Viimeisiä viedään myös päiväkotirintamalla. Nuorimmainen on eskarissa ja ensi viikon tiistaina on meidän perheen viimeiset joulujuhlat siinä puljussa. Noin kolmetoista vuotta muodossa tai toisessa on kulunut päiväkotielämässä. Voisin sanoa, että aikansa kutakin. Useimpia päiväkotitätejä muistan lämmöllä, mutta joitakin en todellakaan.
Ikävä myöntää, muta viimeisiä viedään myös työkaverin tuomista suklaista. Eivätkä ne ole edes hyviä :P Ne olivat siis niitä vaarallisia konvehteja, joista toinen makeisfirma varoitteli tänään. Itsehillintäni ei vain enää jaksanut. Onhan karpimpi päivä uusi mahdollisuus vielä huomennakin. Huokaus.
Lopuksi vielä korvamato. Karu, mutta hyvä.