Päivittelyä ja käsittämättömiä asioita

Tuntuu kerrankin, että ehdin jotain tännekin kirjoittaa. On ollut kaikenlaista säätöä ja kiirettä ja vielä jatkuu.

Viime perjantaina oli työpaikan tyhypäivä Vuosaaren Ramsinniemessä ja olikin ensi kertaa luentoa pitämässä ihminen, joka tiesi asiansa. Hän on ollut kehittämässä suomalaista työhyvinvointia 70-luvulta alkaen ja osasi kertoa mukaansatempaavasti erilaisista asioista siihen liittyen. Iltapäivällä menin työ-ystäväni kanssa ohjatulle metsäretkelle ja kiersimme Vuosaaren metsiä ryhmässä pari tuntia tutustuen erilaisiin sieniin, yksi ryhmämme jäsen löysi suppilovahveroitakin ihan polun vierestä ja tutustuimme limanuljaskaan sekä kaikenlaiseen muuhun asiaan liittyvään ja halasimme mäntyjä. 

Viikonloppu kului siivoillessa ja pyykätessä. On tulossa sekä Elojuhlat että rippijuhlat, joten on pitänyt pestä sohvanpäällisiä myöten kaikenlaista. Tuntuu, että tein paljon kaikenlaista koko viikonlopun niin, etten oikein istumaan ehtinyt, ja silti se ei näy missään. Kävimme sunnuntaina miehen kanssa Ikeassa ja multakaupassa. Ostin Ikeasta ison lasiastian, johon mahtuisivat kaikki eri matkoilta keräämämme simpukankuoret.. Kotona sitten keräsin simpukankuoret ja laitoin lasiastiaan sillä seurauksella, että ne peittivät hädintuskin astian pohjan! Kaivelin kaappeja ja löysin sieltä kannellisen lasipurkin, johon ne mahtuivat kaikki oikein sievästi ja kansi meni juuri kiinni. Mies sai käydä viikolla Ikeassa viemässä tarpeettoman astian pois.

Töissäkin on mennyt rattoisasti eikä hommia ole puuttunut. Viime viikolla sovimme kesäihmisen kanssa, että alan poistaa hänen hyllystä perkaamiaan vanhentuneita atk-oppaita pois ja sovimme poistettavien sijaintipaikasta sillä seurauksella, että sain ne hoidettua maanantaina pois käsistäni. Hetken päästä häneltä tuli viesti tiedustellen, missä ne kirjat mahtoivat olla kun ne pitäisi saada takaisin hyllyyn.. Onneksi kirjastonhoitaja totesi vain, että tyhjät hyllyt ovat paljon kivemmat kuin täydet tulevaisuuden kannalta, joten nou hätä :)

Maanantaina nousi taas savu korvista pienimmän soittaessa koulun jälkeen. Luokkakaveri oli liikkatunnilla astunut tahallaan käden päälle kenkineen niin, että pikkusormen ylin nivel oli kipeä ja turvoksissa. Sama poika on joka syksy ollut kovakourainen pienintä kohtaan, mutta yleensä se on mennyt ohi opettajan avulla nopeasti ja on hän ollut meillä synttäreilläkin. Harmittaa hiukan, että unohdin ottaa kuvan pienimmän sormesta. Muuten se on parantunut ihan hyvin, ilmeisesti vain litistyi. Pienin vain sanoi, että tuon pojan ilme oli juuri sellainen, että tiesi satuttavansa tahallaan toista. Aion puhua asiasta ensi tiistaina vanhempainillassa opettajan kanssa ja sen jälkeen, jos homma jatkuu, pojan vanhempien kanssa.

Nyt pienin onkin ollut kotona pari päivää kovin flunssaisena ja äänettömänä, saa nähdä pääseekö huomenna kouluun. 


Tänään on ollut hiukan raskas iltapäivä ja ilta. Entinen keskustelupalstatuttava, jota en koskaan tuntenut hyvin enkä livenä, on saanut tuomion. En pysty käsittämään ihmistä, joka hyväksikäyttää lapsia, ei vain mun aivot taivu. Surettaa hänen lapsensa, jotka varmasti saavat kuulla tästä sekä koulussa että kylällä ja joka lööpissä.

Lisäksi juttelin serkkuni kanssa.  Hän odottaa kauan kaipaamaansa vauvaa (yksin), mutta kesäkuussa vauvalla todettiin paha sydänvika. Nyt tilanne on se, että vauvan syntyessä katsotaan, voidaanko lapsi leikata samantien vai aloitetaanko saattohoito. Jotenkin niin surullista ja turhaa taas tämäkin.

Ja kolmas ikävä asia oli tämän uutisen lukeminen. Olen tuntenut Birgitan ja hänen sisarensa jo 70-luvulta asti enkä pysty käsittämään tätäkään asiaa.

Huomenna on onneksi taas (jo) perjantai ja jotta se saapuisi nopeammin menen nyt nukkumaan. 

Pari kuvaa eilisaamun työmatkalta Viikistä. Varsinainen lähiöhelvetti.