Surullista

Yksi aikakausi on päättynyt Leonard Nimoyn kuolemaan. Jotenkin tämä on minulle suhteellisen iso asia. Olen surullinen, maailma menetti yhden paremmista ihmisistään.

Tekonauru

Ajattelin sanoa vain sellaista, että en ole koskaan tykännyt aprillipäivästä. Olen varmaankin liian tosikko tai jotain, mutta en vain ymmärrä miksi toisen nolaaminen on hauskaa. Sitten pitäisi vielä olla suuttumatta/loukkaantumatta, koska sehän ei kuulu asiaan. Lapsena olin kovin herkkäuskoinen, joten osittain lienee tämä pitämättömyyteni juontaa sieltä.

Tänään törmäsin erääseen faniblogiin, jossa oli aprillipäivitys. Sinällään ihan hauska kirjoitus siitä, kuinka tämä seuraamamme henkilö aikoo juuri tänään liittyä Twitteriin ja avata oman fanisivuston. Hyvin kirjoitettu oli, mutta.. mutta mutta. Ne ehdotetut nimimerkit olivat oikeasti tökeröitä ja niiden antama sävy alensi mielestäni sekä kirjoittajaa että artikkelin kohdetta.

Jotenkin en tiedä. Mennyt maku koko päivästä. Ainakin tällaisena ja tuo nyt oli vain yksi esimerkki, muita riittää esim päivän lehdissä vaikka kuinka. Tosin odotan ilolla, miten alakoulun rehtori on tänä vuonna jekuttanut oppilaita. Hänen kepposensa nimittäin ovat hauskoja.

Niin ja naurahdinhan Finnkinon aprillipilalle, jonka mukaan  seisomapaikat tulevat elokuvanäytöksiin.

Tämäkin uutinen olisi ollut hauska, jos se olisi ollut tosi.

Kiitos

Kiitos kaikille, jotka tänään kello yhdeksältä edes sekunnin ajattelivat minua. Kaikesta etukäteisvalmisteuista yms. huolimatta en mahtunut mukaan Oulun ja Helsingin kesäyliopistojen järjestämään Informaatiotutkimuksen aineopintojen verkko-opintojen kursseille, ne täyttyvät puolessa minuutissa.

Ei huolta, koetan syksyllä jotain muuta ja keskityn nyt nauttimaan kesästä. Tänään nautin myös Captain Finen ja Doctor Bonesin (oi Karl!) seurasta. Unohtamatta Benedictiä.

Niin ja sainhan viestin kääpiöltäkin aamun ratoksi. Voiko päivä enää paremmin alkaa? :)

Loppuun vielä asiaankuuluva laulelma, joka kätevästi yhdistää molemmat fandomit. *köh*