Aamulla virtasi hiki ihan purosina päästessäni vihdoin kokoukseen. Olin nimittäin lähtenyt ajoissa ja kävellyt reippaasti ehtiäkseni hiukan huokaista ennen kokousta, mutta metroliikenne olikin aivan sekaisin jonkun jäätyä Rautiksella vaunun ja laiturin väliin (miten??). Onneksi metro sentään kulki harvennetusti, mutta olin Sörkassa siten, että taas piti pistää käpälää toisen eteen, jos aioin ehtiä ajoissa ja ehdinkin, mutta kuuma tuli, kun oli aika kostea aamu.
Nyt illalla kävimme seiskaluokan vanhempainillassa. Ennen auditoriotilaisuutta aulassa olikin varsin monta kerhoäitiä kotiäitivuosilta, mikä oli hauskaa. Myöhemmin pienimmän luokassa luokanvalvoja sanoi, että ainiin, te olette *keskimmäisen* vanhemmat. Nauroimme ja sanoimme, että senkin, mutta myös pienimmän :) Itse asiassa tämä pienimmäisen lv:n mies oli keskimmäisen luokanvalvoja, mutta toki opettajat muistavat sisaruksetkin.
Olen myös osallistunut Richard-fanien synttärihuutokauppaan eli joka vuosi näihin aikoihin eräs fandomin perustajajäsen organisoi huutokaupan erilaisista fanituotteista ja tuotto menee jollekin Richardin suosimalle hyväntekeväisyyssysteemille. Huusinpa sitten itselleni taas yhden rintamerkin parilla kympillä, kun ajattelin, että samallahan sitä voi jotain yrittää saada, jos kuitenkin olisin sen saman rahan laittanut Richardin synttärilahjaan eli siihen hyväntekeväisyyteen.
Nyt taidan mennä nukkumaan, aamulla on taas noustava kukonlaulun aikaan. En yhtään tykkää näistä pelkistä aamuvuoroviikoista, en ehdi olla kotona yksin enkä siis lataudu. Vähän auttaa se, että ehdin lukea kissa kainalossa parvekkeella.
Eilen oli hankalla kirjoittaa mitään, kun eräs tuli nukkumaan näppiksen päälle.
Huomasin, että taas on mennyt viikko bloggaamatta. En vain aina jaksa illalla päivitellä ja töissä en oikein pysty.
Kävimme viime lauantaina ajelemassa Porvoossa autolla ja olihan se mukavaa, aivan täysin erilaista kuin vanhalla autolla. Eka pysähdys oli hautuumaa, jossa äitini haudan lisäksi kävelimme hiukan muuallakin vanhalla puolella, sillä nuorimmainen kiinnostui katselemaan hautakivistä vuosilukuja. lapsena itse tykkäsin etsiä vanhoja nimiä ja selvitellä koukeroisia kirjaimia jäkälöityneistä kivistä.
Hautausmaan jälkeen menimme katsomaan ruokapaikkoja vanhaan keskustaan ja mutkan (Brunbergin) kautta päädyimme jälleen Gabriel1763:en, jossa on edelleen tosi hyvä ruoka.
Sunnuntaina katselimme, kun sade valui maahan asti. Syksy saapui. leivoin pikaisen kirsikkakakun, siitä piti alunperin tulla kääretorttu. Hyvää on.
Maanantaina oli puoli päivää kestänyt kokoontuminen, onneksi saimme lounaan talon puolesta ja se olikin harvinaisen hyvä. Muutenkin viikko on kulunut töiden merkeissä suht tiiviisti.
Tänään olimme miehen kanssa nuorimmaisen uuden koulun vanhempainillassa, mikä oli aika kivaa. Moikkasimme keskimmäisen yläluokkien luokanvalvojaa ja sitten etsimme pienimmän kotiluokan. Meitä vanhempia oli aika vähän, ehkä 6-7 lapsen vanhemmat (erään toisenkin pojan molemmat vanhemmat olivat paikalla), joista ainakin yksi äiti oli tuttu jo päiväkotiajoilta ja opettaja on tosi mukava neljän pojan äiti :P
Jossain vaiheessa tuli puhetta lukemisesta ja siitä, että olen töissä kirjastossa. Kerroin aloittaneeni urani Puistolan kirjastossa, jolloin nuorimmaisen ope sanoi, että hän muistaa minut sieltä omilta kouluajoiltaan. Jäimme sitten miehen kanssa vielä luokkaan vaihtamaan muutaman sanan, siksikin kun nuorimmainen on nyt ollut alkuviikon sairaana kotona ja silloin sitten ope kertoi olleensa itse peruskouluikäisenä mun asiakkaana, mikä oli aika hauskaa :)
Juttua olisi riittänyt kyllä pitemmällekin hänen kanssaan. Olemme kyllä molemmat ihan tyytyväisiä tähän 'uuteen' kouluun, sillä pienin itse sanoi sitä paljon kivemmaksi kuin vanhaa jo viikonloppuna ajaessamme vanhan koulun ohitse.
Esikoinen on fuksitapaamisessa keskustassa, lähtö oli kuulemma A.Kiven patsaalla. Eilen tuo kävi kampuksella tutustumassa paikkoihin.
Nyt menen takaisin Alienistin ja neulomisen pariin. En ehkä ole maininnut, mutta jostain syystä Luke Evans (mm. Bard the Bowman) seuraa minua twitterissä. Kääk.
Niinja se pienimmän lentsu on vissiin tulossa mulle, kurkku on kipeä.
Tänään oli viimeinen pilates tälle keväälle. Ensi syksynä se siirtyy tiistai-illalle ja vaikka tykkään sekä ohjaajasta että opettajasta tosi paljon, voi olla etten pysty tiistairyhmään erinäisistä syistä. Pitää yrittää sumplia sitä vielä työ-iltavuorojen suhteen.
Wilma paukuttaa viestejä hulluna, kyseessä on 5-luokkien yhteisen leirikoulurahaston varojen jako nyt, kun leirikoulu on ensi viikolla ja on siis maksettu. Rahaa jää rutkasti yli, vaikka oppilaat tosiaan kävivät jo Linnanmäellä ja söivätkin siellä näillä rahoilla. Olen huomannut, että nuorimmaisen luokan vanhemmat eivät ole juuri ottaneet osaa keskusteluun, jossa laineet käyvät jo suht korkeina, vaan katsovat miten käy. Suht yksimielisiä keskustelussa on oltu siitä, että rahat jaettaisiin luokille lapsimäärän mukaan. Jos niin käy, niin ehdotin luokkamme vanhemmille WA-ryhmässä, että niillä rahoillahan voisi hankkia opettajalle lahjan, kun hän nyt ei seuraa lapsia kutoselle eri kouluun. Kunnollinen läksiäislahja olisi kiva ja onneksi nuo muut 'meidän luokan' vanhemmat tuntuvat kannattavan ajatusta.
Kysyin pienimmältä, oliko koulussa puhuttu mitään eilisestä ja hän kertoi, että hissantunnilla puolet luokasta oli mennyt jonnekin, koska 'marttyyriope' piti heille puhuttelun. Olin ihan hiljaa, mutta myöhemmin puhuin asiasta miehen kanssa. Olemme yhtä mieltä siitä, että kyseinen opettaja ei oikein hallitse hommaa. (Edelleen olemme samaa mieltä siitä, että hän tuhosi pienimmän kouluinnostuksen aika helvetin hyvin, vasta oikeastaan tänä vuonna innostus on palannut.)
Piti vielä lisätä: Pilatestunnin jälkeen katsoin puhelinta, että vanhin veljeni oli soittanut. No, soitin takaisin ja hän sanoi, että oli vahingossa ottanut mun numeron. Eipä haitannut, juteltiin sit hetki ja oli ihan mukavaa. Yleensä hänen kanssaan juttelu on hiukan tuskallista, kun hän pitää pitkiä taukoja enkä aina tiedä jatkuuko juttu vielä, mutta nyt ei ollutkaan mitään sellaista. Oli kiva kuulla heidän kuulumisiaan Ähtäristä asti :)
Nyt on pakko laittaa tähän loppuun korvamato, joka iskeytyi tänään päälle. Nupit kaakkoon!
Minä nimittäin. Pienimmän luokka + rinnakkaiset olivat Linnanmäellä ihan tilausajolla, joten kysyin luokanvalvojalta jos pääsen kyydissä kotiin ja se sopi. Ehdin käydä myös Vuoristoradassa, kesä alkoi <3
Bussin lähtö myöhästyi hieman, koska kuski oli vähän kypsä: muutama poika oli onnistunut tulomatkalla irrottamaan jonkin reunapalan sellaisesta pöydästä (neljänistuttava looshi, jonka keskellä pöytä) ja sitä selvitettiin, lisäksi osa lapsista oli heittänyt rannekkeiden tarrataustat lattialle. Ymmärrän, että se kiukutti kuskia nyppiä moisia lipareita lattialta. Enemmän kuitenkin säälitti yksi poika, joka itki aiheuttamaansa vahinkoa. Onneksi pienimmän luokanvalvoja on järkevä ihminen ja sanoi vain, että tottakai harmittaa, kun oli kiva päivä ja sitten sen lopuksi tulee tällaista. Olin pöyristynyt kuullessani, kuinka toinen rinnakkaisluokan ope sanoi luokkalaiselleen, että häntä harmittaa niin, että aikoo mennä kotiin sohvalle itkemään koko illaksi, koska lapset olivat sotkeneet ja rikkoneet paikkoja bussissa. (Arvaatte varmaan, kuka opettajista tämä oli..)
Olen pyöräillyt töihin maanantaina ja tiistaina ja eilen menikin ensimmäiset 100 km rikki. Olen aika tyytyväinen. Huomenna on viimeinen pilateskerta, sekin jää kesätauolle.
Nyt kellistyn petiin. Tässä teillekin kiva korvamato sitä ennen :P
Otsikosta voi päätellä meidän viettäneen iltaa alakoulun Itsenäisyyspäiväjuhlissa. Tällä kertaa Suomen leijona hieman repsahti, mutta ei ollenkaan niin pahasti kuin se enkeli-parka eräänä jouluna. Juhlat olivat oikein kivat, mutta... Heräsi kysymys, miksi kaikki, siis Ihan Kaikki laulut ovat mollissa? Tai no sanotaan, että yksi oli duurissa, sekin oli Raittisen veljesten 'Mun mummoni muni mun mammani'-rallatus. Mutta muuten tosiaankin mollivoittoista oli kovin.
Lopuksi pyydystimme esikoisen entisen luokanvalvojan, joka ehti myös sijaistaa sekä keskimmäisen että pienimmän luokalla, ja vaihdoimme muutaman sanan. Hän on oikein mukava mies, asuu tässä kylillä. Varsinainen kyläkouluhan tuo on muutenkin, pienimmän luokanvalvoja on itse lapsena käynyt tätä ja molemmat rehtorit (ent + nyk) asu(i)vat lähistöllä. On tästä koulusta päässyt sellainenkin suuruus kuin Anna Abreau ulos :)
Tosin nythän nämä olivat viimeiset meidän perheen Itsenäisyysjuhlat, kun koulut yhdistettiin alkaen ensi syksystä, jolloin pienin siirtyy kuudennelle tuohon, mihin olisi muuten mennyt vasta yläasteelle.
Pitikin kertoa vielä siitä eilisestä, kun teimme pienimmän kirja-arvostelun. Se meni oikein hyvin, saimme kirjoitettua koko homman tunnissa yhdessä. Lopulta pienin oli niin tyytyväinen, että hyppeli pitkin kämppää :) Ja kirjakin parani loppua kohti niin, että pienin antoi sille viisi tähteä. Minua hiukan häiritsi muutamakin asia, niin annoin Goodreadsissa vain kaksi tähteä.
Pidin äsken kyykkäyshetken, sain oltua minuutin kyykyssä (en tiedä näettekö artikkelia). Jotain hyötyä pilateksesta. Kyykyn jälkeen tanssin hetken, mutta sitten naapuri tuli kotiin enkä kehdannut hypellä valaistussa ikkunassa enempää :P Nupit kaakkoon!
Nimittäin ilmastointi on entistä kovemmalla sekä voiman että äänen puolesta ja mulla tuo röörinpuoleinen korva kutiaa niin, että välillä olen raapinut sen verille sisältä yrittäessäni saada kutinaa loppumaan. Keksin kyllä oivallisen rasvan; käyttämäni silmänympärysvoide on soopivan ohutta mutta kosteuttavaa korvaan ja sitäpä sitten iltaisin pumpulipuikolla lotraan. Kaveria hiukan huvitti tämä, kun tunnustin.
Muuten aika on taas vilahtanut. Iltaisin olen aikonut kirjoitella jotain kuulumisia, mutta sitten olen juuttunut sohvaan tai Islantiin ja unohtanut koko jutun.
Viikonloppu meni juhlan merkeissä eli lauantaina perheen kera juhlistimme taas uuden numeron vaihtumista meikäläisen mittarissa käymällä Kakkugallerian kakkubuffetissa vetämässä navat täyteen hiilareita. Ikävä kyllä keskimmäinen meni toisiin kakkupöytiin eli yksi opetuslapsista juhlikin konfirmaatiotaan viikkoa myöhemmin kuin muut ja siten menetti tämän perhekekskeisen pakkokakun.
Myöhemmin lauantaina läksin Kaapelitehtaalle Hima&Sali-ravintolaan vanhan opinahjoni 55-vuotisjuhliin ja olikin oikein kiva ilta. Luultavasti siitä syystä, että kaikki sellaiset 'nihkeät' tyypit luokaltamme eivät olleet paikalla ja paikalla oli vain meitä 'normaaleja' ihmisiä :P Tapasin pitkästä aikaa myös muutamia partioaikaisia ystäviä, jotka olivat muutamaa luokkaa ylempänä aikoinaan. Olihan siellä myöskin pääkaupungin johtaja Vapaavuori itse ja hänestä nuo tuttavani sanoivat, etteivät kovin lämmöllä muista, sillä kyseinen henkilöhän oli/on kuuluisa koulukiusaaja. Sai aikoinaan tuomionkin pahoinpideltyään koulukaveria. Mutta kyynärpäätaktiikalla pääsee pitkälle.
Ilta kului rattoisasti ja juttelimme vanhojen opettajiemmekin kanssa. Heistä mukavimmat olivat entinen historianope ja äikänope-luokanvalvojamme, joka sanoi että olisi minut tunnistanut näin yli 30 vuoden jälkeenkin. vastasin, että olen ikuinen babyface :) Hissanopen kanssa jutellessa selvisi, että asumme melkein naapureina ja hänen kasvimaansa on meiltä noin 500 metrin päässä :P
Kouluaikainen hyvä ystäväni, jonka kanssa olemme viime aikoina nähneet kovin harvoin, kertoi isänsä kuolleen viikko sitten maanantaina. Hänen äitinsä kuoli vajaat 10 vuotta sitten ja isä oli siitä asti ollut aika toistaitoinen ja yksinäinen, eikä oikein koskaan selvinnyt siitä iskusta. Nyt hän oli ollut sydämen pallolaajennuksessa ja seuraavana päivänä menehtynyt komplikaatioihin. Hän oli kuollessaan 70-vuotias ja aloin jälleen pohtia, kuinka nuoria he olivat olleet silloin, kun lapsena pidin heitä ikäloppuina.
Tänään laitoin Hesylle kyselyn kissanpoikasesta, jos olisi tarjolla. Se ihminen, joka pentuasioita hoitaa, ei ole vielä vastannut ja päivitän s-postia muutaman minuutin välein. Ääh.
Viikon muusikko-suru-uutiseen liittyen korvamato 80-luvun loppuolelta.
P.S. Puhelinta ei ole palautettu emmekä sitä odottaneet.
Eilen pienin oli koulussa aamupäivän ja oli kuulemma ollut oikein kivaa. Hän tuki omaa leirikoulurahastoaan ostamalla Kismetin eurolla, jonka annoin aamulla. Myöhemmin saimme viestin, että nettosimme leirikoulurahastoon yli 1000 euroa tällä kahvituksella. Saa nähdä mikä on keskiviikko-illan kahvibuffetin tulos.
Koulusta sen verran, että vaikka pidämme kovasti pienimmän opettajista, heillä on välillä vähän outoja mielipiteitä. Pienimmällä on ongelma matikanläksyn kanssa ja mies opasti ratkaisemaan eri tavalla kuin koulussa, lopputulos oli sama . Opettaja oli sanonut, että väärin oli tehty. Ymmärrämme toki, jos on kyse tietyn tavan opettamisesta, mutta jos lapsi ei ymmärrä sitä niin eikö ole parempi, että pääsee oikeaan lopputulokseen silti?
Niin ja keskimmäinen oli 'nasujaisissa' perjantai-iltana kauheassa vesisateessa, ajattelin sen saavan keuhkokuumeen. Lauantain lehdet sitten päivittelivät, kuinka oli nasut jättäneet puistot törkeään kuntoon. Kysyin keskimmäiseltä asiasta ja hän kertoi, että he olivat siivonneet jälkensä ennen kuin pääsivät lähtemään. Ilmeisesti kyse on myös koulujen eroista.
Tänään kävimme Hesyn kissatarjontaa tarkistamassa. Juttelimme parin päivystäjän kanssa ja he kertoivat, että luovutusikäisiä pentuja ei vielä ole, mutta syyskuun puolivälissä varmaankin alkaisi jo olla. Se olisikin kiva, koska toivon mukaan silloin meillä olisi jo parvekelasitkin asennettuna. Emme mitenkään voi ottaa kissaa ennen kuin ne on asennettu, joku työmiehistä vielä astuu kissan päälle tai jotain.
Muuten olen leiponut kahvibuffettiin pari kuivakakkua, taidan vielä huomenna tehdä yhden. Alla Jaredin ja kumppaneiden uusi sinkku.
Enkä puhu nyt vanhasta joulukalenterista, vaan olin tänään Allergiasairaalassa histamiinialtistuksessa. Se olikin ihan metkaa, mutta en halua kokeilla (ainakaan ihan heti) uudestaan. Lopputulemana hoitaja arveli, että minulla ei ole taipumusta astmaan (minkä jo tiesinkin) ja lääkäri soittelee joskus ensi kuun puolivälin paikkeilla asioista. Verikokeista saattaa löytyä sitten jotakin jännittävää tai sitten ei.
Itse puhallusosiossa kaikki puhallukset menivät ihan hyvin, tosin olin tipalla alkaa yskimään neljän puhalluksen sarjassa mutta sain sen vältettyä. Ääni meni ja vieläkin on kurkku vähän outo, lisäksi tuli aivan hervoton päänsärky siitä puhkumisesta. Koskapa töissä oli hiljaista ja päänsärky vain yltyi ruudun tuijottamisesta, lähdin kotiin.
En ole koko iltana tehnyt oikeastaan mitään. Onneksi tein eilen illalla kolme isoa makaroonilaatikkoa, niin ei tarvinnut tehdä ruokaakaan. Illan ratoksi katselin pienimmän kanssa uuden version vanhasta Vaaleanpunainen pantteri-leffasta. Sekin oli ihan hauska :)
Pienin oli saanut ensimmäisen merkinnän Wilmaan tekemättömistä läksyistä. Merkitsijänä oli enkunope eli ekaluokan syksyn luokanvalvoja.. Hän ei ollut ilmeisesti vaivautunut katsomaan systeemistä, että pienin oli poissa koulusta viime torstaina ja perjantaina ja kirjat siis koulussa. Pitää nyt seurailla, jatkuuko taas sama Wilma-pommitus kuin ekaluokalla. Sitä ei nimittäin kestä pienin, en minä eikä mies.. huokaus. Vähän hirvittää jo etukäteen.
Vielä yksi asia: odottaessani ratikkaa Oopperalla sattui silmiini uuden fitness centerin mainos.. Sen, mikä rakennettiin vanhaan Bristolin leffateatteriin. Kyllä nyppi, melkein pisti itkemään. En edelleenkään ymmärrä Finnkinon silloista päätöstä ajaa Bristol alas, kun siitä olisi voitu tehdä vaikka mitä. Mutta kun ei kiinnosta niin ei kiinnosta. (kuten minua nykyiset uutiset, olen ajatellut lopettaa koko uutisten luvun)
