maanantai 27. lokakuuta 2014

Alkuviikkoa

Ja viikonloppu vilahti. Lauantaina sentään olin hetken pihalla haravoimassa kesken lukemisen ja löysimme peräti kaksi omenaa, mutta sunnuntai meni sisällä kököttäessä. Siihen ilmaan en olisi päästänyt edes sitä kuuluisaa koiraa. Onnistuin sentään lukemaan jotain tentteihin ja katsomaan luentovideot purkaessani neuletta. Lisäksi sain eilen kuunneltua erään äänikirjan puoliväliin asti samalla, kun ripustin pyykit ja silitin kuivat. Ihan hyvä saavutus.

Pienin pihahommissa
Tänään aloitimme aamun koululla. Kävimme pienimmän luokanvalvojan kanssa vartin ajan juttelemassa siitä, miten lapsella menee ja hyvinhän sillä menee. Ihan eri poika kuin vuosi sitten (vaikka edelleen kavahdan jokaista Wilma-viestiä).

Kävin uimassa, sain uitua kilometrin tasan puoleen tuntiin vaikka painankin nyt enemmän kuin kertaakaan aiemmin tänä syksynä. Jotain on pakko tehdä.

Tulin töihin, ihmettelin uutisia, luin Kodin kuivalehteä syödessäni (onneksi olin yksin, sillä aloin itkeä lukiessani eräästä ex-alkoholistista) ja sain hommat hoidettua. Kohta voin lähteä kotia kohti. Olen lueskelleut polyamoriaa käsitteleviä artikkeleita ja pohdiskellut kaikenlaista. Asia ei siis liity omaan liittoni mitenkään, sen voin kertoa.

Ai niin, tämä artikkeli oli minusta jotenkin surullinen eikä ollenkaan kaamea, kuten ilmeisesti oli tarkoitus.

Joo, kai se olisi sitten loppupiisin vuoro. Minusta minulla oli jotakin vielä sanottavana, mutta koska en muista niin anti olla. Loppupiisi on yksi iki-suosikeistani.