Illalla sitten mies kävi sen hakemassa annettuani hänelle kaikenlaiset valtuudet kirjettä koskien. Sivumennen sanottuna olin täyttänyt lapun joka kohdan, josta johtuen mies ja postikauppahenkilö olivat joutuneet tekemään uuden lapun (en ymmärrä miksi).
Ihmeissäni vihdoin avasin kiinankielisiä lappusia täynnä olevan paketin ja ällistykseni oli melkoinen, kun pitelin vihdoin kädessäni karhunkieltä, siis sellaista pienehköä pesusientä. Hetken kesti miettiessäni, mistä syystä olin moisen saanut vastaanottaa.
Aiemmin syksyllä tilasin uudet kengät jostain huitsin nevadasta, jotka eivät kuitenkaan koskaan ilmiintynyt minulle kotiin. Tein niistä reklaamation Maksu Kaverin kautta ja sain rahat takaisin. Nyt päättelin, että kenkäkauppias oli halunnut hyvitellä minua ja siksi lähetti sen karhunkielen. Kyllä kuulkaa nauratti.
En tiedä, mitä teen sillä pesusienellä. Ehkä heitän vesilintua, jos se voisi käyttää sitä peseytymiseensä.
Loppuun päivän korvamato.
