Tultuamme kotiin sain oikein perinteisen sunnuntai-angstikohtauksen. Voin sanoa, että melkein itkin ajatuksesta, että taas on pian maanantai ja pitää mennä takaisin tuohon puljuun. En tiedä, miten voikin olla näin tylsää taas. Tai tiedän... Ensi kuun alusta kirjasto siirtyy viestintä- ja tietoyksikköön ja siitä vihjaillaan kaikenlaista ja moni on kysynyt, mitä mieltä olen asiasta ja tiedänkö suunnitelmista. Miten voisin tietää, kun henkilökuntaa ei ole juuri muuten infottu, kuin sanomalla että nyt tulee uusi osasto. Melkein tekisi mieleni mennä valittamaan työuupumusta naapuritaloon.
No, se näkee ken elää. Ei kai tässä sen kummempaa.
Ja maanantaiksi tämä oli melkein siedettävä päivä. Pienin oli kotona flunssan kourissa ja huomenna olisi vihdoin se oikaisu-hammaslääkärikeikka. Saa nähdä meneekö tuo kouluun sen jälkeen.
Alla olevassa videossa on ihanat tiikeritanssijat <3
