Elävä kuollut

Tänään aloitin työmatkapyöräilyn ja ihme ja kumma, selvisin hengissä. Mies saatteli minua puolimatkaan saakka, Tekniikan museolla tiemme erkanivat eri suuntiin.

Paluumatkalla oli pakko kävellä yhden mäen puolivälistä ylös, enmillään jaksanut polkea pitkää ja loivaa tappomäkeä. Olin arvellut niin käyvän jo aamulla, kun nautin samasta mäestä alaspäin.

Nyt kaadun petiin. Huomenna jälleen pyöräilyaamu. Auh.