kipulääkitys.
Onneksi on ollut ihan kivojakin asioita vastapainona; olen käynyt kahvilla ja Hulluilla päivillä ystävien kanssa ja kokoustanut ja sen sellaista. Ihan rattoisaa menoa. Lisäksi pidimme nuorimmaisen kanssa viime viikolla Harry Potter-maratonin lopettaen eilen Kuoleman varjelusten kakkososaan.
Tälläkin viikolla olen jo ehtinyt pahoittaa mieleni erään ihmisen tokaistessa kuullessaan, että ensi syksynä on tasaluku tiedossa, enkä aio järjestää juhlia, että 'nykyään ihmiset ovat niin laiskoja'. Joo, olen toki laiska, kun juuri elokuun lopussa pidämme elojuhlat koko ystäväporukalle, enkä heti muutaman viikon päästä kutsu heitä uudelleen.
Tänä aamuna ystävä, jonka kanssa lähdemme tammikuussa Lontooseen, toi minut töihin ja olinkin sorvin ääressä jo ennen kahdeksaa.
Alla kuva Lontoon teatteriretken suurimmasta vetonaulasta. Jep, Richard siinä mietteissään pohdiskelee jotain tsehovlaista ajatelmaa. Hän esittää Astrovia Vanja-enossa.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sairaudet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sairaudet. Näytä kaikki tekstit
tiistai 8. lokakuuta 2019
perjantai 15. joulukuuta 2017
Lumisadetta katsellessa
Elämää konditionaalissa voisi olla myös mahdollinen otsikko. Pitäisi sitä ja pitäisi tätä.
Lähetin pienimmän kouluun yhdeksäksi ja menin takaisin nukkumaan. Heräsin puoli 11, kun veljeni soitti kyselläkseen pienimmän joululahjatoiveita. On muuten tosi hankalaa keksiä mitään, isommat saavat varmaan lähinnä lahjakortteja kummeilta.
Veli manasi lumisadetta, hänen oli ollut tarkoitus mennä käymään mökillä, mutta se suunnitelma ei nyt onnistukaan. Hän on ahkerasti aikoinaan ostanut eräät tuttavan tauluja ja muita teoksia ja niitä on kyselty keväälle taidenäyttelyyn. Tottakai nämä teokset ovat mökillä, koska veljen asuntoon ei enää mahdu ts. seinät ovat loppuneet kesken.
Joo, no eniveis.. Veli oli myös yllättäen (not) saanut sakot, tällä kertaa tosin ilmeisesti väärin perustein ja oli menossa Malmille tekemään valitusta asiasta.
Mun pitäisi nyt mennä imuroimaan edes alakerta ja siivoamaan keittiö, joka on ihan kamalassa kunnossa johtuen mm. mikroaaltouunin asennuksesta toissailtana. Siinäkin hommassa paljastui, että joku piuha on kärähtänyt ja mies aikoo vaihtaa sen nyt viikonloppuna, mikä tarkoittaa erinäisiä kertoja mikronnostoja edestakaisin. Tällä hetkellä leivänpaahdinta ei saa laittaa seinään, ettei sietä tule toimintasavut ulos.
Katselin aamun ratoksi vaihteeksi Chris Evansia. Eilen illalla katsoin jo toisen kerran The Losers-leffan, koska se on aika hauska ja nyt katsoin loppuun romanttisen komedian Playing it cool, joka oli vähän tylsä mutta ihan hupaisa. Yritin aloittaa vielä Puncturea, muta totesin etten nyt jaksa.
Illalla menen ensimmäistä kertaa näinä kahdeksana vuotena työpaikan pikkujoluihin, joita mm. työpari on ollut järjestämässä. Hän voihki eilen tarkistaessaan tulijoiden määrää (50), sillä ruokaa on tilattu sadalle :P Pitänee olla syömättä tänään.
Eilen aamulla kävin 12h paaston jälkeen verikokeessa kilpirauhasen tiimoilta. Lääkärin mukaan ei tarvitsisi paastota, mutta moni tuttu sanoo että olisi hyvä, joten paastosin sitten. Tilasin myös ajan ohutneulanäytteeseen ja sain sen ensi tiistaiksi. Nyt pohdin, menenkö töihin sitä ennen ollenkaan vai olisinko vain sairaana, aika on iltapäivällä ja siellä puudutetaan kaula eli en sen jälkeen kuitenkaan pääsisi takaisin töihin. Nytkin on miinuksia enemmän kuin virallisesti saisi olla.
No, mutta nyt lähden hommiin. Pidin jo hetken tanssituokion tämän biisin kera:
Lähetin pienimmän kouluun yhdeksäksi ja menin takaisin nukkumaan. Heräsin puoli 11, kun veljeni soitti kyselläkseen pienimmän joululahjatoiveita. On muuten tosi hankalaa keksiä mitään, isommat saavat varmaan lähinnä lahjakortteja kummeilta.
Veli manasi lumisadetta, hänen oli ollut tarkoitus mennä käymään mökillä, mutta se suunnitelma ei nyt onnistukaan. Hän on ahkerasti aikoinaan ostanut eräät tuttavan tauluja ja muita teoksia ja niitä on kyselty keväälle taidenäyttelyyn. Tottakai nämä teokset ovat mökillä, koska veljen asuntoon ei enää mahdu ts. seinät ovat loppuneet kesken.
Joo, no eniveis.. Veli oli myös yllättäen (not) saanut sakot, tällä kertaa tosin ilmeisesti väärin perustein ja oli menossa Malmille tekemään valitusta asiasta.
Mun pitäisi nyt mennä imuroimaan edes alakerta ja siivoamaan keittiö, joka on ihan kamalassa kunnossa johtuen mm. mikroaaltouunin asennuksesta toissailtana. Siinäkin hommassa paljastui, että joku piuha on kärähtänyt ja mies aikoo vaihtaa sen nyt viikonloppuna, mikä tarkoittaa erinäisiä kertoja mikronnostoja edestakaisin. Tällä hetkellä leivänpaahdinta ei saa laittaa seinään, ettei sietä tule toimintasavut ulos.
Katselin aamun ratoksi vaihteeksi Chris Evansia. Eilen illalla katsoin jo toisen kerran The Losers-leffan, koska se on aika hauska ja nyt katsoin loppuun romanttisen komedian Playing it cool, joka oli vähän tylsä mutta ihan hupaisa. Yritin aloittaa vielä Puncturea, muta totesin etten nyt jaksa.
Illalla menen ensimmäistä kertaa näinä kahdeksana vuotena työpaikan pikkujoluihin, joita mm. työpari on ollut järjestämässä. Hän voihki eilen tarkistaessaan tulijoiden määrää (50), sillä ruokaa on tilattu sadalle :P Pitänee olla syömättä tänään.
Eilen aamulla kävin 12h paaston jälkeen verikokeessa kilpirauhasen tiimoilta. Lääkärin mukaan ei tarvitsisi paastota, mutta moni tuttu sanoo että olisi hyvä, joten paastosin sitten. Tilasin myös ajan ohutneulanäytteeseen ja sain sen ensi tiistaiksi. Nyt pohdin, menenkö töihin sitä ennen ollenkaan vai olisinko vain sairaana, aika on iltapäivällä ja siellä puudutetaan kaula eli en sen jälkeen kuitenkaan pääsisi takaisin töihin. Nytkin on miinuksia enemmän kuin virallisesti saisi olla.
No, mutta nyt lähden hommiin. Pidin jo hetken tanssituokion tämän biisin kera:
Tunnisteet:
elokuvat,
keittiö,
perhe,
sairaudet,
siivoaminen,
suku,
työ,
työkaverit,
video: Goldfrapp
maanantai 11. joulukuuta 2017
Mietiskelyjä
Joitain pohdiskeluja tullu tehtyä tässä viimeisen vuorokauden aikana.
Ensinnäkin (pikku)serkkuni ilmoitti eilen fb:ssä, että hänen 13-kuinen poikansa ja hän aloittavat nyt joulunvieton rankahkon loppusyksyn jälkeen. Pienellä on siis sydänvika ja on jonossa maksansiirtoon ja olvat olleet nyt viime aikoina taas jonkinverran täällä, mikä on aiheuttanut kaikenlaista ahdistusta äidille. Kysyin sitten tänään häneltä, että mitä oli mahtanut tapahtua ja hän kertoi, että eräs sydänspesialisti täältä oli ollut käymässä siellä ja asiat näyttävät paremmilta kuin aikoihin.
Aiemmin (kesällä) oli oltu sitä mieltä, että pienelle piti tehdä mitraaliläpän leikkaus. Tämä tietysti kovasti huoletti, koska se on tehty kymmenelle samanikäiselle lapselle, joista kaksi on kuollut ja kahdeksan koomassa. Nyt kuitenkin tilanne on parantunut niin, että sydämen kontrollivälejä pidennettiin. Olen kovin helpottunut tästä minäkin.
Toinen pohdinta liittyy entiseen työkaveriin, joka joutui kesän alussa sairaslomalle selkärangasta löytyneen kasvaimen vuoksi (hänen työhuonekasvinsa olivat meillä evakossa kesän ajan). Nyt tämä ihminen tuli käymään töissä ja kertoili, että keväällä katsotaan, laitetaanko hänet sairaseläkkeelle koknaan vai vain osittain. Rangassa majaileva kasvain aiotaan leikata, kunhan tämä ihminen on vähän paremmassa kunnossa sädehoitojen jälkeen. Hän on kuitenkin vaihtoehtoisten hoitomuotojen kannattaja ja aikoo nyt mennä katsomaan mitä Antioksidanttiklinikalla pystyttäisiin tekemään. (En viitsi linkata sitä tähän, löytyy guuglaamalla helposti.)
Toki toivon, että hänen syöpänsä saataisiin hallintaan siten, ettei se enempää leviä, mutat en tiedä onko se realistinen ajatus. Leikkauksessakaan kasvainta ei saada kokonaan pois, koska se on hankalassa paikassa rangassa.
Töiden jälkeen kävin kahvilla jyväskyläläisen opiskelukaverini kanssa, hän oli ollut työhommissa tutustumassa Valokuvataiteen museoon ja ehdimme kahvitella ennen kuin hänen piti ehtiä iltajunaan.
Mietin tässä, mahtaisinko jaksaa mennä huomenna töiden jälkeen jumppaan työpaikan viereen. Siitä onnettomasta 10-kerran jumppakortista on vielä viisi kertaa käyttämättä. Helmikuun alkuun on aikaa käyttää.. vähiin käy ennen kuin loppuu.
Loppuun vielä jotain musaa.
AI NIIN! Juuri meinasin sulkea koneen, mutta muistinkin eli sain äsken tämän vuoden kirjakiintiön täyteen. Olen siis lukenut nyt 70 kirjaa tänä vuonna, vielä ehtii muutaman tempaista tässä kuussa :P
Ensinnäkin (pikku)serkkuni ilmoitti eilen fb:ssä, että hänen 13-kuinen poikansa ja hän aloittavat nyt joulunvieton rankahkon loppusyksyn jälkeen. Pienellä on siis sydänvika ja on jonossa maksansiirtoon ja olvat olleet nyt viime aikoina taas jonkinverran täällä, mikä on aiheuttanut kaikenlaista ahdistusta äidille. Kysyin sitten tänään häneltä, että mitä oli mahtanut tapahtua ja hän kertoi, että eräs sydänspesialisti täältä oli ollut käymässä siellä ja asiat näyttävät paremmilta kuin aikoihin.
Aiemmin (kesällä) oli oltu sitä mieltä, että pienelle piti tehdä mitraaliläpän leikkaus. Tämä tietysti kovasti huoletti, koska se on tehty kymmenelle samanikäiselle lapselle, joista kaksi on kuollut ja kahdeksan koomassa. Nyt kuitenkin tilanne on parantunut niin, että sydämen kontrollivälejä pidennettiin. Olen kovin helpottunut tästä minäkin.
Toinen pohdinta liittyy entiseen työkaveriin, joka joutui kesän alussa sairaslomalle selkärangasta löytyneen kasvaimen vuoksi (hänen työhuonekasvinsa olivat meillä evakossa kesän ajan). Nyt tämä ihminen tuli käymään töissä ja kertoili, että keväällä katsotaan, laitetaanko hänet sairaseläkkeelle koknaan vai vain osittain. Rangassa majaileva kasvain aiotaan leikata, kunhan tämä ihminen on vähän paremmassa kunnossa sädehoitojen jälkeen. Hän on kuitenkin vaihtoehtoisten hoitomuotojen kannattaja ja aikoo nyt mennä katsomaan mitä Antioksidanttiklinikalla pystyttäisiin tekemään. (En viitsi linkata sitä tähän, löytyy guuglaamalla helposti.)
Toki toivon, että hänen syöpänsä saataisiin hallintaan siten, ettei se enempää leviä, mutat en tiedä onko se realistinen ajatus. Leikkauksessakaan kasvainta ei saada kokonaan pois, koska se on hankalassa paikassa rangassa.
Töiden jälkeen kävin kahvilla jyväskyläläisen opiskelukaverini kanssa, hän oli ollut työhommissa tutustumassa Valokuvataiteen museoon ja ehdimme kahvitella ennen kuin hänen piti ehtiä iltajunaan.
Mietin tässä, mahtaisinko jaksaa mennä huomenna töiden jälkeen jumppaan työpaikan viereen. Siitä onnettomasta 10-kerran jumppakortista on vielä viisi kertaa käyttämättä. Helmikuun alkuun on aikaa käyttää.. vähiin käy ennen kuin loppuu.
Loppuun vielä jotain musaa.
AI NIIN! Juuri meinasin sulkea koneen, mutta muistinkin eli sain äsken tämän vuoden kirjakiintiön täyteen. Olen siis lukenut nyt 70 kirjaa tänä vuonna, vielä ehtii muutaman tempaista tässä kuussa :P
sunnuntai 10. syyskuuta 2017
Lauantaita
Tervehdys taas. Eilinen ilta oli vähän raskas, vaikka muuten päivä oli suht hyvä. Kävimme illalla miehen kanssa viemässä erään työkaverin (entinen talouspäällikkömme) kesähoidossa olleet huonekasvit hänelle Herttoniemeen. Tänä työkaveri jäi kesän alussa pitkälle sairaslomalle selkärankaan sijoittuneen kasvaimen vuoksi ja koska kukaan ei tiennyt, onko työpaikalla ketään huolehtimassa kasveista, toin ne kotiin.
Joimme teetä työkaverin luona ja juteltiin kaikenlaista ja hän kertoi syövän etenemisestä. Kuulemma sädehoito ei ole auttanut vaan nyt kasvain on kasvanut ja joudutaan leikkaamaan, vaikka sitä ei kokonaan saadakaan pois. Lisäksi nyt on murtuma nikamassa, koska kasvain heikentää luuainesta ja sen vuoksi hän ei pääse liikkumaan yhtä hyvin, kuin vielä kesällä. Leikkauksen jälkeen hän on ainakin kolme kuukautta vielä sairaslomalla, joten vaikka selkä leikattaisiin nyt niin sairasloma jatkuisi ainakin vuodenvaihteeseen. Aika pitkä aika.
Työkaveri on urhea eikä aio lannistua.
Tänään kävin sitten työ-ystävän/matkakaverin ja pienimmän kanssa elokuvissa katsomassa The Dark Tower-leffan. Se oli varsin hyvä, tykkäsin nuoresta päähenkilön esittäjästä, Idris Elba oli hyvä ja Matthew McConaughey myös. Voin suositella kaikille, jotka ovat tykänneet länkkäreistä, Elban Revolverisankari vetää vertoja kenelle tahansa Villin lännen pyssysankarille :)
Huomenna menemme työ-ystävän luo leikittämään kissoja ja samalla mies käy hänen kanssaan hakemassa yhden patjan, jota olisi mahdoton saada ilman autoa kulkemaan.
Tämänkin biisin kanssa kannattaa laittaa nupit kaakkoon ja nousta hetkeksi tanssimaan. Se helpottaa moneen asiaan :)
Joimme teetä työkaverin luona ja juteltiin kaikenlaista ja hän kertoi syövän etenemisestä. Kuulemma sädehoito ei ole auttanut vaan nyt kasvain on kasvanut ja joudutaan leikkaamaan, vaikka sitä ei kokonaan saadakaan pois. Lisäksi nyt on murtuma nikamassa, koska kasvain heikentää luuainesta ja sen vuoksi hän ei pääse liikkumaan yhtä hyvin, kuin vielä kesällä. Leikkauksen jälkeen hän on ainakin kolme kuukautta vielä sairaslomalla, joten vaikka selkä leikattaisiin nyt niin sairasloma jatkuisi ainakin vuodenvaihteeseen. Aika pitkä aika.
Työkaveri on urhea eikä aio lannistua.
Tänään kävin sitten työ-ystävän/matkakaverin ja pienimmän kanssa elokuvissa katsomassa The Dark Tower-leffan. Se oli varsin hyvä, tykkäsin nuoresta päähenkilön esittäjästä, Idris Elba oli hyvä ja Matthew McConaughey myös. Voin suositella kaikille, jotka ovat tykänneet länkkäreistä, Elban Revolverisankari vetää vertoja kenelle tahansa Villin lännen pyssysankarille :)
Huomenna menemme työ-ystävän luo leikittämään kissoja ja samalla mies käy hänen kanssaan hakemassa yhden patjan, jota olisi mahdoton saada ilman autoa kulkemaan.
Tämänkin biisin kanssa kannattaa laittaa nupit kaakkoon ja nousta hetkeksi tanssimaan. Se helpottaa moneen asiaan :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)


