Näytetään tekstit, joissa on tunniste oikomishoito. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste oikomishoito. Näytä kaikki tekstit

lauantai 16. tammikuuta 2021

Schrödingerin kissa ja muita juttuja

Meillä asuva kissa on ilmiesesti sukua Schrödingerin kissalle, sillä se ei ole varma haluaako ulos ja vai onko jo ulkona vai onko vain sisällä. Tästä syystä me palvelijansa olemme välillä hieman hukassa siitä, onko se sisällä vaiko ulkona. Onneksi hän osaa itse rummuttaa miehen varasto-työtilan ikkunaa halutessaan sisälle. Tosin nyt hän on saunassa nauttimassa lattialämmöstä ja saunapuiden mukana tulleista makupaloista (hämikset yms.)

Onkin ollut varsin rattoisa tämä lumiviikko. Tiistaina tuli lunta niin, että ratikat olivat aivan jumissa. Ylen uutiskuvassa työpaikkani edessä taisi olla yhtäaikaa kuusi ratikkaa seisoskelemassa, kun risteyksen vaihteet olivat jumissa. Tiistaina piti myös käydä Pasilassa hampaita kiristyttämässä ja päätinkin sitten kävellä tuon kolmen kilometrin matkan ihan reippausmielellä, kun en uskaltanut luottaa ratikoiden menemisiin. 

Työpaikalla oli hiljaista. Muutama ihminen kävi ja torstaina sainkin rauhassa kopioitua tenttikirjani, eikä mennyt kuin pari tuntia. Eilen olinkin etänä, koska ensimmäinen kokous oli julman aikaisin ja saimme kehitettyä muitakin pikkuhommia, jotka sain tehtyä kotoakäsin. 

Nuorimmaisella olisi ollut luistelua torstaiaamuna, mutta tästä ilosta hän kieltäytyi ehdottomasti ja keskustelin wilman välityksellä liikkaopen kanssa. Eilen perjantaina olisi ollut luvassa hiihtoa, joka oli kivempi vaihtoehto ja lapsi oli siihen jo menossa, mutta koululle päästyä ilmoitettiinkin hiihdon muuttuneen kävelyksi. Pöljää. 

Nyt oeln myös virallisesti perheen lyhyin, nuorimmaisella oli maanantaina mittaus koulussa.

Muuten olen aloittanut oman Riddarin neulomisen ja se etenee luvatun nopeasti. Vähän olen kahden vaiheilla pitäisikö vaihtaa puikot astetta isompiin. Eipä kummempata.

Olette varmaankin jo tutustuneet euroviisuehdokkaaseen? En tiedä vielä, mitä mieltä olisin. 



keskiviikko 16. syyskuuta 2020

Dalman Tia ja muita juttuja

Tänään kävi vähän nolosti.

Olen joku aika sitten tilannut nuorimmaiselle Ylismaan Gregor-sarjan kakkososan nettidivarista ja aamulla huomasin lähetysvahvistuksen s-postissani ja mietin, onkohan kirja tullut ja tulin siihen tulokseen, ettei. Ei minkäänlaista mielikuvaa kys kirjasta käsissäni. Laitoin sitten myyjäle viestin, etten ole saanut tilausta eikä tekstiviestiäkään löytynyt puhelimesta.  Myyjä oli soitellut asiasta Postiin ja sai selville, että Joku oli kyllä hakenut paketin meidän asiamiespostista, oli jopa vilauttanut henkkareitani.

Koskapa entinen palstakaveri on Postilla töissä, kysyin häneltä neuvoa ja hän sitten reippaana otti asiasta selvää. Hetken päästä sain nähdäkseni kuvan kuittausvehkeestä ja sotun loppuosan tekstarilla luuriin, ja kyllä ne olivat minun. Tässä vaiheessa pienen pieni epäilyksen värinä alkoi viritä jossain muistini syövereissä, että olin ehkä saattanut sittenkin nähdä kirjan meillä kotona.

Tulin kotiin ja ensi töikseni kävelin omalle kirjahyllylleni ja siellähän se Gregor illisteli. Lähetin nettidivarin ihmiselle mitä nöyrimmän anteeksipyynnön ja sanoin Postilaiselle, että juu..  Mutta ihan tosi noloa mun mielestä, voi elämä.

Eilenkin oli jännä päivä.

Ensinnäkin meillä oli palotarkastus töissä. Palotarkastajat tulivat kirjastoonkin meidän rehtorien ja pää-isännän kanssa katsomaan paikkoja. Toinen palotarkastaja kysyi sitten multa, että mikä on hätänumero ja osoite ja vastasin, että hätänumero on 112 mutta osoitetta en tiedä.. Isäntä sanoi, että talon osoite ja toki sen tiesin. sanoin palotarkastajalle, että hiukan paremmin muotiltu kysymys olisi auttanut oikeaan vastaukseen heti :D

Tämän jälkeen enne pilatesta menin Pasilaan oikomiskonsultaatioon. Hammaslääkärinainen oli todella mukava ja sekä hän että hoitaja olivat (yllättävän) ilahtuneita, kun oma hammaslääkärini tuli puheeksi. Pitääkö huolestua? :D

Niin, että tässä uuden kymmenluvun kunniaksi hankin vuodeksi rautaa alaleukaan. Toivottavasti a) ei satu ihan hirveästi ja  b) tulee kalusto kuntoon. Onneksi koronakevään jäljiltä on jäänyt vähän enemmän massia sukanvarteen, niin onnistuu tämä projekti.

Pilateksessa oli kivaa. Nyt menen katsomaan Mandaloriania Disney?:lta :P

c vvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvv§§§§§§§§§§§
ter§veisin Sirius