keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Kepeää keskiviikkoa

Nyt on ensimmäinen tämän syksyn tenteistä ohitse. Saatan jopa päästä läpi, jos hyvin käy. Se nimittäin on meikäläisen aikomus; kunhan pääsen läpi. Ykkönen tai mikä tahansa siitä ylöspäin on minusta ihan hyvä saavutus. Marraskuun 13s päivä saan tietää tuloksen, siihen asti siis koetan lähinnä unohtaa koko jutun.

Maanantaista ja pienimmästä; nuori mies oli ottanut ilman lupaa kaverin tärkeän jutun ja kertoi meille saaneensa sen kaverilta. Keskustelimme sitten 'ilman lupaa'-ottamisesta ja valehtelemisesta. Lopputulos oli se, että pienin itki itsensä uneen, minä samoin ja mies oli lievästi sanottuna kypsä. Eilen aamulla pienin oli sitten palauttanut kaverin tärkeän asian, tosin sanonut löytäneensä sen (keskustelimme siitäkin vielä eilen illalla) mutta asia on hoidettu ja sovittu. Huhhuh. Kyllä tuo viimeinen on kovapäisin. (Miehen mukaan tulevat äitiinsä kaikki. Hmm.)

Tänä iltana aion nauttia töllön ääressä uudesta dvd:stä, jonka tilasin. Case Histories tv-sarjan kakkoskausi. Oi Jason! Ja onhan siinä toki erään hobitin vaimokin, Amanda Abbington :)

Loppuun vielä Katy Perryn uusi piisi, josta tykkäsin. Varsinkin tikrun kaulapanta oli ihana :D :D

Ja huomenna kirjamessuille treffaamaan ystävää :)



3 kommenttia:

  1. ÄÄÄRHH! Kirjoitin komman ja en ollutkaan laittanut sua jostain kumman syystä TAC:iin joten kommani hävisi kun nämä nettiyhteydet taas oikuttelevat ja kaikki pimeni hetkeksi. Piti sanomani että nuorimmaisesta kasvaa kelpo kansalainen kun hänelle opetetaan pelisäännöt hyvissä ajoin, olkoonkin että tiedän mikä tuska hänen rintaansaon raastanut kun tuo himoittu tärkeä juttu piti antaa pois...

    Saako olla utelias ja kysyä että mikäs teikäläisestä tulee kun valmistut? Jätin nimittäin jo nyt nuo sandaalit tuonne ulos ja silitin tämän kaapunikin näin ensimmäisen tentin kunniaksi!

    *Ojentaa rusupuskaa ja mystisiä D'ohlgia-marjoja kunnioittaakseen ahkeraa opiskelijaa*

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä siitä varmaan ihan ihminen jossain vaiheessa kehittyy. Joskus vain toivoisi, että olisi vähän helpompaa tämä elo.

      Ei musta mikään tule. Kunhan opiskelen, kun saan sen sopimaan hyvin työkuvioihin ja esimies on myötämielinen. Tosin tämän peruskurssin (talven) jälkeen mulla olisi kyllä maisterin verran opintopisteitä kasassa, mutta yksinään ne eivät paljon auta. Pitäisi suorittaa jostain vielä aineopinnot, niin sitten voisi jo puhua akateemisesta loppututkinnosta.

      *syö ruusut*

      Poista

Jätähän puumerkkisi, kun tänne asti luit :)