Maanantai ei mittää

Taas on uusi viikko alkamassa. Kävin tänäänkin fillarilla Itiksessä ja uin ja ajelin sitten takaisin kotio ennen kuin piti lähteä töihin. Iltavuorossa kökötinkin sitten seiskaan saakka ja nyt juon iltakahveja kotosalla.

Viikonloppu vilahti; lauantai sadetta pidellessä, eilen sentään pääsin jo tunnin kävelylle metsään.

Kävimme perjantaina katsomassa Tenetin ystäväni Heidin, miehen ja nuorimmaisen kera ja kylläpä olikin hieno leffa! Olen tykännyt Nolanin elokuvista, mutta tämä oli ehkä paras tähänastisista. Ennen leffaa kävimme Kakkugallerian  Kakkubuffetissa, namnam :)

Ensimmäiset kolme palaa..

Huomenna menen konsultoitavaksi hampaiden oikomisen suhteen, vähän hirvittää. Toisaalta eihän siihen ole pakko ryhtyä ja nyt olen ollut jo monta viikkoa öisin ilman purulelua ilman ongelmia. ei kiristä päätä :P

Ainiin! Unohdin ihan mainita, että huomenna se tulee meillekin. Nimittäin Disney+. Saas nähdä kuin käy.

Keväisiä kävelyretkiä

Olen ollut parempivointinen tällä viikolla ja jaksanut tehdä parikin pitempää kävelyretkeä lähiympäristöön.

Maanantaina kävin Jakomäen hiekkakuopilla. Vaikka olen asunut niiden läheisyydessä yli 30 vuotta, en ole koskaan aiemmin päässyt itse kuopille asti. Joitain vuosia sitten Helsinki ja Vantaa päättivät yhdessä kunnostaa alueen virkistyskäyttöön ja esim. viime kesänä ranta oli tupaten täynnä porukkaa, joten tarpeeseen tulivat. Sinne pääsee oiekastaan vain bussilla tai kävellen/filalroiden, koska muutaman autopaikat ovat yritysten käytössä. Hiekkakuoppia on neljä, joista yksi on varattu koirien uittamiseen. Lisäksi rannalla on nuotiopaikkoja makkaranpaistoa varten.

Käppäilin ensin pari kilometriä kuopille ja siitä sitten Slåttmossenin luonnonsuojelualueen läpi Fasun taakse, josta pääsin kätevästi kotiin. Yhteensä noin tunnin ulkoilu puita halaillen.

Tänään tein kävelylenkin Länsimäen vallituksille eli ensimmäistä maailmansotaa varten rakennettuja vallituksia, joiat ei sitten tarvittukaan Suomen puolustamiseen. Täällä lisää asiasta, jos kiinnostaa. Kiva oli kävellä yli tunnin lenkki kivassa kevätsäässä, joka onneksi pilvistyi vasta päästyäni kotiin.

Tämä on melkein naapurissa, poikien koulumatkan varrella

Länsimäen muraaleja

Tämä näkyy nuorimmaisen koululle hyvin

Löyly

Kävin sitten Löylyssä eli siinä Jasper Pääkkösen ja Antero Vartian Hernesaarenrantaan rakentamassa puukiulussa parin hyvän ystävän kanssa ja lisäksi mukana oli kutsujan naapuri sekä eräs kutsujan ystävä, jota olen viimeksi nähnyt noin kaksikymmentä vuotta sitten. 

Kokemus oli ihan hyvä, vähän sellainen kylpylämäinen, mitä varmaan sillä on haettukin. Pukuhuone (ainakin naisten) oli suht pieni ja pesuhuone samoin. Saunoja oli kaksi, tavallinen ja savu-, sekä lisäksi privaatisti vuokrattava sauna. Lisäksi oli muutama suihku ilmeisesti sitä varten, että kun tulee merestä niin voi huuhtoa ja sitten oli ns. lounge eli olohuone, jonka keskellä oli lasiseinäinen takka. Siellä saattoi istuskella ja seurustella ystävien kera lasi kädessä mukavasti.

Näkymä ravintolasalista

Saunomisen ja avannossakäynnin jälkeen menimme syömään ravintolan puolelle. Sekin oli ihan mukava tila, takka keskilattialla ja paljon puuta sisutuksessa. Istuin sohvalla, mikä oli ehkä vähän hankala ruokailun kannalta, mutta ihan hyvin selvisin. Ruoka oli aika hintavaa ja annokset kauniita, mutta pieniä. Söin hirvenlihapullat (3 kpl), annokseen kuului pullien lisäksi tuorepuolukkasurvosta sekä keiteyt perunat valmiiksi tilsittynä, ei minkäänlaista salaatintapaista. Seurueestamme kaksi söi pihvit (listan kallein annos), yksi ahventa ja yksi kasvisruoan, kaikki olivat oikein hyviä.

Otimme vielä jäkiruoat, kolme tilasi suklaajälkkärin ja minä otin lakritsa-vadelmajälkiruoan. Jälkiruoat tulivat tarjottimen kokoisilla lautasilla ja annos itsessään oli suht pieni. Hyviä olivat nekin kyllä.

Lakritsa-vadelmajälkkäri

Lähdin kymmenen aikaan kotia kohti, koska en jaksanut jäädä seuraamaan Pekka Haavisto-showta enkä muutenkaan jaksa nykyään olla kovin kauan missään illanvietoissa. Bussi oli juuri mennyt ja seuraavaan olisi ollut vartin odottelu, joten kävelin Kamppiin metrolle. Päästessäni sinne näin bussin tulevan perässäni, joten aika ei mennyt hukkaan. Muutenkin oli makava kävellä, koska kaupunki oli aivan kuollut.

Kutsuja-ystävän naapuri kysyi, mistä tunnemme toisemme. kerroin, että ollessamme kolmannella luokalla oli J:n koulu tullut meidän kouluumme evakkoon sillä aikaa, kun heille rakennettiin uusi koulu. Olemme siis tunteneet noin 38 vuotta, hän on myös esikoisen toinen kummitäti ja hyvinkin tärkeä ihminen vaikkemme kovin usein näekään.

Tänään kävimme äänestämässä miehen ja esikoisen kera. Palattuamme kotiin ulkoilin hetken Siriuksen kanssa pihallamme.

Jännää!

Loppuun biisi, jonka nimi sopii päivän teemaan.

Ultramariini - Vaalipäivä