Tautinen meno jatkuu, mutta ei auta. Pakko on painaa..
Tänään löysin näin hauskan kuvan feissarista, partiotuttava oli ottanut kuvan työmatkansa varrelta aamusella. Jotenkin mainos on vähän fail.. vaikka toisaalta.. hmm. No minun makuuni kuvan miekkonen on vähän ..luiru.
Kävin töiden jälkeen HobbyPointissa hakemassa lennokkliimaa keskimmäiselle ja ostin tietysti samalla kaikenlaista hauskaa askarteluja varten. Samalla pölähti mieleeni, että kohta pitänee aloitella joulukorttivääntökin. Jos tänä vuonna ehtisi paneutua asiaan vähän paremmin, eikä tekisi sellaisia juostenkustuja kuin parina viime vuonna.
Se siitä, nyt menen katsomaan jos saisin Sillan näkyviin.
Kuuntelin Katya omenoita hilloon käsitellessäni, meni nopsaan :)
Ajattelin kertoa, että olen vähän huolissani kummipojasta. Hän on nyt neljän vanha ja vieraillessan meillä sunnuntaina löi meitä, siis minua ja pienintä ja äitiään. Ei tietenkään kovasti, mutta jo teko on mielestäni tuomittava ja lapsi opetettava hyville tavoille. Ongelmana onkin se, että hän kyllä tottelee kun minä kiellän. Äitinsä kun ei kiellä mitenkään, sanoo vain lempeästi 'Äiti ei nyt tykkää'. Mielestäni hänen pitäisi hieman paremmin ilmaista rajat lapselle.. tosin meillä onkin lapset koulutettu samoilla metodeilla kuin koirat yleensä koulutetaan. (Ja voin sanoa, että ovat niin itsepäisiä, että tulevat kuulemma äitiinsä..)
Sitten taas muihin asioihin.. Kävin tänään jäätelöllä tyttöystävän kanssa, koska loma on alkamassa ja olen vähän huolissani hänestä, nyt kun kissa siirtyi paremmille hiirestysmaille. Siinä istuessamme sanoin, etten oikeastaan tiennyt miten kissa oli loppujen lopuksi menehtynyt. Se kyllä sairasteli aika pitkään. Ystävä kertoi ja hetken istuimme molemmat hieman niiskuttaen ja silmiämme pyyhkien. Omistajan vastuu on raskas.
Kävin hakemassa matkarahat Kampista ja pysähdyin hetkeksi, PKN:n pojat soittivat juuri. Oli hauskaa katsoa heitä ja yleisöä, joka oli mukana.
Aina mun pitää
Olen huomannut töissä, seistessäni työskennellessäni jos musiikki soi, alan tanssia. Ihan hyvää taukoliikuntaahan sekin on :) Kolleega välillä hyräilee myös.
Päivän suru-uutinen oli Christopher Leen kuolema. Olihan herra jo vanha, mutta tuntuu kuin tänä talvena olisi käynyt oikein kato. No, niinhän me kaikki muutumme mullaksi jossain vaiheessa. Isäni tapasi sanoa, että 'Viimeinen ovi on madon suu.'
Keskimmäinen sanoi tiistai-iltana, että hampaissaan on jotain outoa. Yhden taka-rautahampaan viereen oli jäänyt maitohammas kykkimään. Soitin eilen hammaslääkäriin ja tänään poika käväisi näyttämässä sitä. Maitohammas otettiin pois ja samalla saimme lähetteen röntgenkuviin, sillä osa poskihampaista on liian matalalla (sama on odotettavissa nuorimmaisella). Saapa nähdä, saako lapsi raudat. Itse ei haluaisi, mutta olen sanonut, että nyt on helpompi oikaista kuin aikuisena.
Kotiin tullessani kissa oli naapurin pihalla kertomassa vieraalle kissalle, että nyt ei kyllä oikein sovita samaan naapurustoon. Hyvin se puolustaa :)
Ja nyt menen koisimaan. Pitää vielä puhaltaa peffiin viimeisen kerran.
Olin tänään leffassa kahden nuoremman kanssa ja ystäväni Heidin ja hänen tyttärensä (keskiviikon keikkakaverin) kanssa katsomassa Big Game-elokuvaa. Se oli ihan mainio pätkä, Samuel L. Jackson oli hyvä ja antoi tarpeeksi tilaa nuorelle Onni Tommilalle. Pahikset olivat myös erinomaisia ja lopun juonenkäänne vielä aika makoisa :)
Muuten olen tänään nukkunut pitkään, imuroinut ja muutenkin siivoillut kämppää, kuunnellut samalla Royal Republicia ja pienimmän selitystä koulupäivästä ja auringonpimennyksestä.
Aioin vielä vilkaista hiukan opiskeluhommia, mutta taidan laittaa koneen kiinni ja kellistyä petiin. Nähdään!
Aion nyt hiukan kehua itseäni. Nimittäin olen tänään vihdoinkin saanut oman vaatekaappini setvittyä läpi. Piti hoitaa homma jo alkukesästä, mutten yksinkertaisesti ehtinyt.
Aamun ratoksi veimme miehen kanssa esikoisen metsään (ilman leivänmuruja) ja sitten kurvasimme Ikeaan. Ostimme yläkerran kylpääriin uudet kaapit ja lisäksi erilaista tarpeellista tavaraa, mm henkareita. Ikeasta päästyämme ajelimme ruokaostoksille ja sitten kotio. Iskin vanhat olkkarin verhot koneeseen, hörppäsin kahvit ja avasin vaatekaappini ovet.
Lopputuloksena tämänpäiväinen uurastus poiki yhden mustan
jätesäkillisen poisheitettävää ryönää ja sen lisäksi yhden
muovikassillisen kenkiä ja neljä muovikassillista vanhoja vaatteita.
Aion viedä ne tuohon kylän raitilla olevaan keltaiseen lootaan, vaikka
avut eivät menisi minnekään. Pääasia on, että kamat ovat jossain muualla
kuin minun nurkissani.
Verhotkin ovat kuivuneet. Piti alunperin mankeloida ne jo nyt, mutta en ihan totta jaksa enää. Teen sen huomenna ja mankeloin samalla mökkilakanat. Nyt siirryn hetkeksi lukemaan dekkaria ja sitten kellistyn petiin.
Ah niin, ostin netitse äsken hajuvettä. Alla olevan neidon nimikkosellaista. Tykkään tästä videosta kovasti, enkä vähiten tiikerin vuoksi :P
Olimme tänään, minä ja pojat, koko päivän Linnanmäellä. Torstaina fillaroituani kotiin ja niinollen aivan katkipoikki sain itseni melkein kiihdytettyä itkupotkuraivareihin siksi, että esikoinen ei halunnut lähteä minun ja pikkuveljien kanssa Lintsille. Ehdin hetken selvittää hänelle näkemystäni asiasta kunnes mies otti asian hoitaakseen ja hetken päästä ilmoitti esikoisen lähtevän ihan mielellään kanssamme.
Tänä aamuna heräsimme siis melkein-kukonlaulun aikaan ja löysimme itsemme huvipuistosta hieman avaamisajan jälkeen. Aloitimme päivän riennot Vekkulalla ja kahdella vuoristorata-ajelulla ja siten en enää muistakaan, missä järjestyksessä menimme. Joka tapauksessa iltapuolella neljännen kerran vuoristoradasta hypätessäni (vielä liikkuvasta vaunusta.. ai minäkö huono esimerkki?) kompuroin ja vedin lipat ja nyt on vasen puoli suht kipeä, varsinkin varpaat.
Pienin vähän säikähti ja pidimme kahvitauon, jonka jälkeen aloimme hivuttautua kohti portteja. Loppujen lopuksi olimme kotona yhdeksän aikoihin, kun mies tuli hakemaan meidät metrolta. Popcorneja ja erilaisia arvonnasta voitettuja rojuja sekä karkkia löytyi kasseista.
Ollessani juuri sulkemassa luuriani eräässä vaiheessa olin ilokseni saanut s-postin, jota jo hieman osasin kaivatakin tsekattuani erästä kurssi-ilmoittautumista alkuviikosta. Näyttää pahasti siltä, että minusta(kin) tulee vihdoin kirjastonhoitaja sillä pääsin informaatiotutkimuksen aineopintokokonaisuuden verkkokurssille, joka järjestetään ensi syksyn ja kevään kuluessa. Täytyy sanoa, että olen tosi onnellinen. Toivon vain, että selviän siitä kunnialla.
Nyt lähden petiin oikomaan särkeviä koipiani. Allaoleva video siksi, että muistaisin maanantai-aamuna ostaa Katyn maaliskuiselle keikalle liput :P Hyvää yötä!
Nyt on ensimmäinen tämän syksyn tenteistä ohitse. Saatan jopa päästä läpi, jos hyvin käy. Se nimittäin on meikäläisen aikomus; kunhan pääsen läpi. Ykkönen tai mikä tahansa siitä ylöspäin on minusta ihan hyvä saavutus. Marraskuun 13s päivä saan tietää tuloksen, siihen asti siis koetan lähinnä unohtaa koko jutun.
Maanantaista ja pienimmästä; nuori mies oli ottanut ilman lupaa kaverin tärkeän jutun ja kertoi meille saaneensa sen kaverilta. Keskustelimme sitten 'ilman lupaa'-ottamisesta ja valehtelemisesta. Lopputulos oli se, että pienin itki itsensä uneen, minä samoin ja mies oli lievästi sanottuna kypsä. Eilen aamulla pienin oli sitten palauttanut kaverin tärkeän asian, tosin sanonut löytäneensä sen (keskustelimme siitäkin vielä eilen illalla) mutta asia on hoidettu ja sovittu. Huhhuh. Kyllä tuo viimeinen on kovapäisin. (Miehen mukaan tulevat äitiinsä kaikki. Hmm.)
Tänä iltana aion nauttia töllön ääressä uudesta dvd:stä, jonka tilasin. Case Histories tv-sarjan kakkoskausi. Oi Jason! Ja onhan siinä toki erään hobitin vaimokin, Amanda Abbington :)
Loppuun vielä Katy Perryn uusi piisi, josta tykkäsin. Varsinkin tikrun kaulapanta oli ihana :D :D
Tänään on ollut harvinaisen ikävä lauantai. Kotitöitä riittää taas ja sitten Keskimmäinen sai hepulit siitä, että hänen piti tehdä salaatti. No, sitten mies jätti ruoanlaiton kesken sanoen, ettei hänkään halua laittaa ruokaa. Minä tein salaatin ja menin pois keittiöstä, Keskimmäinen kävi pyytämässä isältään anteeksi ja tuli sitten pyytämään minulta. Sanoin, ettei minustakaan ole ihan hirveän hauskaa aina tehdä kaikkia kotitöitä ja etten tykännyt hänen käytöksestään yhtään. Kauhea DramaKing-kohtaus taas... Hohhoijaa.
