Muuttohommia Tampesterissa

Pari viikkoa on taas hujahtanut ohi aivan vilahtamalla ja ilman päivittelyä, mutta nyt siis korjaan asian. Päivitän ensin Tampereenkeikan ja myöhemmin Tukholmanreissun. 

Maailman tylsin moottoritie

Olimme edellisviikon lauantaina Tampereella muuttamassa nuorimmaista Lielahdesta Hervantaan ja sepä olikin aikamoinen homma. Nuorin on asunut ystävänsä kanssa pienemmänpuoleisessa asunnossa nyt vuoden ja nyt he päättivät muuttaa Hervantaan ja ottaa vielä yhden ystävän kämppikseksi. Aluksi muutimme nuorimmaisen ja Ristinarkun ystävän, nuorimmaisen kämppis jäi vielä viikoksi Lielahteen ja hänen vanhempansa muuttivat hänet viime viikonloppuna Hervantaan.

Mies oli varannut Motonetin peräkärryn Lielahdesta klo 9, joten saimme lähteä kotoa jo ennen kukonlaulua (ennen klo 7ää). Perillä olimme viittä yli yhdeksän ja nuorimmaisen kämpillä varttia yli. Olin vahtimassa kärryä kylmässä pohjoistuulessa, onneksi olin tajunnut ottaa edes kaulahuivin takintaskuun, mutta kyllä vähän kaipasin pipoa ja hanskoja siinä viimassa. Saatiin vihdoin kamat kasaan ja huristeltiin Hervantaan Ristinarkun kautta, koska siellä asuvalla ystävällä oli kaikki avaimet uuteen asuntoon. Ystävä oli myös mukava tyyppi ja nopeasti saimmekin kärryn purettua Hervannan päässä. 

Hetki tuulensuojassa

Ristinarkusta peräkärry tuli melkoisen täyteen, mutta pientä Tetris-simulaatiota käyttämällä saatiin kaikki mukaan ja kohti Hervantaa. Tavaraa riitti ja kanniskelimme ensin kaiken porraskäytävän aulaan, josta niitä roudattiin kämpille hissillä. Ikävä kyllä runkopatja oli liian iso hissiin, joten mies ja ystävä joutuivat kantamaan sen kuutoskerrokseen. Tässä kohti kaikki alkoivat hieman hyytyä, emme olleet ehtineet pitää minkäänlaisia taukojakaan. 

Siellä se asunto on

Neljältä saimme viimein kaikki tavarat uuteen asuntoon ja oven kiinni. Kärry piti palauttaa viideksi Lielahden Motonetiin, joten karautimme sinne ja samalla saimme nuorisolle ostettua jonkun wifi-systeemin Powerista. Seurue alkoi olla niin nälissään, että päätimme mennä Ikeaan syömään ja sitä ennen mies poikkesi Biltemassa hakemassa Wlan-piuhoja. Ikeassa olikin hyvät ruoat ja nuoriso sekä mies jakoivat vielä oman annoksensa lisäksi tarjouslihapulla 30kpl. Hyvin täytettyinä veimme nuoret Hervantaan Lidlin kautta ja pääsimme lähtemään kotiin. 

Lopen uupuneina pääsimme kotiovesta sisälle vähän ennen yhdeksää. Hteken katselin töllöä Siriuksen kanssa, kunnes kaaduin petiin. Sunnuntai menikin toipuessa. Siihen on syynsä, etten ole monta kertaa muuttanut :)

Mökkiä ja muuta

Kävimme miehen kanssa mökillä viikonloppuna.  Alunperin keskimmäisen ja avokkinsa piti tulla myös sinne, mutta heidän autonsa kiukuttelee vieläkin,  joten jättivät väliin. 

Kohta Mikkelissä

Lähdimme miehen kanssa lauantaiaamuna ajelemaan vasta yhdeksältä,  sillä tähtäsimme Mikkeliin brunssille ravintola Eliakseen. Onneksi meillä oli pöytävaraus,  sillä sisään lappasi jatkuvasti ihmisiä ja ruoka oli oikein hyvää. Olimme käyneet kesällä kerran buffetissa lounaalla ja sekin oli todella hyvää. 

Alkupalat, muista en ehtinyt ottaa kuvia

Mökillä ehdin mukavasti metsään terapoitumaan ja löysin vähän sieniäkin.

Vasemmalla sienisalaattisienet ja oikealla muut herkut

Saunankin lämmitimme ja kävin järvessäkin saunasta, mutta oli aika vilpoisaa. Olin kaukaaviisaasti jättänyt merinovillakalsarini mökille ja ne olivat saunan jälkeen varsin mukavat yllä. 

Esikoinen tuli siis perjantaina mökiltä kotiin,  hänen oli tarkoitus mennä juoksemaan Helsinki CityRun, mutta lauantaina nousikin kuume. Onneksi Sirius oli hoitamassa. 

Esikoisen lähettämä kuva

Eilen mökillä väkersimme omenapuihin talvisuojat, mutta verkko loppui kesken eli lokakuussa varmaankin teemme sen loppuun.  

Jos katsot tarkkaan, niin voit nähdä omenapuitakin

Syksy saa

Tänään oli kovin syksyinen aamu valon ja kosteuden puolesta, mutta lämpötila oli kyllä vielä kesäisen 15 astetta aamuseitsemältä.  Parasta on, että tomaattiviljelmä alkaa kypsyä.

Kaupunkipihan yllätyksiä

Elokuussa kävimme kerran mökillä pe-su-vierailulla ja seuraavaksi ehdimme sinne ensi viikonloppuna. Mahdollisesti lähdemme perjantaina tai sitten vasta lauantaina. Esikoinen on siellä vielä tämän viikon, mutta tulee ilmeisesti torstaina kotiin ja on sitten kissan seurana loppuviikon. 

Kutitus

Muutenkin on jo syyskuun viikonloput buukattu täyteen. Sunnuntaina nuorimmainen ilmoitti, että he ovat muuttamassa ja sinne (Tampereelle) pitää mennä muuttoavuksi. Samana viikonloppuna esikoinen menee ystäviensä kanssa mökille. Seuraavana viikonloppuna minä lähden ystäväni kanssa Tukholmaan jo perinteiselle syysreissulle ja sitten syyskuun lopussa on Siriuksen rikkinäisen hampaan poisto-operaatio, jolloin emme mene mökille. Lokakuussa sitten viimeistään on laitettava mökki talviteloille, kun alkaa yöpakkaset ja putket alkavat jäätyä. 

Kaksi ensimmäistä kukkakuvaa ovat työpaikan läheltä, muut mökiltä.

Tänään alkaa myös talvikauden harrastukset eli pilates. On taas mukava nähdä, ketkä meistä jatkavat ja tuleeko uusia kasvoja. 

Tilkkutyö on edennyt 'kehystys'vaiheeseen eli varsinainen ja suuritöisin osuus alkaa olla ohi. Toki myöhemmässä vaiheessa on vielä tikkaushomma, mutta onhan tässä talvi-iltoja töllön edessä tulossa. Töllöstä puheenollen, olen varsin iloinen, kun taas on uusi Unelmakodit-sarjan kausi ilmiintynyt Areenaan. 

Työnjohto tarkastamassa ompelusta

Eilen totesimme miehen kanssa, että tällaisiin videoihin tekoälyä voi hyvin käyttää: 

Kuukin jo vaihtui

Ja ollaan taas lähempänä kesää. Pääsiäinen meni menojansa, kuten myös keskimmäinen ja avokkinsa takaisin Jyväskylään. He tulivatkin pääisäisenviettoon jo keskiviikkona, koska keskimmäisellä oli jokin lentäjähommiin liittyvä happipuutostesti Meilahdessa heti torstaiaamusta. Kestikin koko päivän sekin hommeli, en kyllä alkais 😶

Pariisilainen pääsiäisnoitamme

Pääsiäissunnuntaina söimme perinteisesti intialaistyyppistä currylammasta ja jälkkäriksi olin tehnyt Key Lime-piirakan osittain siksi, että ostimme Lidlistä kaksi hävikki-hevi-kassia ja molemmissa oli hurja määrä limettejä. 

Pääsiäisteemainen Key lime pie

Olen ehtinyt käydä kahdesti leffassakin, tosin elokuva oli sama molemmilla kerroilla eli Operaatio Ave Maria. Kävin pari viikkoa sitten katsomassa sen ystävän kanssa ja eilen miehen kanssa. Kuuntelin kirjan äänikirjana parisen vuotta sitten ja se oli hyvä ja hauska ja elokuva täytti kyllä odotukset. Voin suositella, vaikka mies sanoikin, että kun sulkee tiedepuolen 'asiatiedot' pois niin leffa paranee huomattavasti. Itse kun en ole niin perillä sellaisista, niin ne eivät minua häiritse. 

Töissä kökötämme luurit päässä, kun porausäänten kovuus saattaa yllättää. Äänet vähän vaihtelevat päivittäin, viime viikolla jokapäiväinen jytistys oli meidän päädyssä (suorastaan ikkunan takana) ja tällä viikolla on jytistelty enemmän talon toisessa päässä. Välillä katon purkamisesta tulee hurjia jysähdyksiä ja lisäksi ukkelit huutavat toisilleen aika äänekkäästikin. 

Maanantaina pääsin vihdoin vesijuoksemaan aamulla pitkän tauon jälkeen ja siinä pukuhuoneessa kiskoessani vaatteita niskaan kuulin tällaisen aivan mahtavan piisin. Piristi päivän ellei jopa koko viikon :) 

Näköjään unohdin parista kuvasta vesileiman, evvk. 

Hengissä ollaan

Olen ollut taas räkätaudissa viimeiset kolme viikkoa ja alkaa vähän kyllästyttää. Sain kunnollisen kuumeen, yli 39 astetta, ja sen jälkeen tosiaan sellaisen 'niistä aivot ulos'-nuhan. Eilen kävin muissa asioissa työterveydessä ja lääkäri kuunteli, kun yskin limaa ulos ja määräsi reseptillisiä nuhatippoja. Kokeilin niitä illalla ja sain vihdoin jopa nukuttua eli ehkä se tästä taas elämäksi muuttuu minunkin olemiseni. 

Talviloma meni tosiaankin jokseenkin sohvaillessa ja telkkaria tuijottaessa, mutta sain luettua monta kirjaa ja askarreltua sekä tehtyä käsitöitä. Nuorimmaisen pyytämät toisetkin hanskat valmistuivat vihdoin lauantaiaamuna. Nuorin oli meillä yötä, kävin perjantaina leffassa hänen kanssaan, ja lauantaina noin kymmenen minuuttia ennen lähtöä sain langat pääteltyä. Ei tullut yhtään kiire. 

Aiemmista hanskoista pelinkehittäjä oli kommentoinut 'Your mom rocks' :D

Ystävänpäivänä kävimme miehen ja vanhimman kanssa syömässä Mujissa ja Sen jälkeen BioRexissä katsomassa Kill Bill Whole movie-elokuvan, ihan filmiversion. En ole koskaan aiemmin nähnyt KB.tä ja olipa hieno kokemus nähdä se nyt kunnollisena filmikopiona ja perinteisen tyylin leffateatterissa eli katsojat olivat kunnioittavan hiljaa eikä missään loistanut kännykän valo. 

Viime perjantain elokuva oli brasilialainen Secret Agent, joka oli voittanut viime kesänä Cannesissa parhaan ohjauksen, parhaan miespääosan ja pari muuta palkintoa. Elokuva oli kyllä hyvä, mutta sen jälkeen oli hieman sellainen 'mitä juuri katsoin'-tunne. Elokuvassa  käsitellään Brasialian 70-luvun lopun poliittista tilannetta pakolaiskommuunin kautta ja oman lisänsä tuo maagis-realistinen twisti paikallisesta vesistöstä löytyneen jalan muodossa.

UMK:n karsinnat katselin sunnuntaina Areenasta, niin pystyin hyppelemään tylsät kohdat ohi. Voin vain sanoa, että onneksi tämänkertainen vitsipiisi ei voittanut vaan alkuperäinen suosikki, joka oli ihan omassa luokassaan mielestäni. Eniten pidin väliesityksenä olleesta Sonja Lumpeen Eläköön elämästä (alkoi itkettää ihan järkyttävästi) <3

Hyvää alkanutta

Nythän ollaan jo vuoden pisimmän maanantain eli tammikuun puolivälissä. Kylläpä on aika vilahtanut taas. Syytän siitä Influenssa A-virusta, joka meille pysähtyi vaikka olimme piikitettyjäkin.

 

Vuoden vaihteessa keskimmäinen oli ollut ystäviensä järjestämissä uuden vuoden kemuissa ja sen jälkeen iski tauti kuumeineen ja muine kavereineen. Lapsi lähti Loppiaisen kotionsa Jyväskylään avovaimon kera ja minä menin keskiviikkona töihin, kuten oli työnantajan kanssa sovittu ennen lomia. Keskiviikkona töistä tultuani mittasin huvikseni lämmön ja sepä olikin melkein 39ssä asteessa. Loppuviikon lojuin sohvalla ja sängyllä sairastamassa, esikoinen omissaan ja perjantain jälkeen myös mies liittyi seuraan. Nyt tauti alkaa olla voitettu, yskää ja nuhaa on vielä jonkin verran ja aloitin työtkin jo maanantaina (mikä ei ehkä ollut ihan järkevää näin jälkikäteen ajateltuna). 

Ehdin ennen tautia käydä elokuvissa nuorimmaisen kanssa katsomassa Sisu2:n ja olipas se varsinainen splatter eli verta ja suolenpätkiä. Hyvä se oli, minusta parempi kuin ensimmäinen vaikka sekin oli ihan ookoo leffa. 

Neuloin nuorimmaiselle pyynnöstä sormikkaat, olivat mieleiset. Ompelin myös uuteen journaaliini irtokannet.

Muuten olen tuijotellut töllöstä varmaan kaiken mahdollisen kohta. Areenasta olen syksyn mittaan katsonut ruotsalaisen Husdrömmar-sarjan (Unelmatalo) melkein yhdeksän kautta, enempää ei ollut tarjolla harmi kyllä. Samoin katsoin Kirjakauppiaan tutkimukset heti sen tultua ulos sekä Professori T:n uuden kauden. HBOlta aloin katsoa The Pitt-sairaalasarjaa, joka onneksi jatkuu nyt kakkoskaudella. 

Sairastaessa lukin muutaman kirjan, harmi kyllä oli aika huonoja osumia tällä kertaa. Sophie Kinsellan Salaisuuksia ilmassa oli ihan hirveää tuubaa. Yleensä olen tykännyt hänen muista kuin Shopaholic-kirjoistaan, mutta aina ei voi onnistua. Kristin Hannahin Tuulen ja tomun maa puolestaan oli saippuaoopperaversio Vihan hedelmistä, aivan hirveä kopio hienosta teoksesta. Siitä muistui mieleeni Tuulen viemää ja sen ranskalaiskopio Sininen polkupyörä, voi hyvänen aika.

Kohta näköjään pääsee töistäkin, ihanaa. Loppuun vielä uusi Bruno Mars. 

Vuoden vaihtuessa

Tervehdys! Olen näköjään ollut taas yli kuukauden päivittelemättä, on kyllä ollut kiirettäkin. 

Joulu on vietetty,  kaikki poikaset olivat kotona. Nuorimmainen lähti Tapaninpäivänä takaisin Tampereelle ja vanhin seuraavana päivänä, mutta Espoon perukoille. Keskimmäinen lähtee vasta loppiaisen tienoilla. 

Vanhin muuttaa tänne ensi lauantaina taas takaisin,  koska vuokraisäntä haluaa kämpän itselleen ja tyttöystävälle, mikä on toki ihan ymmärrettävää.  Vanhin on tehnyt hakemuksen Hekalle, toivottavasti pian saa oman asunnon.  

Töissä meidän yksikkö järjesti mahtavat 1920-luvun teemaan kuohuvat pikkujoulut ja oli oikein hauskat kemut. Ruokaakin riitti niin, että melkein piti heittää pois. 

Nyt jatkan neulomista,  nuorimmainen esitti joulupäivänä toiveen sormikkaista ja niitä olen neulonut niin, että oli jo hetken ranteet kipeänä. Pidimme hänen kanssaan Die hard-maratonin ja voin rehellisesti sanoa, että neljäs ja viides oli jostain syvältä ja poikittain.  

Julkaisen tämän vuoden luetut kirjat, jahka jonain päivänä pääsen pöytäkoneelle. Keskimmäinen kirjoittaa kandityötään samalla pöydällä, joten en ole kehdannut kiusata. 

Hyvää vuodenvaihdetta kaikille 💕🎇

Lokakuusta päästyä

Lokakuu meni jotenkin yllättäen ja nyt ollaan jo marraskuussa kohta ensimmäinen viikko kulutettuna. Marraskuun pimeys ja synkkyys alkoi jo heti kellojensiirrosta, on pimeää ja märkää, jatkuvasti sadetta. Yhtenä aamuna oli pilvissä railo, josta näkyi jotain valoisaa. 

Viime päivityksen jälkeen kävin Tampereella katsomassa nuorimmaista syyslomalla. Kävimme Vapriikki-museokeskuksessa suunnilleen kaikki museot läpi ja kävelimme jalat puhki. Sen jälkeen Kauppahallin japanilaiseen syömään, Natsussa on aina niin hyvä ruoka. Tallipihan suklaapuodista lähti vähän herkkuja kotiin sekä nuorimmalle että minulle ja sitten ehdittiin vielä käydä Vihkokaupassa katselemassa. 

Syyslomaviikon perjantaina kävin ystävän kanssa Tammisaaressa, matkan varrella tsekkasimme Salon uuden kirpputorin, joka oli ihan kiva ja löysin töihin yhden palapelin. Ehdimme katsoa myös pari vanhaa tuttua kirpputoria. Teimme välilaskun Muurlaan, josta ostin keskimmäiselle ja vaimokkeelleen joululahjan (en ole koskaan ollut näin ajoissa). 

Lokakuun lopussa minä ja pari muuta kolleegaa saimme Kuntatyönantajan kunniamerkit pitkästä urasta. Koskapa meitä tämän toimialan merkinsaajia oli vähän alle 600 niin juhla järjestettiin Finlandia-talolla, jossa olen viimeksi ollut ehkä parikymmentä vuotta sitten. Voin vain sanoa, että olihan huonosti järjestetty homma... No, mutta saimme kuohuviiniä ja suklaakakkua ja Ylioppilaskunnan laulajatkin meille pari kappaletta lurauttivat, joten olkoon. Toki hieman huvitti sekin, että tämä kunniamerkki oli 20 vuoden palveluksesta, vaikka olen jo omalta työnantajalta saanut peräti viikon lomankin 30 vuoden tultua täyteen tuossa pari vuotta sitten.

Viime perjantaina jotkut viettivät Halloweeniä, mutta minä olin ystäväni kanssa Tavastialla katsomassa Royal Republicia ja oli kyllä ihan mahtava meno, katto oli lentää ilmaan. Täytyy sanoa, että puolentoista tunnin tanssiminen kyllä tuntui jaloissa hiukan vielä alkuviikosta. 

Lauantaina kutsuimme esikoisen Itikseen syömään ja hän tulikin mieluusti japanilaiseen Itsuyakiin. Illan lopuksi veimme hänet kotiin Matinkylään ja ajelimme miehen kanssa keskustan kautta kotiin. 

Syyskuun vika

Syyskuun viimeinen päivä, vielä ehdin päivitellä näin synttäreidenkin kunniaksi. On kyllä useasti pitänyt kirjoitella, mutta kun ei ehdi aina heti ja sitten se muistuu mieleen vasta, kun on jo vaakatasossa. Pöh. 

Kävimme syyskuussa pari kertaa mökillä. Ekalla kerralla oli aika kylmä sää, mutta kävimme tsekkaamassa erään lähitilan lauantain Lähiruokapäivänä. Ehdimme myös käydä kylällä kahviostoksilla ja näimme kylän autoharrastajien paraatin, joka on aina syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna. 

Seuraavan viikonlopun lepäsimme kotona, mitään mielikuvaa ei kyllä ole mistään. Viikolla kävin ystävien kanssa kahvilla Cajsan Helmessä, joka oli oikein kiva. Muuten aika normaalia arkea, aloitin maanantaiaamujen uinnit ja tiistaipilatekset. 

 Laitoimme mökin talviteloille viikko sitten. Hiirenkarkottimeksi nakkelimme esikoisen kanssa neilikkaa nurkkiin ja vähän sänkyihinkin sekä kaikkialle, mistä hiiri voi kulkea (ja mihin oli mokoma ryökäle jättänyt jälkiäkin). Lisäksi olimme jo aiemmin sirotelleet kanelia sinne tänne, niin mökki alkoi tuoksua varsin jouluisalta. Ehkä hiiri ja mökin tonttu pitävät joulukestit.  

Nuoret joutsenet vissiin säikähtivät yhtä paljon kuin minä

Laiturikin nostettiin ja vesi oli vielä mukavan vilpoisaa silloin, joten minä menin järveen ja sieltä auttelin miesväkeä työntämällä laituria oikeaan suuntaan. 

 Viime viikonlopun olin ystävän kanssa Tukholmassa ja ajattelin kertoa siitä eri postauksessa.  

  

Hiljaista on

Tämä on tässä siksi, että Gabriel on nuorimmaisen kolmas nimi.

Eilen kippasimme nuorimmaisen Tampereelle. Kävimme syömässä ja ruokakaupassa lapsen ja hänen kämppiksensä kanssa. Mukava nuori hänkin. Mutta todellakin nyt on hiljaista kotona, mies sanoikin, että 28 vuotta meitä on ollut useampi kuin kaksi ihmistä ja kissa kotona. 

Ikean hai näyttää järkyttyneeltä

Erikoisen näköinen taivas

Ensimmäinen viikko töissä meni rattoisasti.  Asiakkaiden vähyyden vuoksi piti välillä keksiä tekemistä, joten tutustuin uuteen lainaussysteemiimme youtube-videoita katsomalla. 

Torstaina olin ammattiyhdistyksen järjestämällä päivällisristeilyllä Helsingin edustalla, oli oikein kivaa.  Aloin jutella erään ikäiseni naisen kanssa ja siinähän se kaksi ja puoli tuntia hurahti.

Kruunusillat

Kauppatorin rantaan

Matkalla Kauppatorilta metroon näimme ohimennen myös Taiteiden yön pääesityksen Pedaleando Hacia El Cielon ja olihan se hieno.  

Siellä ovat, yläilmoissa

Perjantain henkilökuntakokouskin meni mukavasti ja saimme kakkuakin, kun eräs 40 vuotta palvellut henkilö kahvitteli meidät.  

Tänään ehdimme käydä Puuilossa ja puutarhakaupassa, mies korjasi mun fillarin sillä aikaa kun imuroin. Pesin pyykkiä ja silitin vanhat ja kohta pääsee saunaan. Huomenna taas arki. 

Voisin liittyä intiaaniheimoon :D