Minä pidän vedestä. Erityisesti sisäisesti nautittuna se auttaa pitämään verenpaineet tarpeeksi ylhäällä, etten pökerry pitkin. Myös janonsammuttajana se on ykkösvaihtoehto. Pidän vedestä myös uidessa, se on erinomaisen mukava siihen hommaan. Dyyneillä voisi olla hankala uida. Lisäksi olen huomannut uidessani, että ajatukset tuntuvat myös virtaavan jotenkin kevyemmin ja ongelmat (jos sellaisia joskus on) selkiytyvät.
Joskus pikkutyttönä lukiessani Peppi Pitkätossuja päätin, että kastan varpaani kaikkiin seitsemään mereen jos se vain mitenkään onnistuu tämän elämän aikana. Nyt on käynyt niin mukavasti, että ne seitsemän merta ovatkin kutistuneet kolmeen. Ja ne olenkin jo suorittanut :P Tosin niiden lisäksi olen uinut Välimeressäkin ja kahlannut Meksikonlahdessa. Pohjoinen jäämeri jäi kastautumatta, mutta sen voi varmaan korvata tunturijärvellä?
Minä en pidä vedestä silloin, kun sataa. Olen sen verran kissaluonne, että mieluiten katson (kuivista) sisätiloista sadetta enkä mene sinne ehdoin tahdoin itseäni kastelemaan. Tosin vihaan sadetakkeja ja sateenvarjoja, joten mieluiten sateen sattuessa ja joutuessani ulkotiloihin, puen päälleni jonkin muun vettäpitävän varustuksen kuin sadetakin.
Pitääkin vissiin soitella mies hakemaan minut metrolta tänään, sade-ennustus näytti aika mojovalta.
Loppuun vielä mielestäni paras versio sen yhden pellen piisistä. Kannattaa katsoa :)
