Näytetään tekstit, joissa on tunniste fanitusta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste fanitusta. Näytä kaikki tekstit

tiistai 28. tammikuuta 2020

Tervehdys Lontoosta

Käväisimme ystäväni M:n kanssa teatteriretkellä Lontoossa ja olikin aika hauska retki taas. Lähdimme perjantai-aamuna aikaisin ja palasimme lauantai-iltana myöhään, melkein taisi olla jo sunnuntai.

Matkan päätarkoitus oli mennä katsomaan Richardia Tsehovin 'Vanja-enossa', mikä onnistuikin mainiosti. Itse näytelmä oli hauska ja ajatuksiaherättävä, pääosassa oli Toby Jones ja Richard oli Vanjan ystävä Tohtori Astrov. Professori Serebrjakovia esitti Ciaran Hinds ja oli oikein hyvä hänkin. Teatteri oli vanha ja pienehkö, jyrkät katsomot mutta hyvin kyllä näki. Lavastus oli kiva myös. Tärkein kohtaus näin fanityttö-näkökulmasta oli tietysti juopuneen Astrovin karkaaminen ulos ukkosmyrskyyn paidatta :D No ei, kyllä se oli kokonaisuudessaan oikein hyvä :) Jos joku haluaa lukea arvostelun, niin tässä on yksi (Guardian) ja tässä teatterin sivut.



Näytelmän jälkeen pääsimme suht nopeasti ulos ja takaovelle jonottamaan nimmareita. Ensimmäisenä tuli Jelenaa esittänyt Rosalind Eleazar ulos ja käveli jonottajien ohitse, hän oli hiukan hämmentynyt saamastaan huomiosta, kun me kaikki kiittelimme häntä. Hetken päästä ulos tuli Ciaran Hinds, jolta saimme nimmarin käsiohjelmaan. Hän kulki hitaahkosti jonon päähän ja jutteli mielellään ihmisten kanssa. Sitten tuli Richard ja hänpä aloittikin nimmareiden jakamisen jonon loppupäästä, koska ihan ekana olivat ammattimaiset nimmarien metsästäjät eikä R voi sietää heitä. Annoimme lahjamme (Kissamme Jugoslavia englanninkielisenä ja Fasun suklaakonvehteja) ja saimme nimmarit. Jotkut meitä urheammat pyysivät ja saivat selfietkin Richardin kera. 

Olin jo vessajonossa bongannut yhden Rachel-nimisen englantilaisfanin ja jonotuksen yms jälkeen menimme hänen ja hänen ystävänsä luokse ja mietimme, mitä tekisimme. Päätimme sitten mennä läheiseen PizzaExpressiin syömään ja juttelemaan ja olikin tosi kivaa. Olisimme varmaan jutelleet koko yön, mutta alkoi jo uni painaa pitkän päivän jälkeen ja piti lähteä hotellille.
 



Olimme ehtineet perjantaina shoppailla hieman, kävimme Shepherd's Bushin isossa (siis isossa) Westfield-ostarissa  HMVssä, syömässä ja vähän vaatekaupoilla. Tarkoitus oli ensin mennä syömään ennen teatteria, mutta olimme niin poikki, että ostimme eväitä hotellille ja loikoilimme hetken ennen teatterikeikkaa.
Perjantain löydöt
Sunnuntaina ihanan aamiaisen jälkeen laitoimme laukut kasaan ja jätimme ne hotellille odottamaan, kun kävimme vielä kirjakaupoilla. Kävimme ensin Foylesilla ja oli kova valinta, ettei lähtenyt ihan koko kauppa mukaan. Sitten menimme Forbidden Planetiin, josta löysin pari kirjaa ja käppäillessämme takaisin hotellillepäin löysimme vielä yhden levy- ja leffakaupan sekä Primarkin. Hotellilla respan tyttöä huvitti, kun seisoin M:n laukun päällä, että saimme sen kiinni. Jätimme vielä laukut hetkeksi odottelemaan ja kävimme naapuriravintolassa syömässä ja sitten lähdimme seikkailemaan lentokentälle, jossa olimme juuri sopivasti.

Aamupalaa
Porkkanakakkua Primarkin Insomnia-kahvilassa
Tykkäsin tästä :D
Saalis
Ruokaa TASissa, M:n pihvi ja mun lammaskofta

Hiukan väsytti sunnuntaina ja nyt on kurkku kipeä, mutta ei se mitään. Oli oikein kiva miniloma!

Yritimme pysytellä metrossa hereillä bongaamalla pöllöjä. Ehkä Pöllöäkin kiinnostaisi? :D

keskiviikko 25. syyskuuta 2019

Hupsista


Eilen julkaistiin mainosjuliste kauan kaipaamastamme Richardin seuraavasta live-esiintymisestä eräässä Lontoon teattereista ja koko fandom on ollut vuorokauden verran käymistilassa ja tänään siis tulivat liput myyntiin.

Minun oli tarkoituksena ihan vain katsoa paikkoja M:n kanssa ajatellulle päivälle tammikuussa ja siinä sitten klikkaillessani ikäänkuin puolivahingossa ostin meille liput sille kaikken sopivimmalle päivälle.

Että juu.. Kaiken lisäksi on aivan kauhea lankakuume, vaikka vihreästä villatakista puuttuu vielä nappilista (se kaikkein ärsyttävin neulottava) ja napit. Tarvitsisin ihan oikeasti ohuen mutta lämpimän villatakin töihin, koska työpisteeni yläpuolella pöhisee ilmastointi jäätävästi koko ajan.

Lopuksi kuva omena-kaurapaistoksesta, jonka tein äsken ja abiturientin eilen tekemästä kesäkurpitsaleivästä, joka oli oikein hyvää.




keskiviikko 21. elokuuta 2019

Hiki päässä

Aamulla virtasi hiki ihan purosina päästessäni vihdoin kokoukseen. Olin nimittäin lähtenyt ajoissa ja kävellyt reippaasti ehtiäkseni hiukan huokaista ennen kokousta, mutta metroliikenne olikin aivan sekaisin jonkun jäätyä Rautiksella vaunun ja laiturin väliin (miten??). Onneksi metro sentään kulki harvennetusti, mutta olin Sörkassa siten, että taas piti pistää käpälää toisen eteen, jos aioin ehtiä ajoissa ja ehdinkin, mutta kuuma tuli, kun oli aika kostea aamu.

Nyt illalla kävimme seiskaluokan vanhempainillassa. Ennen auditoriotilaisuutta aulassa olikin varsin monta kerhoäitiä kotiäitivuosilta, mikä oli hauskaa. Myöhemmin pienimmän luokassa luokanvalvoja sanoi, että ainiin, te olette *keskimmäisen* vanhemmat. Nauroimme ja sanoimme, että senkin, mutta myös pienimmän :)  Itse asiassa tämä pienimmäisen lv:n mies oli keskimmäisen luokanvalvoja, mutta toki opettajat muistavat sisaruksetkin.

Olen myös osallistunut Richard-fanien synttärihuutokauppaan eli joka vuosi näihin aikoihin eräs fandomin perustajajäsen organisoi huutokaupan erilaisista fanituotteista ja tuotto menee jollekin Richardin suosimalle hyväntekeväisyyssysteemille. Huusinpa sitten itselleni taas yhden rintamerkin parilla kympillä, kun ajattelin, että samallahan sitä voi jotain yrittää saada, jos kuitenkin olisin sen saman rahan laittanut Richardin synttärilahjaan eli siihen hyväntekeväisyyteen.

Nyt taidan mennä nukkumaan, aamulla on taas noustava kukonlaulun aikaan. En yhtään tykkää näistä pelkistä aamuvuoroviikoista, en ehdi olla kotona yksin enkä siis lataudu. Vähän auttaa se, että ehdin lukea kissa kainalossa parvekkeella.

Eilen oli hankalla kirjoittaa mitään, kun eräs tuli nukkumaan näppiksen päälle.

maanantai 15. huhtikuuta 2019

Fanin kirous

Nyt väsyttää ihan järkyttävästi.

Sain viime viikolla katsottua loppuun OA-sarjan kakkoskauden ja sen jälkeen aloitin Star Trek Discoveryn jääden autuaasti jumiin. En meinannut eilen malttaa mennä nukkumaankaan. Ilokseni tämä uusi kapteeni Pike on melkinpä yksi yhteen TOS-sarjan Piken kanssa ulkonäöllisesti, ehkä siihen on jopa kiinnitetty huomiota jossain castingissä. Ykköskaudellahan Discoveryä ohjasti kapteenina Lorca eli hurmaava Jason Isaacs, joka on tuossa OAssa paha tiedemies.

Tämän fanituksen lisäksi kokeilin huvikseni, josko Avengers Endgameen saisi vielä lippuja ensi-iltapäivälle ja kylläpä onnisti: joku ei ollut noutanut varaustaan ja nyt minulla on viisi lippua varauksessa. Ei harmita ollenkaan :P

Olin jotenkin perjantaina niin äärettömän väsy (varmaan sen altistavan kokoushuoneen vuoksi), etten jaksanut imuroida enkä sitten imuroinut lauantainakaan. Mies lakaisi keittiön lattian ja minä asetuin sohvalle ja lukaisin yhden aika kivan romaanin. Summer of impossible things kuulosti takakansitekstin perusteella vähän siirappisemmalta ja niinpä olinkin aika ilahtunut, kun se veikin mennessään ja roistokin oli joku muu, kuin lukija olettaa. Olen -varmaan scifin vuoksi- ollut aina kiinnostunut aikamatkustus-kirjoista ja tämä oli siinä genressä mielestäni erinomainen, ehkä hieman samanlainen kuin Aikamatkustajan vaimo (yksi ikisuosikeistani).

Vaalit oli ja meni. Toivon, että tarkastuslaskennassa SDP saisi vielä yhden paikan ja väli PerSuloihin jäisi isommaksi. Tuskinpa niin käy.

Enää kaksi työpäivää tällä viikolla jäljellä ja sitten on päästäisloma! Ensi viikkokin on lyhyt ja samoin vielä vappuviikko. Ja sitten ollaankin jo kunnolla toukokuussa <3





sunnuntai 7. huhtikuuta 2019

Sunnuntaita

Olen viettänyt mukavan viikonlopun tekemättä juuri mitään. Olen loikoillut parvekkeella nauttimassa lämpimästä kevätilmasta kuunnellen (Richardin lukemia) äänikirjoja tai lukien itse jotakin.

Eilen kävimme miehen kanssa kauppareissulla ja samalla poikkesimme Fasulla hakemassa Mignon-munat pojille, koska en ollut vielä käynyt 'uudessa' vierailukeskuksessa. Melko paljon oli ihmisiä menossa kiertokäynnille ihan tavllisena lauantaina, joten kaipa tuo on kannattava juttu.

Pääsiäispupu


Illempana siirryin parvekkeelta sisätiloihin katsomaan töllöä. Lopetin Syrjäseudut (Hinterlands) perjantaina ja aloitin Lutherin vitoskauden, joka olikin paljon parempi kuin neloskausi. Eilen sitten sain Lutherin loppuun ja aloitin OA:n kakkoskauden. Sekin on todella hyvä, Jason on ihana <3
Valdur Mikita: Kantarellin kuuntelemisen taito

Sain yhden äänikirjan loppuun ja samoin luin yhden paperikirjan, se oli tosin alle 200-sivuinen. Aloitin jo uuden äänikirjan pestessäni keittiön ikkunat ja tehdessäni bujoa tänään. Leivoin granaattiomenskonsseja, kun pelkäsin granaattiomenan menevän pahaksi ennen kuin ehdin tehdä sille mitään.

Nyt ajattelin mennä sohvalle jatkamaan OAta ja purkamaan yhden vanhan ufon eli neuleen, joka ei jostain syystä tunnu edistyvän kaapissa  ollenkaan.


maanantai 4. maaliskuuta 2019

Auta Antti

Heti alkuun lätkäisen tuon ihan otsikkoon eli Antti Holman podcastin, joka on hervottoman hauska ja samalla liikuttavan ihana. Olen aivan koukussa Anttiin, joka hörppii kahvia ruokakomerossaan NewYorkissa. Ei voi kuin suositella, kannattaa kokeilla :)

Mitäs muuta.. Viime viikko meni jotakuinkin särkyisissä merkeissä. Lauantaina ei sitten särkenytkään yhtään, oikeastaan koko päivänä, mutta sunnuntaina sitten särki ja huimasi niin, että koko päivä meni ihan vain sohvalla maatessa ja Anttia sekä Richardia kuunnellen. Loppuillasta pystyin jo istumaan ja neulomaan, mutta olo ei ollut hääppöinen. Olin aikonut mennä tänäaamuna uimaan, mutta en sitten uskaltanut, sillä olo on parempi muttei hyvä. Nyt ei sentään huippaa ihan pahasti enää.

Keskimmäinen lähti perjantaina partioretkelle. Siitä keskustelimme isoin kirjaimin torstai-iltana, koska partion jäsenmaksu oli maksamatta. Maksamatta se oli siksi, että kysyessäni häneltä ennen joulua aikooko hän jatkaa partiohommissa, vastaus oli "Emmätiiä" ja jätin siis maksun maksamatta ja sanoin, että ilmoittaa lippikseen, ettei ole enää jäsen. No eihän se mitään ollut ilmoittanut, joten nyt sitten retkimaksu + jäsenmaksu olivat yhteensä satasen ja rapiat ja siksi siis isot kirjaimet. Mies maksoi maksut ja keskimmäinen oli kaksi yötä reippailemassa. Yritän vain siis sanoa sitä, että mielelläni maksan lasten vähät harrastukset, mutta tuo emmätiiä käy välillä hermoille. 

Olimme siis kolmestaan kotona ja niinpä menimme lauantaina Itikseen syömään intialaiseen ja sen jälkeen leffaan katsomaan Lego-elokuva 2:n. Se oli ihan hauska, paljon leffaviittauksia ja ihanat raptorit JurassicWorldista (koska Emmettin ääni on Chris Pratt). Että laatuaikaa vietimme.

Nyt on taas aika tehdä taukojumppa. Kaupunki hankki kaikille työpisteille jumppaohjelmat ja olen nyt verrytellyt niskaa tässä samalla. Asiakkaita ei näytä pahemmin häiritsevän meidän heilumiset :P






sunnuntai 13. tammikuuta 2019

Kissa kylmällä katolla

Ennen kuin kerron Siriuksen seikkailuista päivitän loppuviikon tapahtumia.

Torstaina tein tavallista lyhyemmän työpäivän (miinuksia ehtii kyllä tekemään koko kevään pois) ja lähdin leffatreffeille ystävän kanssa. Olimme sopineet käyvämme syömässä ennen elokuvaa ja niinpä teimme.

Blini metsäsienisalaatin kera
Pitkästä aikaa söin blinin, niitä ei tule kotona tehtyä vaikka niistä pidänkin. Tätini tapasi tehdä niitä hurjat määrät aikoinaan viettäessäni hiihtolomaviikoani Raumalla heidän nurkissaan. Pääruoaksi söin kana-vuohenjuustosalaattia, vaikka vuohenjuusto ei oikein innosta.
käännä päätä vasemmalle

Elokuva oli A Star is born, koska ystävä on nähnyt kaikki muut versiot ja halusi nähdä tämänkin. Itse en ole ollenkaan varma, olenko nähnyt yhtäkään. Ehkä sen Judy Garlandin, mutta siitä on todella kauan. Emme kumpikaan ole Lady Gagan tai Bradley Cooperin faneja, mutta leffa oli ihan hyvä vaikka aika melodramaattinenhan tarina on.

Perjantaina kävin töissä tunnin kokouksessa ja sen jälkeen lähdin kotiin. Illalla oli kuumeinen olo ja jalat oli todella kipeät. Joskus yhdeksän aikaan soi ovikello ja posti toi minulle Amazonista tilaamani dvd:t, mikä oli todella kiva yllätys.
Mikä yhdistää näitä kahta? No Richard tietysti <3

Lauantaina päätimme mennä miehen kanssa elokuviin katsomaan Maija Poppasen paluun ja onneksi olimme ajoissa lähdössä, sillä kissa naukui jossain.

Tarkemmin katsellessamme ympärillemme huomasin Siriuksen pään näkyvän talon katolla :D Raukka naukui siellä surkeana ja mies kiipesi sitten sen hakemaan sieltä. Katolla ei kuulemma näkynyt kissanjälkiä, joten sen on täytynyt mennä etupuolen suurta mäntyä ylös ja hypätä sieltä katolle, luultavasti oravan perässä. Orava varmaan nauroi partaansa jossain lähistöllä :D

Pääsimme vihdoin miehen kanssa leffaan ja saimme ilmaiset pocornitkin siitä vaivannäöstä, että  siirryimme yhtä penkkiä etemmäs rivillä. Onneksi emme olleet ostaneet mitään karkkeja ja vesipullokin oli mukana kotoa. Elokuva oli todella positiivinen yllätys, pidimme molemmat siitä kovasti.

Illalla katsoin pitkästä aikaa Cowboys and aliens-elokuvan sekä kaksi viimeistä jaksoa North and South-tv-sarjasta neuloessani.
Tässä voi kääntää päätä oikealle jos haluaa

Tänään olen katsonut kuusi jaksoa Berlin Station-tv-sarjasta samalla, kun bujoilin uutta kalenterikirjaani. Olen ehkä vihdoin pääsemässä hajulle bujoilusta ja koska olen kaivannut askartelua, päätin yhdistää nämä asiat keskenään.  Sirius nukkui viereisessä tuolissa.





perjantai 26. lokakuuta 2018

Viikon varrelta

Tiistai-aamuna kiskoin pienimmän aikaisin aamulla metron ja ratikan avustamaan Allergiasairaalaan prick-testeihin. Koivuallergian vuoksi halusin selvittää myös pähkinä-altistuksen ja hasselpähkinästä tulikin suunnilleen yhtä iso ellei isompikin patti, kuin koivun siitepölystä. Myös manteli ja saksanpähkinä olivat aika muhevat. Nyt vain odottelemme lääkärin soittoa ja jatkotoimenpiteitä asian suhteen.

Pidin tiistaipäivän vapaata töistä, koska oli muutakin menoa iltapäivällä ja mentyämme kotiin ennen puoltapäivää ehdin tehdä sekä kalakeittoa meille kaikille lounaaksi että porkkana-yms-sosekeittoa evääksi töihin koko viikoksi (ja vielä seuraavaksikin). Iltapäivällä kävin pilateksessa ja sitä ennen ostin uuden ohuen villatakin sekä kivan paidan Sokokselta ja pilateksen jälkeen kävin ostamassa Siriukselle uuden raapimapuun, jonka bongasimme nuorimmaisen kanssa jo aiemmin.



Keskiviikko olikin ihan normipäivä. Kävin töissä ja tulin ajoissa kotiin ja istuin illan neulomassa Sorjosen seurassa. Posti toi kivan yllätyksen eli Robin kertoi jokin aika sitten twitterissä lähettävänsä postikortin jokaista saamaansa korttia vastaan. Kirjoitin omaan tervehdykseeni kyselyn siitä, vieläkö hän on tyytyväinen villasukkiinsa ja näin hän vastasi :)


Torstaina sitten nuorin oli lähdössä kouluun yhdeksäksi, kun mies jo tuli töistä kotiinpäin huonovointisena. Itse lähdin iltavuoroon vähän aikaisemmin kuin tavallisesti, koska kesken työpaivää oleva pilates sotkee työtunnit. Pääsin töihin, niin mies soitti olevansa 39 asteen kuumeessa. No eipä siinä sen kummempaa, pilateskin peruuntui.
Katja Ketun uuden kirjan alkusanoista, tykkään intiaanien ajatuksenjuoksusta.

Ennen kuin lähdin töistä kotiinpäin, mies soitteli, ettei hakisi minua metrolta, sillä kuume oli jo melkein neljässäkympissä. Kävelin siis kotiin mterolta ja ensitöikseni kysyin, että pitääkö soittaa lanssi hakemaan, mistä mies kieltäytyi ehdottomasti ja otti särkylääkkeen.

 Tänäaamuna mies jäi sitten nukkumaan, kun lähdin kokoukseen, mutta ilmoitteli myöhemmin menevänsä työterveyteen. Olin kokouksessa ja siitä jatkoin Kirjamessuille tapaamaan ystävää. Sitten mies ilmoitteli menevänsä Meilahteen jatkotutkimuksiin, tulehdusarvot olivat jossain 200:n kieppeillä. Messuilin minkä jaksoin, mies oli tutkittavana ja järjesti esikoisen hakemaan auton metroasemalta kotiin (perjantai-ilta..) .

Pasila


Kotimatkalla olin aivan varma, että miehellä on vähintään kasvain vatsassa, koska olen aika hyvä kehittämään kaikenlaisia skenaarioita. Jossain vaiheessa esikoinenkin tuli autonsiirtoon ja siitä hetken päästä mies ilmoitteli tulevansa kotio ihan kokonaisena, vaiva oli suolenpullistuma. Sille ei kuulemma tehdä yhtään mitään, paranee itsekseen.

Että tällaista tänne. Kirjamessuilta en ostanut kuin kaksi (metro)pokkaria ja yhden joululahjakirjan kummipojalle, Herkkumessuilta sen sijaan ostin aivan tajuttoman hyvää herkkujuustoa eli Valion Keisarinnaa.


keskiviikko 7. helmikuuta 2018

Kitutunti

on aluillaan ihan näillä näppäimillä.

Aloitin aamun aikaisin eli menin kokoukseen melkein Pasilaan asti klo 8.30 ja pääsin sieltä ulos parin tunnin kuluttua. Uuden organisaation myötä kuulumme kaupungin kouluvirastoon, mikä on itse asiassa ihan kivaa. Tulee paljon erilaista oppimisasiaa, mikä on mielenkiintoista.

Kokouksen jälkeen kävelin Kuntatalolle ja kävin lounaalla ja sitten menin ns. oikeisiin töihin. Kuntatalolla olikin paljon porukkaa, sillä siellä käydään ilmeisesti näinä päivinä kunta-alan työsopimusvääntöä.

Sports trackerin mukaan kävelin yhteensä 2,7km puolessa tunnissa. Ihan hyvä vauhti lumipyryyn nähden.

Tarkistin wikipediasta, että Queen esiintyi Kultsalla vuonna 1974, silloin olin 4-vuotias mutta en muista tuota lainkaan. Sen sijaan muistan, että BayCityRollers kävi Helsingissä, isommista sisaruksista kaksi oli katsomassa, jos oikein muistan, ja ruutuhuivia oli jollain.

Freddie Kultsan seinässä.

Jostain syystä päivä tuntuu ihan helvetin pitkältä, koska ensinnäkin olen ollut tässä yksin melkein koko vuoron ja on suht hiljaista ja kylmää. En ole myöskään päässyt varsinaisesti syömään juuri siksi, että olen yksin. Kahvin kävin keittämässä ja join sen tässä tiskin ääressä.

Ei se oikeastaan haittaa, saan tehtyä loputkin miinustunnit pois ja ehkä jopa vähän plussaa loppuviikosta, niin että voin jäädä rauhaisin mielin talvilomalle.

Pohdiskelen tässä lentolaukun ostamista. On nimittäin satavarmaa, että repun kiskominen talvitakin päälle on silkkaa tuskaa ja toisaalta laukku on kuitenkin ehkä kivempi lentokoneessa lyhyellä reissulla kuin reppu, jossa tavarat menevät aina vähän enemmän tai vähemmän ruttuun.

 Katselin eilen Stockan kantiskuvaston läpi ja siellä oli joitain lentolaukkuja. Nyt yritin etsiä niitä Stockan nettisivuilta, niin se on täysin mahdotonta. Ensinnäkään matkalaukkuja ei löydy hakemistosta, ei edes naisten asusteista (miksi ne sinne muuten kuuluvat edes?) ja kun laittaa hakupalkkiin hakusanan, niin tulee joku äärimmäisen sliipattu mainosartikkeli, josta ei löydy tämänhetkistä tilannetta lainkaan. Stockan nettisivut ovat oikeasti käyttökelvottomat,  ei siis ihme jos firma joutuu realisoimaan tavaratalokiinteistön, kun ovat konkurssin partaalla.

Laitan tänne kuvan Suen lapasista, jotka maanantaina lähetin ja tänään olivat perille saapuneet.

Suen lapaset

Ai niin. Koska tänään on kaikkien Rikujen nimipäivä, onnittelin erästä twitterissä. En kyllä odota minkäänlaista tunnustusta tästä :P

***

Kuvien takia pääsin päivittämään tämän vasta nyt kotona, kitutunti on jo aikaa sitten takana.


lauantai 13. tammikuuta 2018

Uudistettua elämää

Nyt on sitten läppäri telakassaan ja uusi näppis, jossa on jopa vielä kirjaimet näkyvissä näppylöissä. Pöytäkin on siisti, ainakin hetken aikaa. lattialalla on järkyttävä kasa paperinkeräykseen menevää paperia.

Sudelle mielenpiristykseksi Fingerpori, joka sattui vastaan.


Yritän tässä totutella outoon näppikseen. Sirius nukkui päiväunensa esikoisen farkuissa tänään, lähetin kuvan WAssa lapselle inttiin.


Eilen kävin töissä kokouksessa ja sen jälkeen tapasin erään ystävän lounaalla samalla onnistuen tekemään miehelle oharit. Olimme jossain vaiheessa sopineet, että jos hän menee töihin, niin soitan kokouksen jälkeen lounassuunnitelmista ja kuinka ollakaan unohdin ihan täysin. Vähän harmitti, molempia.

Eräs Richard-fandomin pitkäaikainen ihana ihminen kerää joka viikko eräänlaisen uutispläjäyksen kys. henkilöstä ja jakaa linkit blogissaan. Tämän viikon 'kansikuva' Twitterissä on varsin kuolattava, en pysty katsomaan sitä kyllikseni ja samalla saan siitä liikaakin feelsejä. En tiedä tajuaako tätä kukaan muu kuin toinen fani. Katsoessani kuvaa ajattelin, että siinä voisi hyvin olla Salien John (todella yllättävää eikö, koska erääseen Richardin hahmoon olen perustanut hänet).

Annoin blogin osoitteen eräälle työkaverille, joka seurasi aiempaa blogiani ja olemme fasekavereita. Hän sanoi, ettei ymmärrä miten teen koko ajan kaikenlaista ja on fasessa ihmetellyt, miten ehdin. samaa muistaakseni rakas Pastori ihmetteli joskus ja itse ihmettelen sitä, että mistä kummasta tällaiset käsitykset ovat saaneet alkunsa. Minähän lähinnä istun kotona :D

Loppuun hiukan hupaisaa Musaa Flight of the Conchordsilta. Viimeksi Jermaine esiintyi 'Legion'-sarjassa ja Brethän on Hobitissa ja Tarussa tehnyt vissiinkin isoimmat roolinsa :D





keskiviikko 10. tammikuuta 2018

Pissismummot

Olen tänään törmännyt outoon ilmiöön eli pissismummoihin. Tarkoitan tässä pissiksellä ihan sellaista teinimäistä muista viisveisaavaa käyttäytymistä, jolla saa kanssaihmiset hermostumaan tai ällistymään tai molempia.

Nämä mummoryppäät kävelevät kadulla samalla tavoin rinnakkain kuin teinitytöt, parhaimmillaan kolmen rinnakkainkävelevän mummon ohi pääsee kävellen puolen metrin levyistä kaistaletta jalkakäytävän toisessa reunassa samalla odottaen jonkun mummon kyynärpäätä kylkiluiden väliin (kun kehtaa mennä ohi). Kolme mummoa rinnakkain on samanlevyinen rintama kuin viisi pissisteiniä, katseet ovat yhtä terävät.


Tullessani kotiin talon edestä lähti juuri pakettiauto, olin saanut postiostokseni kotiovelle. Tällä kertaa kyseessä ei olleetkaan kirjat, vaan aivan hurmaava pieni penaali. Niin. Kangaspenaali, jonka saa rullalle :) Ajattelin, että se mahtuu työkassiin jos nyt uuden luottamustoimen myötä tarvitsen sellaistakin. 


Ihanuus

Luen parhaillaan Stephen Kingin kirjaa "Kirjoittamisesta : muistelma leipätyöstä" ja se on niin hauska, että olen useamman kerran joutunut metrossa puremaan huulta, etten nauraisi ääneen. Toki siten saisi nopeasti tyhjää tilaa ympärille, mutta olkoon. 

Metrosta vielä sen verran, että eilen aamulla mies lähti hyvissä ajoin töihin (kuten aina) klo 7 metrolla. Minä menen hiukan myöhempään ja niinpä, kun katsoin luuria Sörkassa huomasin miehen laittaneen WA-viestin klo 8.15. jossa hän ilmoitti vihdoin päässeensä töihin. Mellunmäki-Kamppi viis varttia. Ehkä pisin aika ikinä. Lisäksi kuulemma espoolaiset eivät osaa Kampissa kulkea a) rullaportaissa b) laiturialueelle johtavissa ovissa :D 


Olen ilmoittaunut maaliskuun puolivälissä viisipäiväiseen luottamusmieskoulutukseen. Toivottavasti siellä on yhtä hauskoja tyyppejä, kuin oli yt-kurssilla :)


Työlääkärikin soitteli, kilpirauhasnäyte on hyvälaatuinen ja nyt seurataan eli vuosittain pitää käydä tarkastuksessa. Kysyin samalla niistä verikokeista, kun se aiempi lääkärisoittelija oli vähän outo ja nyt tämä sanoi, että ne on oikein hyvät arvot enkä tarvitse lääkkeitä. Kai se on uskottava sitten. Ilmeisesti kaikki oireet johtuvat sitten kuitenkin sisäilmasta. 


Mies on sairas, vatsa sekaisin ja kuumetta melkein 39. Toivottavasti menee nopeasti ohi eikä tule meille muille.


Nuoriso katsoo taas Tarua, joten Suen lapaset on taas hetken tauolla. Tosin enää puuttuu puolet toisesta sekä peukalot molemmista, että älä Susj' hättäile.


Outo mielihalu iski: kirjoitushinku. Pitäisi ehkä hyödyntää se.





Tuskin maltan odottaa huhtikuuhun, kun näen taas Jaredin :)

P.S. Unohdin ihan kertoa hammaslääkäristä. Siinä meni ehkä kaksi minuuttia, hyvä kun ehdin tuoliin istua. Hän hioi kiukuttelevaa hammasta matalammaksi (arvelimme molemmat puremisen olevan syynä kylmänarkuuteen) ja lähtiessäni varasin ajan hammastarkastukseen maaliskuulle. 

Edelleen sydämessä läikähtää hänet nähdessä <3 

P.S. 2. En tiedä mitä helkkaria tekstille tapahtui, mutta en jaksa enää säätää.  Muutakin tekemistä.