Näytetään tekstit, joissa on tunniste tv. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tv. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 5. tammikuuta 2020

Helei

Hengissä ollaan edelleen. Olen lukenut, katsonut telkkaria ja neulonut ja kävin katsomassa Tähtien sodankin miehen ja nuorimmaisen kanssa. Mitään sellaista raivausasiaa, joita olin aikonut tehdä, en ole saanut aikaiseksi ruveta.

Yritin saada viime vuonna lukemiani kirjoja esille tuonne sivut-osioon, mutta se ei vain tule näkyviin. En tiedä miksi. Saattaa johtua siitäkin, että kone on päivitetty W10:een. Ihan sama. Tässä linkki kuitenkin

Enää kolme viikkoa Lontooseen, kuvissa syy ;)



sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Sunnuntaita

Tai oikeammin jo sunnuntai-iltaa.

Entistä enemmän huomaan, että olen melkein netitön viikonloppuisin, kun en vain jaksa. Tabletilla on hankala kirjoittaa (pitempiä) tekstejä, mutta FBn kuvaryhmän vuoksi pitää avata 'iso kone'. Usein käy niin, että huomaan vain päivittäneeni kuvan ryhmään ja illalla suljen koneen lähtiessäni nukkumaan.

Perjantaina kissa kävi pedikyyrissä miehen viemänä, en itse jaksanut enkä halunnut lähteä sinne. Eläinlääkärin terveisinä kuulemma meillä on parisen viikkoa jäljellä yhteistä aikaa kissan kanssa. Sen nivelrikko on niin kivulias jo, että oli puraissut miestä käteen kunnolla kun koipea oli pitänyt nostaa vähän hankalampaan asentoon. Olemme kertoneet viestin pojille, mutta eihän se vielä ole 'todellista' kun kissa on vielä tuossa.

Eilen luin kirjan. Eräs amerikkalaiskirjailija kirjoittaa oikein mukavia tarinoita paranormaalista kaupunkiympäristöstä ja häneltä tuli uusi sarja pari vuotta sitten. Aloitin keäsllä sen lukemisen ykkösosalla ja nyt luin viikolla kakkososan ja lauantaina kolmannen. Neljäs osa odottelee tuossa vieressä ja viides ilmestyy ensi kuussa :P Lisäksi pesin eilen yhden koneellisen pyykkiä.

Tänään tein eväitä ensi viikolle. Punaisista linsseistä ja porkkanoista sosekeiton ja lisäksi punajuuri-aurajuustovuokaa. Koko talo haisi homejuustolle ja kissa ihmetteli keittiössä. Vuoan lisukkeena on jääkaapissa härkiskastike mukaanotettavaksi.

Leivoin päärynämuffinsseja ihan testimielessä, sillä nuorin sai raa'asta päärynästä hurjat reaktiot joku ilta. Kurkku kutisi ja alahuuli turposi kaksinkertaiseksi. Pitää nyt keväällä sitten seurata puiden, erityisesti koivun, kukintaa. Muutenhan meillä on kaikilla jonkinverran atooppinen iho, se on suomalaisten yleisin ongelma.

Tänään olen pessyt myös pari koneellista pyykkiä ja leikannut nuorimmaisen hiukset. Neulonutkin olen ja katsonut töllöä. Siinäpä se tämä viikonloppu vilahtikin. Mitään tekemättä.




maanantai 12. joulukuuta 2016

Vastarannan kiiski

Nimittäin minä itse. Tuntuu, että olen suunnilleen ainoa ihminen Suomessa, jota ei todellakaan kiinnosta Saara Aallon menestys X-Factoryssa (en tiedä edes, menikö ohjelman nimi oikein). Tähän maahan mahtuu tasan yksi uutinen kerrallaan, sanoi joku joskus ja olen samaa mieltä. Minua ei muutenkaan jaksa kiinnostaa mikään reality-tv tai muu roskaohjelma, joita ilmeisesti muut seuraavat silmät tapilla ja niinpä vietin viikonlopun katsoen Ylen kehumaa sarjaa 'Paranoid' sekä Richardin uutta sarjaa 'Berlin Station', jossa ikävä kyllä alkaa olla viimeiset jaksot käsillä.

Kävimme perjantaina pienimmän ja miehen voimin katsomassa 'Ihmeotukset ja niiden olinpaikat' ja sepä oli varsin hauska elokuva. Ihan sekä aikuisille että lapsille oli riittävästi juonta ja meidän (koko porukan) mielestä paras HP-maailmaan sijoittuva leffa tähän asti. Ehkä siksikin, että HP-kirjoja lukemattomille tämä auttaa selittämään niiden taustahistoriaa, mutta myös siksi, että leffassa oli varsin mukavasti saatu 20-luvun USA esille ja erikoistehosteet olivat paikallaan ja sopivissa määrin. Kuulemma seuraaviin osiin onneuvoteltu nuoren Dumbledoren näytellijästä ja Richard on ilmeisen vahvoilla. Jei!

Lauantaina aloitimme Harry Potter-leffat uudestaan ja katsoin pienimmän kanssa "Viisasten kiven" ja sunnuntaina "Salaisuuksien kammion" (Oi Lucius <3).

Muuten olen lähinnä neulonut tosiaan "Paranoidin" seurassa. Eilen kokosimme kolme piparitaloa pienimmän kanssa, lisäksi tein joulukortit melkein valmiiksi ja pesin pyykkiä ja viikkasin parin viime viikon pyykit.

Sikäli oli raskas viikonloppu, että jatkuvasti jouluhommia tehdessä muistelen äitiä ja vedentuloa ei voi estää. Eilen oli sen lisäksi sunnuntai-ahdistus, jollaista en olekaan kokenut aikoihin ellei oteta lukuun marraskuuta.

Olemme myös päättäneet, ettemme yritä enää saada jouluksi matkaa minnekään. Ajattelimme, että voisimme lähteä pääsiäisenä, silloin se voisi vähän korvata kesälomaakin, jota emme yhdessä juurikaan ensi kesänä vietä. En tiedä vielä edes ensi kesän mökkeilystä, on paljon mahdollista että sekin jää väliin aikatauluttamisen aiheuttamien ongelmien vuoksi, mutat sen näkee lähempänä kesää.

Yritän kovasti ajatella, että joulun jälkeen alkaa päivä pidetä ja valo lisääntyä. Nyt jos voisin tehdä, kuten Simonin kissat, niin se olisi ihan parasta.







torstai 14. elokuuta 2014

Jumi

Vaiko jummijammi? Töissä eilen ja tänään vehkeet takkuilivat, vaikka ei niiden pitänyt. Joka kerta sama ongelma, me emme pidä asiasta eivätkä asiakkaat... Tästä jotkut teistä saattavat jo päätellä työpaikkani, olemme nimittäin olleet jo useammankin uutisotsikon aiheena tänään :P

Jumi liitty myös meikäläisen väsymysasteeseen. Olen nyt neljän(!) aamun aikaisen heräämisen jälkeen siinä pisteessä, että tuntuu kuin kesälomaa ei olisi suunnilleen ollutkaan. Viikko pari vielä, kun luennotkin alkavat, niin voin jo kuvitella istuneeni koko vuoden putkeen töissä ilman katkoksia.

Kävin lounaalla työpaikkasuhteeni kanssa, peräti Virastotalolla asti. Lettuja jonottaessamme juttelimme kesän kulusta ja työpaikasta.. Sain myös kuulla jotain ööh.. 'en-olisi-ihan-välttämättä-halunnut-tietää'-asioita joistain työkavereista :D

Tänään saapuessani töiden jälkeen metroasemalle siirtyäkseni julkisella liikennevälineellä lähemmäs kotikontujani paikallinen soittaja raiskasi parhaillaan REM-yhtyeen 'Losing my religion'-piisiä siten, että sain kappaleen mieleeni vasta laiturilla seistessäni. Täytyy sanoa, että useimmiten kyllä nuo soittajat ovat varsin hyviä (ja aivan erityisesti pidän kamarimusiikkia soittavasta kvartetosta, joka silloin tällöin musisoi tuolla asemalla), mutta tämä oli jokseenkin ravisuttava esitys.

Katselin tässä illan ratoksi ensinnäkin kuvia taiveihottumasta, pienin on sellaisen onnistunut kehittämään itselleen (minullakin se oli joskus yläasteikäisenä) ja kerrankin katselin Areenasta ensin työkaverini/johtavan kieltenopettajamme haastattelun Aamutv:stä ja lisäksi katsoin 'Suden vuosi'-elokuvan. Pidin aikoinaan kirjasta ja leffakin oli yllättävän hyvä. Kari Heiskanen kirjallisuuden maisterina oli hurmaava, Krista Kosonen.. varmasti ihan hyvä näyttelijä hänkin.

Ainiin ja päivän shoppailut :D Tilasin Postin postimerkkipalvelusta 10 arkkia Tom of Finlandia, olen luvannut lähettää niitä mm. amerikkalaisille kavereilleni :P

Nyt lähden nukkumaan, jotta jaksan huomenna matkata avaruusoloiden parissa ;)