Jopas

on aika vierähtänyt kuukaudella eteenpäin viime postauksesta. Oli tenttikin ja muita opiskeluhommia, se kurssi olikin isotöisempi kuin alkuun näytti. Ehkä joskus vielä saan tenttituloksenkin ja kurssiarvosanan. 

Muuten kuuluu ihan kivaa. Olen taas maanantaisin ollut jakamassa 2. asteen opiskelijoille ruokakasseja ja viime tiistaina olin omassa vanhassa lukiossani yo-valvojana. Se oli vähän sellainen lentomatkasimulaatio, kun koululla piti olla jo anivarhain puoli 8 ja sitten turvatarkastimme opiskelijoiden läppärit ja eväät ja myöhemmin saattelimme heitä vessaan ja takaisin. Menen sinne ensi viikolla vielä kahtena päivänä ja ennen pääsiäistä yhtenä. Toivottavasti kukaan kokelaista ei jää enää vessaan lukkojen taakse jumiin... Tämä tapahtui, kun olin jo lähtenyt, onneksi abipoika sai oven potkaistua sisäpuolelta auki ja lisäaikaa kirjoituksiin (ei ollut sitten tarvinnutkaan onneksi). 

Olen neulonut jo toisen Riddarin vartalo-osan valmiiksi ja eka hiha on puolivälissä. Aiemmin aloittamani Suolaulu-paita on kaulusosaa vaille valmis. 

Eilen katselin ensimmäisen osan Disney+-kanavan Falcon and Wintersoldier-sarjaa, vitsit se vaikuttaa hyvältä. WandaVision-sarja oli myös oikein erinomainen. Muutenkin olen täysin perunoitunut, en oikein jaksa enää töiden jälkeen kökkiä koneella ja uutisetkin alkaa olla aika puuduttavia.

Nuorimmaisen kanssa olemme taas juosseet tutkimuksissa. koululääkäri oli mittaillut verenpaineet aika korkeiksi ja laittoi lähetteen lastenlääkärille. Voitte kuvitella, miten onnellinen 15-v  on 24 tunnin verenpaineseurantalaitteesta..  Nukahti seuraavana päivänä koulutunnin ääreen. Tällä viikolla kävimmekin sitten verikokeissa kahdesti, koska lähetteessä ei lukenut halaistua sanaa siitä, että kokeet pitää ottaa aamulla. Onneksi Myllikän labraan pääsi jo klo 7 jonottamalla. Keskiviikkona oli vähän tällainen olo:

Vielä yksi biisi Linkin parkilta, Chester Bennington täyttäisi tänään 45v. En ole pystynyt juurikaan kuuntelemaan LP:tä moneen vuoteen.

Vierailupäivä

Tänään oli asiakkaita tai oikeammin sanottuna kirjastoon tutustujia enemmän kuin varsinaisina aukiolopäivinä.

Tietysti ensimmäisenä tuli veljeni hakemaan yhtä allekirjoitusta, jotta saamme kuolipesän veronpalautukset itsellemme. No, siinä ei kauan mennyt (onneksi). Oli kiva nähdä Kimmoakin pitkästä aikaa. Hän kertoi käyneensä maanantaina mökillä hakemassa pari taulua, jotke menevät keväällä Riihimäelle taidenäyttelyyn lainaan.

Ollessamme lähdössä lounaalle Palolaitokselle tuli eräs opettaja hakemaan hänelle luvattua aineistoa, onneksi sekin oli nopea homma ja pääsimme syömään makoisia maksapihvejä.

Lounaan jälkeen saimme vieraiksemme erään lähistön opetuspaikan maahanmuuttajaopiskelijat. He puhuivat jo hyvää suomea ja olivat varsin hauskoja. Kaksi opettajaa oli mukana ja esittelimme sitten koko taloa hieman heille kaikille. Kävimme myös tutustumassa juhlasaliin, jossa Kallion ilmaisutaidon lukion oppilaat harjoittelivat tulevan joulujuhlan ohjelmaa, heillä kun on liian pieni sali itsellään.

Heistä päästyämme kaksi omaa opettajaamme poikkesi jouluntoivotuskäynnillä ja vaihdoimme kuulumiset sekä päivittelimme eilisen uutisia.. Kopioin tähän erään tuttavani fasekaverin sanat.

"Kelluva kakka jota ei saa millään vedettyä viemäriin.

 Aina kuuluu "plumps" ja Hakkarainen pilkistää pöntöstä" 

Näiden jälkeen tulikin kaksi taideharrastajaa hieman porrastetusti paikalle kyselemään talon taideteosten nimistä ja tekijöistä. Toinen kyseli vanhoista ja työpari lähti hänen kanssaan kirjavarastoon etsimään tietoa ja toinen kyseli uudemmista, hänelle lupasin laittaa s-postia kunhan saamme tiedot kaivettua johtajasta. 

Alla yksi talon taideaarteista, joka on tosin tällä hetkellä näyttelyssä jossain (en muista missä).  Jos haluatte kuukkeloida työpaikkani niin siitä vain :P

Contrapunctus

Vihdoin pääsin pois töistä ja mies oli vastassa autolla, testiajoa suorittamassa. Se sujui hyvin, joten kävimme sitten kahdessa(!) tukussa ostamassa loput joulu-yms. ruoat. Pitää syödä muulloinkin, kuin pyhinä. 

Nyt lähden nukkumaan. Huomenna menen JHLn luottamusmiesten tapaamiseen (kääk) Opeviin ja illalla katsomaan Tähtien Sodan uudestaan. Nähdään!

Hyvää ja huonoa

Tänään olimme pienimmän kanssa oikomistarkastuksessa. Häneltä puuttuu yläetuhampaista toinen kakkonen (kuten esikoiseltakin) ja nyt seurataan, koska maitohammas irtoaa, sillä rautahampasta ei ole tietoakaan (toisin kuin esikoisella). Siis edes aihiota ja hammaslääkärit haluavat nyt tarkkailla, miten nuo 'leveät' hampaat asettuvat. Lisäksi alaleuassa neloset ovat matalammalla kuin muut puruhampaat ja niitäkin nyt sitten tutkaillaan. Mielenkiintoista. Meikäläisen aikoina raudat sai jos mahtuvuus muuten näytti ihan mahdottomalta, siksipä minullakin on varsinainen risuaita alaleuassa.

Appiukosta ei ole kuulunut mitään koko päivänä ja äitini oli pyörtynyt kirkkoreissullaan. Onneksi naapuri, jonka kanssa oli siellä, oli saanut kiinni ennen kuin tuo ehti kaatua lattialle asti. Veljeni mukaan äiti on siis edelleen sairaalassa, saa nähdä josko huomenna kotiutetaan.

Kävin nyt illalla Maxim-leffateatterissa katsomassa "A view from the bridge"-näytelmän screeningin ja se oli kyllä hyvä. Tykkään Mark Strongista ja näytelmä itsessään on hyvin kirjoitettu, Arthur Milleriä sekin.

Kotiin tullessa mies ajeli postikaupan kautta, haimme paketin minulle. Siinä olikin kauan odottamani RAPS-rasia Irlannista ja pari muutakin tavaraa :) RAPS on siis eräänlainen taskualttari, joita eräs fani askartelee pyynnöstä. Minun on tällainen. Tuohon alaosaan on pienet kynttilät mukana, jos haluaa oikeasti taskualttaria käyttää.

John Porter-teemoitettu RAPS

Lisäksi mukana oli kehystetty valokuva Hobitin kakkososan Berliinin ensi-illasta, joka on siis kys. fanin ihan itseottama, hän on ammatiltaan valokuvaaja.

Richard Armitage Hobbit DoS Berlin 2012

Niin, että kyllä tässä päivässä jotain hyvääkin oli. Nyt lähden sohavlle tuijottamaan Bansheeta. AINIIN ja hei! Muistakaahan Studio Ghibli-teemalauantai!!

Iltaa

Torstaita. Sekä äitini että Sysikki voivat hyvin.

Eilen olin tosiaan kotona pienimmän kanssa ja illalla käväisin kääntymässä hammaslääkärissä. Kruuunu on taas paikoillaan ja tarkistuskerta sovittu parin viikon päähän.

Tänään menin töihin ja oli jotenkin hankala päivä. Onneksi ihana (työ)kaveri kävi sopivasti lounasaikaan, joten juttelimme samalla kun söimme. Muuten päivä matoi kuin jäätynyt lapamato eteenpäin.

Huomennakin pitää kiirettä. Aamulla menen kampaajalle, sitten Tapiolaan WeeGee-museoon (meinaan aina kirjoittaa WeeCee..) työkavereitten kanssa ja sen jälkeen vielä leffaan ystäväni kanssa katsomaan 'Birdman'ia. Huhhuh.

Tänään twitterissä joku arabisysteemi alkoi seuraamaan minua, mutta blokkasin sen heti. Ihan siksi, etten kaipaa mitään epäilyjä jostain kannatusjäsenyydestä, kun menemme seuraavan kerran Amerikanmaalle. Jenkit ovat kovin vainoharhaisia tällaisista.

Loppuun jotain, mitä kuuntelin tänään.

Viimeinen maanantai

Viimeinen maanantain iltavuoro siis, ensi viikolla siirrymme kesäaikoihin täällä meidän pienessä laitoksessamme. Tai onhan tämä maailman suurin. Asioissa on useampia puolia.

Lauantaina en kirjoittanut, koska se ilta oli suoraan helvetistä. Pienin sai mut suututettua niin perusteellisesti, että itkin. Sitä ei tapahdu usein, itken kaikenlaisista muista syistä paitsi kivusta ja vihastuksesta.

Sunnuntaina en kirjoittanut, koska vietin neljä (4!) tuntia kirkolla enkä enää sen jälkeen jaksanut kuin silittää valtavan läjän vaatteita. Olimme siis esikoisen rippikoulun vanhempientapaamisessa, jossa myös infottiin vaelluksesta ja mitä siihen liittyy. Rippikoululaisemme sen sijaan vahti pikkuveljiään kotona sillä aikaa, kun me vietimme parisuhdeaikaa kirkossa ja jaarittelemassa papin yms muiden henkilöiden kera. Railakasta menoa.

Tänään aloitin päivän uimalla ja allas olikin tosi täynnä. Olisin kuvitellut, että mummot ja papat alkavat rapsuttaa pihojaan heti, kun se on mahdollista mutta sielläpä ne olivat uimahallilla. Koko talvena ei ole radat olleet yhtä täynnä.

Ettei ihan menisi valittamiseksi, niin olen katsonut 'North and south'-tv-sarjaa uudestaan. Voin sanoa, etten ole ihastunut Richard Armitageen, mutta Mr. Thornton on mies makuuni. Mikä ylpeys ja ulkokuoren säilyttäminen! Ja sitten.. Margaret tapahtuu. Voi.

Ainiin, olen koukkuuntunut Bondlock-ficceihin. Taisin ehkä mainitakin jo aiemmin. Tosin olen päässyt Hobitti-ficeissä jo nykyaika-versioihin. Joo... siis jooo... niih..

Päivän korvamato. Bondlockit saatte etsiä itse ;)

PS eräs tuttava kertoi saaneensa Makuunista Hobitti-julisteita ja ilmoitin olevani kovin kade. Hän vastasi ottaneensa niitä kolme, jotta minä saisin yhden. Maailmassa on vielä ihania ihmisiä. Kuten te kaikki :)

Puolikuollut

Tervehdys kansalaiset!

Vietettyäni kaksi päivää melkolailla makuuasennossa raahauduin tänään sorvin ääreen. Koko pitkän päivän tein rankasti hommia *köh* ja nyt olen aivan raato ja kankkua särkee.

Niin, maanantai-aamuna viedessäni pienintä eskariin kaaduin ja läsäytin koko painavan ruhoni vasemman lonkan päälle sillä seurauksella, että iskias jäi aika pahasti luun ja maan väliin. Kuvitelkaa elämänne pahin laiskansuoni-kohtaus ja siirtäkää se satakertaisena koipeen. Kyllä oli varsin makea olo.

Nyt sentään pystyn jo pukemaan itse sukat jalkoihini ja pääsen istumaan karjahtamatta kivusta. Kengännauhoja en vielä saa kiinni, mutta onneksi on talvisaappaat olemassa. Kaipa se tästä. Toivon vain, ettei tämä taas kroonistu. Olin jo niin onnellinen päästyäni iskiaksesta eroon, pari kivutonta vuotta tunsin itseni jo melkein ihmiseksi.

Jos on aikaa eikä mitään tekemistä, niin voin lämpimästi suositella Taru sormusten herrasta-elokuvan edeltävää fanipohjalta tehtyä lyhytfilmiä, joka kertoo siis Aragornin vanhempien tarinan. Itse pidin siitä kovasti ja se on voittanut jonkun palkinnonkin.

Hyvän päivän ilta

Tänään on ollut hyvä päivä. Tähän päivään on mahtunut suuria tunteita ja pieni iloja, rakkautta ja pettymystä.

Ensiksikin pettymystä siksi, että Saksassa järjestettävä HobbitCon on kaikista mahdollisista viikonlopuista tungettu pääsiäiselle. No en tietysti muutenkaan varmaan sellaiseen tule koskaan pääsemään, mutta pääsiäinen nyt vain on sellainen pyhä, jolloin ollaan kotona syömässä suklaamunia ja mämmiä. Vanhusten kera. Minun käsittääkseni pääsiäinen on koko Euroopassa aika suosittu pyhä, mutta saatan toki olla väärässä.

Toinen asia oli se, että työtoverimme (puolikkaan työntekijämme) kissa oli jouduttu lopettamaan eilen illalla munuaisten petettyä. Kyllä me kaikki olimme kovin liikuttuneita. Pidimme kissalle muistotilaisuuden suklaan ja kukkien kera kertoen elämiemme kissoista. Helpotti.

Työpäivä meni kivuttomasti ja mukavasti rullaten loppuunsa ja tullessani kotiin keskimmäinen ilahdutti sanomalla, että paras kaveri on vihdoin päättänyt haluavansa nähdä Hobitin. Voi tätä ilon ja onnen päivää! Pääsen katsomaan sen nyt viidennen kerran!!

Lisäksi tilasin Amazonvirran kautta pari kirjaa suosikkikirjailijaltani Robin Hobbilta. Pitänee siivoilla hiukan kirjahyllyä.. Kesällä tulee viimeinen osa Charlaine Harrisin Sookie Stackhouse-sarjasta myös. Hmm..

Ja nyt menen nauttimaan Johnsonin poikien seurasta. Nähdään taas.

Migreeni ja nenäverenvuoto

Tulin aiemmin kotiin tänään, sillä kiduin migreenin kourissa työpaikalla puoleenpäivään. Heti aamusta oli kummallinen olo, mutta kuittasin sen ajattelemalla paineiden olevan vain alhaalla. Työpaikalla kuitenkin alkoivat näköhäiriöt ja pahoinvointi. Lopulta oli pakko luovuttaa ja lähteä kotiin.

Keskimmäinen oli koko päivän ystävn luona leikkimässä. Olivat kuulemma riekkuneet trampalla ja muutenkin ulkona koko päivän. No hyvähän se toki on, ajattelin, kunnes hetki sitten tuo alkoi pidellä nenäänsä. Olin jo ehtinyt ajatella, että olimme päässeet nenäverenvuodoista kasvun myötä, mutta näköjään olin väärässä. Tamponoin nenän ja pesin vessan.

Mukavaa migreenipäivää.

Herra Palaveri

Olemme ristineet Miehen työkaverin Herra Palaveriksi. Kuulemma hän saattaa osallistua kolmeenkin palaveriin yhtäaikaisesti. Tiistaina Mies jo huokaisi aamusta surkeana, että Herra Palaveri on lomalla ja tullee töihin palaveeraamaan.

Tiistai-iltana Mies palasi töistä. Kysyimme miten palaveri oli mennyt. Kuulemma Herra Palaverista ei ollut kuulunut pihaustakaan. Hän oli ilmeisesti joutunut luonnon armoille ja sähkö- sekä puhelinmottiin :P Mies oli kovin tyytyväinen työpäiväänsä, oli ehtinyt tehdä ihan oikeitakin töitä kun ei tarvinnut palaveerata turhista.

Kyykkypissa Colosseumilla

Eli tervehdys Rooman lämmöstä ja tervetuloa syksyiseen ukkosmyrskyyn. Ikuinen kaupunki vilahti ohi viiden päivän pikakävelyretkellä. Kiloja tuli onneksi vain puolet viidestä mukana, mutta mitäs tekevät niin hyvää jäätelöä. Grr.

Niin, kyykkypissalla kävin useammassakin naistenvessassa. Niistä kun puuttuivat nuo mukavahkot istuinrinkulat ahterin alta, niin oli pakko. Parhaat vauvanvaihtomahdollisuudet (kummipoika toimi testiryhmänä) löytyivät Colosseumilta ja Vatikaanista. Joo, antiikin raunioilta ja sinkkuvaltiosta. Repikää siitä. Hoh.

Eilen käväisnkin sitten naapurikylän taidelaulehtimossa eli Oopperassa katsomassa Carmeenia. Tuotah.. Siitä on muutama vuosi, kun olen kyseisen tarinan viimeksi nähnyt enkä voinut muuta kuin hillitä itseni. Teki nimittäin kovin kovasti mieli alkaa huudella miespääosan esittäjälle, että vähän selkärankaa hei. Sii oikeasti. Voi elämä. Alan ymmärtää, miksi en niin kovin ole koskaan välittänyt yltiöromanttisista jutuista.