Näytetään tekstit, joissa on tunniste synttärit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste synttärit. Näytä kaikki tekstit

torstai 15. helmikuuta 2024

Lomaa odotellessa

Nimittäin talvilomaa, joka koittaa jo huomisen jälkeen. Tuskin maltan odottaa!

Lauantaina juhlistimme nuorimmaisen 18-vuotispäivää sisarusteni ja kummien voimin, myös esikoinen ilmiintyi paikalle. Vanhin veljeni ajeli Ähtäristä asti vaimonsa kera, he nauttivat hotellilomasta. Kysyessani menevätkö ehkä elokuviin illalla, niin kälyni sanoi, että ovat olleet niin paljon lapsenvahtina että taitavat vain nukkua, kun kerrankin saavat. Sehän se on parasta lomassa, voi tehdä juuri mitä itse haluaa :)


Katselin kerrankin (taas) Uuden musiikin kilpailun viime lauantaina, kun ei ollut parempaakaan tekemistä. Tai siis katselin parhaat palat Areenan kautta, välillä katselin jotain muuta. Täytyy sanoa, että tiesin heti jo silloin, kun kilpailukappaleet julistettiin, että se on joko Sara Siipola tai Win95Man. Minusta on hyvä, että W95M voitti eikä Siipola, koska vaikka Saran kappale oli kaunis ja hieno esitys, niin samanlaisia jollotuksia on kolmetoista tusinassa Euroviisuissa eikä se loppusoinntus eli A-kirjaimen yliannostus auttanut. Kaikkein paras kappale minusta oli Pilvi Hämäläisen väliaikabiisi, joka oli aivan mieletön. 

Sunnuntaina äänen antamisen jälkeen lukaisin Iida Turpeisen Elolliset, joka olikin vallan mainio opus. Heti alkusivuilta lähti sellainen veto, että tiesin, ettei sinä päivänä muuta tehtäisi kuin luettaisi. Tarina oli hienosti kirjoitettu ja itselleni tärkeä siksi, että ollessani lapsi asuimme Eläinmuseon lähellä ja siellä tuli käytyä ihailemassa myöskin Stellerin merilehmän luurankoa. Kyllähän kirja aika hyvinkin herättelee ajattelemaan, että ihan oikeasti teollinen aikakausi on ollut planeetan kannalta katastrofaalinen ja ihminen on se pahin tuhoeläin.


Olin taas etänä eilen keskiviikkona lakon vuoksi, kun metrot eivät kulkeneet ja oli kokouspäivä. Tänään sentään junat kulkivat, niin pääsin miehen kyydillä Malmille junalle ja kävelin Pasilasta. Nyt kohtapuoliin pääsen suorittamaan saman toisinpäin. 



lauantai 2. lokakuuta 2021

Helei!

 Kuu vaihtui ja samoin vaihtui nollavuosi ykköseksi. Juhlistin sitä ottamalla perjantain vapaaksi ja menemällä sienimetsään ystävän kanssa. Oli oikein kivaa, vaikka hieman sateli ja unohdin evässuklaat ensimmäiselle etapille :D

Olen myös käynyt kuukauden sisään jo toisen kerran kirkossa, sillä toinen kummipoikani pääsi ripille. Kirkonmenojen jälkeen kävimme kahvilla rippilapsen perheen ja sukulaisten kanssa, sillä isä ja hänen veljensä on miehen lapsuuskavereita ja olikin hauska nähdä heitäkin pitkästä aikaa. 

Aloitin yin-joogan ja se onkin aika mukavaa. Venytykset ovat todella tuntuvia ja nyt on jalat todella kipeät, kun ensin olin joogassa ja sen jälkeen kiipeilin Nuuksion pöpeliköissä kallioita ylös ja alas. Myös osteopaatti ja hammaslääkäri ovat toimineet hyvin ja he aloittanevat yhteistyön muutenkin, sillä molemmat ovat hyvin innostuneita kokonaisvaltaisesta hammashoidosta. 







 

lauantai 3. lokakuuta 2020

Uusi vuosikymmen

 Siirryin seuraavalle vuosikymmenelle keskiviikkona, mutta ei kyllä tunnu yhtään sen vanhemmalta kuin ennenkään. Lähinnä ehkä päinvastoin. 

Sain varsinaisen juhlapäivän työnantajalta vapaaksi, kuten tapana on, ja juhlin sitä menemällä metsään. Tein melkein kolmen tunnin kävelyretken Mustavuorelle ja sieltä metsien kautta kotiin. Sen jälkeen nukuin päiväunet ja illempana kävimme miehen kanssa ostamassa kakun Itiksestä ja sain vielä kankaitakin Eurokankaasta. Oikein oli kiva päivä. 

Sain kukkia ja lahjojakin. Hienon viltin toi Kusti Laiskalta vaimolta, pari lahjakorttia (lankakauppaan ja Marimekolle) ja poikien kummitädeiltä sain kirjoittajakurssin(!), toisilta ystäviltä korvakorut ja muistikirjan. Itse annoin itselleni lahjaksi oikomisraudat eli nyt on kuminauhat laitettu takahampaisiin ja parin viikon päästä sitten varsinaiset metallilangat. 

Viikko sitten olin erään ystävän kanssa autoretkellä. Kävimme Sammatissa Kasvihuoneilmiö-nimisessä kaupassa, joka oli aika mainio paikka, sitten ajelimme Fiskarsiin ja tutkailimme kaikki liikkeet läpi ja löysimme kivan kahvilankin ja sieltä ajelimme Tammisaareen, jossa söimme illallisen. Kiva retki oli :)

Alla pari kuvaa.










Ainiin. Lainasin ekat tenttikirjat, aion suorittaa tämän talven aikana Viestinnän aikoinaan kesken jääneet perusopinnot loppuun. Ensimmäinen kurssi on Poliittinen viestintä. Kun vain muistan vielä ilmoittautua sille parin viikon päästä..

 

 



sunnuntai 14. heinäkuuta 2019

Lontoosta itään

Olemme jälleen kotona. Mies haki meidät kentältä perjantai-aamuna klo 1, vaikka menikin aamulla aikaisin töihin. On se :)

Reissussa meni hyvin, kävelimme pitkin ja poikin Lontoota ja ajelimme bussilla sekä metrolla, kävimme uusissa ja vanhoissa museoissa ja sen sellaista. Vihdoin pääsin käymään myös Postman's Parkissa, joka on ollut to-do-listalla vuosia. Tapasimme myös ystävän tytärtä, hän tuli pariin kertaan hotellillemme vaikka tietysti äitinsä oli joka päivä heilläkin.



Viikonlopun aikana olen vihdoin saanut pyykit pestyä, jopa osittain kuvattua ulkona kaikesta huolimatta. Luin myös melkein 10 vuotta lainassa olleen Margaret Atwoodin Rouva Oraakkelin ja olen jo täysin kyllästynyt surffailemaan netissä kaiket päivät.


National Gallery

Piccadilly ja Eros

Ötökkähotelli

Siinäpä se lukee
St. Paulin katedraalin ruusuaidasta

Sherlock-museo
Eilen leivoin miehen synttärien kunniaksi mansikkakakun, samalla se oli myös keskimmäisen synttärikakku. Keskimmäisen Havaijilla kuolleen puhelimen tilalle ostimme lapselle uuden järkyttävän kalliin OneNoten. Toivon mukaan se kestäisi ainakin neljä vuotta, kuten tuo aiempikin (joka oli Honor).

Keskimmäisen tyttöystäväkin käväisi äsken, hän lähtee huomenna interrailille ystävänsä kanssa. Ajattelin raivata ensi viikolla lipastonlaatikoita, niihin on kertynyt kaamea määrä kamaa.

 



perjantai 2. marraskuuta 2018

sunnuntai 30. syyskuuta 2018

Juhlat on juhlittu

Kävimme koko perheen voimin perjantaina Kakkugallerian kakkubuffetissa viettämässä mun synttärikahveja etuajassa, koska virallisena synttäripäivänä (eli tänään) olimme esikoisen kummitädin 50-vuotisjuhlissa.

Alla pari kuvaa viikonlopulta.
Muistin ottaa kuvan vasta ekojen kakkupalojen jälkeen.

Sirius nauttimassa lauantai-aamun auringosta.

...ja sunnuntaiaamun tassunpesuhetki.

Kortti esikoisen kummitädille

..ja sen sisäpuoli.

Granaattiomena-skonsseja sunnuntai-illan ratoksi.

sunnuntai 8. huhtikuuta 2018

Pari kuvaa

Pienimmän synttäreiltä.

Veljeni tuli ensimmäisenä ja hänen jälkeensä toiset kummit ja sitten vielä esikoisen kummi poikansa kanssa (joka on mun kummipoika). Oli oikein mukavaa näin pienellä porukalla, enempää en olisi kaivannutkaan. Toki kysyin vanhempaa veljeäni ja siskoani, mutta he olivat sattumalta kumpikin tahoillaan nyt samaan aikaan Levillä, hassu sattuma :)

Key Lime Pie

Herrasväen pikkuleivät (esikoisen lakkiasten jämiä)



Narsissi, jonka voin heittää pihalle. Nyt se majailee parvekkeella.
Juuri, kun mies oli lähdössä viemään esikoista takaisin Santikseen, soi ovikello ja siellä oli Yhteisvastuu-setä. Sama setä on käynyt parikymmentä vuotta keräämässä ja on aina hauska vaihtaa kuulumisia, nyt hän tenttasi esikoiselta tämän lomapuvun merkkejä :)

lauantai 7. huhtikuuta 2018

Iltaa

Kävin eilen katsomassa pienimmän kanssa Ready Player One-leffan ja sepä olikin varsin hauska pätkä. Hurja määrä viittauksia muihin leffoihin (138 mies sanoi lukeneensa jostain), ensimmäisiä videopeleja ja kasarihittejä. Ihan parasta, varsinkin kun tarinakin oli aika kelvollinen :)

Tänään olemme valmistautuneet pineimmän huomisille synttärikahveille eli siivonneet, käyneet tukussa ja raivanneet kämppää. Leivoin Key Lime-piirakan ja lisäksi sulatan pakastimesta Herrasväen pikkuleipiä, jotka tein esikoisen yo-juhliin. Virallisesti pienimmän synttärit olivat jo helmikuussa, mutta yleisen sairastelun vuoksi saimme nyt vasta kummit kiinni.

Nyt aion mennä katsomaan jotain ja samalla lopettelen yhden villasukan, enää kärkikavennukset jäljellä.

Tartun nyt nämä leffan korvamadot teillekin vähitellen. Tässä yksi.

keskiviikko 4. lokakuuta 2017

Huminaa

Nimittäin ilmastointi on entistä kovemmalla sekä voiman että äänen puolesta ja mulla tuo röörinpuoleinen korva kutiaa niin, että välillä olen raapinut sen verille sisältä yrittäessäni saada kutinaa loppumaan. Keksin kyllä oivallisen rasvan; käyttämäni silmänympärysvoide on soopivan ohutta mutta kosteuttavaa korvaan ja sitäpä sitten iltaisin pumpulipuikolla lotraan. Kaveria hiukan huvitti tämä, kun tunnustin.

Muuten aika on taas vilahtanut. Iltaisin olen aikonut kirjoitella jotain kuulumisia, mutta sitten olen juuttunut sohvaan tai Islantiin ja unohtanut koko jutun.

Viikonloppu meni juhlan merkeissä eli lauantaina perheen kera juhlistimme taas uuden numeron vaihtumista meikäläisen mittarissa käymällä Kakkugallerian kakkubuffetissa vetämässä navat täyteen hiilareita. Ikävä kyllä keskimmäinen meni toisiin kakkupöytiin eli yksi opetuslapsista juhlikin konfirmaatiotaan viikkoa myöhemmin kuin muut ja siten menetti tämän perhekekskeisen pakkokakun.

Myöhemmin lauantaina läksin Kaapelitehtaalle Hima&Sali-ravintolaan vanhan opinahjoni 55-vuotisjuhliin ja olikin oikein kiva ilta. Luultavasti siitä syystä, että kaikki sellaiset 'nihkeät' tyypit luokaltamme eivät olleet paikalla ja paikalla oli vain meitä 'normaaleja' ihmisiä :P Tapasin pitkästä aikaa myös muutamia partioaikaisia ystäviä, jotka olivat muutamaa luokkaa ylempänä aikoinaan. Olihan siellä myöskin pääkaupungin johtaja Vapaavuori  itse ja hänestä nuo tuttavani sanoivat, etteivät kovin lämmöllä muista, sillä kyseinen henkilöhän oli/on kuuluisa koulukiusaaja. Sai aikoinaan tuomionkin pahoinpideltyään koulukaveria. Mutta kyynärpäätaktiikalla pääsee pitkälle.

Ilta kului rattoisasti ja juttelimme vanhojen opettajiemmekin kanssa. Heistä mukavimmat olivat entinen historianope ja äikänope-luokanvalvojamme, joka sanoi että olisi minut tunnistanut näin yli 30 vuoden jälkeenkin. vastasin, että olen ikuinen babyface :) Hissanopen kanssa jutellessa selvisi, että asumme melkein naapureina ja hänen kasvimaansa on meiltä noin 500 metrin päässä :P

Kouluaikainen hyvä ystäväni, jonka kanssa olemme viime aikoina nähneet kovin harvoin, kertoi isänsä kuolleen viikko sitten maanantaina. Hänen äitinsä kuoli vajaat 10 vuotta sitten ja isä oli siitä asti ollut aika toistaitoinen ja yksinäinen, eikä oikein koskaan selvinnyt siitä iskusta. Nyt hän oli ollut sydämen pallolaajennuksessa ja seuraavana päivänä menehtynyt komplikaatioihin. Hän oli kuollessaan 70-vuotias ja aloin jälleen pohtia, kuinka nuoria he olivat olleet silloin, kun lapsena pidin heitä ikäloppuina.

Tänään laitoin Hesylle kyselyn kissanpoikasesta, jos olisi tarjolla. Se ihminen, joka pentuasioita hoitaa, ei ole vielä vastannut ja päivitän s-postia muutaman minuutin välein. Ääh.

Viikon muusikko-suru-uutiseen liittyen korvamato 80-luvun loppuolelta.

P.S. Puhelinta ei ole palautettu emmekä sitä odottaneet.

lauantai 8. heinäkuuta 2017

Synttäreitä ja Santista

Eilen vietimme keskimmäisen 16-vuotissynttäriä eli päivänsankarin toiveesta tein pellillisen mustikkapiirakkaa. Yöksi hän lähti ystävänsä luo ja palautui tänä aamuna. Itse katselin illalla hupaisan elokuvan The Losers itsekseni.

Tässä myös yksi kuva Poppiuksestamme, joka vihdoin kukkii. Tuoksu on huumaava.


Olimme siinä käsityksessä, että Santahaminan vierailupäivä olisi ollut huomenna (esikoinen ei koskaan korjannut miehen käsitystä) ja mies jatkoi parvekkeen kimpussa, kunnes esikoinen soitteli, missä olemme. Onneksi olemme nopeasti liikkellepääsevää sorttia ja puoli tuntia soiton jälkeen olimmekin jo Santiksessa alokkaan luona.
 

Siellä kävimme tsekkaamassa tuvan ja kalustoesittelyssä (aseita) sekä Perinnetalossa. Ase-esittelystä oli pakko mennä ulos odottelemaan, koska alkoi käydä henkeen ja museossa tarvitsinkin jo avaavan lääkkeen.
Mannerheimin auto
Saimme myös lounaan sekä omakustanteiset kahvit Sotkussa, mies osti myös lankkia pari putkiloa. Esikoinen vaikutti ihan tyytyväiseltä oloonsa ja tullee viikon päästä ensimmäiselle lomalle.

Loppuun vielä Christopher Walken tanssimassa.




sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Juhlien jälkeen

Eiliset synttärikemut menivät oikein hyvin, en alkanut parkua itse asiassa ollenkaan. Luultavasti siksi, että olin jo valmiiksi itkeskellyt sitä.

Herkkuja oli monenlaisia. Tein itse täytekakun ja kookoskeksit, pienin teki hiekkakakun kun seisoin vieressä ohjeistamassa. Lisäksi tein myös etukäteis-Ruuneberit, jotka syötiin jo perjantaina. Käytin omiin leipomuksiin gluteenittomia vehnäjauhoja, tosin nyt ei ole vatsa möyristellyt pahemmin vaikka söin pari karjalanpiirakkaakin.

RockyRoad-kakku. Suklaakakkupohja sitruunakiisselin ja kermavaahdon kera, päällä marenkia ja vaahtokarkkeja ja reunassa mokkapalakuorrute. Ei ihan niin ällömakea, kuin voisi kuvitella äkkiseltään :)

Kookoskeksejä Kinuskikissan ohjeella
Keskimmäinen veljeni ei tullut, hän oli ollut Tallinnassa ja arvelin, että saattaa jäädä tulematta. Kyselin muilta sisaruksiltani, ovatko he menossa maaliskuussa Ähtäriin vanhimman veljeni lastenlasten rippijuhliin, mutta näillä näkymin kukaan meistä ei pysty osallistumaan.

Kimmo-veljeni sanoi vaimonsa menneen mieluummin shoppailemaan, mutta enpä osannut siitä mieltäni pahoittaa. Olen yrittänyt mielestäni parhaani, mutta en jaksa. Tiedän, että välirikkomme on aika isosti myös minun syyni, mutta siitä on jo vuosia ja luulisi, että ihminen pääsee asioiden yli. Toisaalta mitä voi odottaa ihmiseltä, jonka mielestä shoppailu on kaikkein parasta ajanvietettä.. Meillä ei ole ihan hirveästi yhteistä enkä ole koskaan oikein jaksanut tutustua häneen.

Mies vei pienimmän uimaan ja kuulemma tuo oli jaksanut uida kilometrin. Minusta aika hienosti :) Saa nähdä, viitsinkö itse mennä huomenna uimaan aamulla. Olen onnistunut siitäkin kehittämään jonkinlaisen stressin ja se harmittaa.

Nyt menen katsomaan jotain pienimmän kanssa. Ensimmäinen Anelma on kohta valmis.

sunnuntai 2. lokakuuta 2016

Sunnuntai

Aika lentää. Perjantaina vanhenin taas vuodella. Juhlistin sitä käymällä kissakahvilassa kahden ystäväni kanssa ja lauantaina kävimme koko perheen voimin Kakkugallerian kakkubuffetissa (esikoinen söi 9 kakkupalaa..). Mies ja isommat menivät edeltä kotiin, me jäimme pienimmän kera vielä Ruttopuistoon keräämään monneja. Sain lahjaksi mieheltä komean valkoisen orkidean ja esikoinen oli imuroinut koko talon, koska oli koeviikon vuoksi kotona useamman päivän. Kahdella nuoremmalla taas oli koulua eilen, tekivät syyslomaa varten päiviä sisään.

Synttärikukka

Kakkubuffetissa unohdin ottaa kuvan ensimmäisestä kolmesta palasta, tässä mustaherukka-suklaa

Häät Ruttopuistossa
Olin koko viikon vähän allapäin ja pelkäsin, että perjantaista tulee tosi vaikea päivä äidin kuoleman takia, mutta itse asiassa selvisin aika hyvin. Tiistainahan oli äidin kuoleman puolivuotispäivä samoin kuin Estonian uppoamisen 22-vuotispäivä. Senkin muistan (liiankin) hyvin.

Töissä asiat etenevät ja aion aloittaa lyhennetyn työviikon tekemisen lokakuun puolivälistä. Pitää varmaan ilmoitella työterveyteenkin siitä. 

Tänään ajelimme Malmin hautausmaan kautta, halusin nähdä pitääkö isän haudalle tehdä jotain syyshuoltoa, mutta ilmeisesti Johanna olikin käynyt jo siellä. 



Huomenna on uusi viikko taas. Tiistaina olen menossa heti aamusta silmälääkärille näöntarkastukseen, koska tarvitsen uudet lasit ja niistäkin pitäisi varmaan puhua työterveyden kanssa.

Koko viikonlopun oikea käsivarsi aina hartiasta/lapaluusta asti on särkenyt aivan törkeästi enkä ole saanut nukuttua kovin hyvin. Nyt jumi alkaa olla parempi, joten katson aamulla menenkö uimaan. Söin eilen niin paljon särkylääkkeitä, että tänään olen yrittänyt pärjätä pelkän kaurakissan kanssa. Ehkä voin nukkumaanmennessä ottaa pari tabua.

Nyt menen katsomaan Hannibalia. Tässä jaksossa pitäisi tulla Richardin hahmo jo mukaan tarinaan.


Kannattaa muuten avata telkkari tiistaina, sillä Poldarkin ensimmäinen kausi alkaa Yleltä! Itse odottelen saavani näkyviin Richardin uuden vakoojajännärin Berlin Station, se vaikutti lupaavalta kahden ensimmäisen jakson perusteella (jotka olivat vapaasti katsottavissa kuunvaihteeseen asti). BS-sarjassa esiintyvä Leland Orser-niminen näyttelijäherra on ruvennut seuraamaan minua twitterissä, samoin kuin muutamaa muuta Richardin fania. Se on hieman huvittavaa ja jännää minusta :P