Tänään oli kovin syksyinen aamu valon ja kosteuden puolesta, mutta lämpötila oli kyllä vielä kesäisen 15 astetta aamuseitsemältä. Parasta on, että tomaattiviljelmä alkaa kypsyä.
Kaupunkipihan yllätyksiä
Elokuussa kävimme kerran mökillä pe-su-vierailulla ja seuraavaksi ehdimme sinne ensi viikonloppuna. Mahdollisesti lähdemme perjantaina tai sitten vasta lauantaina. Esikoinen on siellä vielä tämän viikon, mutta tulee ilmeisesti torstaina kotiin ja on sitten kissan seurana loppuviikon.
Kutitus
Muutenkin on jo syyskuun viikonloput buukattu täyteen. Sunnuntaina nuorimmainen ilmoitti, että he ovat muuttamassa ja sinne (Tampereelle) pitää mennä muuttoavuksi. Samana viikonloppuna esikoinen menee ystäviensä kanssa mökille. Seuraavana viikonloppuna minä lähden ystäväni kanssa Tukholmaan jo perinteiselle syysreissulle ja sitten syyskuun lopussa on Siriuksen rikkinäisen hampaan poisto-operaatio, jolloin emme mene mökille. Lokakuussa sitten viimeistään on laitettava mökki talviteloille, kun alkaa yöpakkaset ja putket alkavat jäätyä.
Kaksi ensimmäistä kukkakuvaa ovat työpaikan läheltä, muut mökiltä.
Tänään alkaa myös talvikauden harrastukset eli pilates. On taas mukava nähdä, ketkä meistä jatkavat ja tuleeko uusia kasvoja.
Tilkkutyö on edennyt 'kehystys'vaiheeseen eli varsinainen ja suuritöisin osuus alkaa olla ohi. Toki myöhemmässä vaiheessa on vielä tikkaushomma, mutta onhan tässä talvi-iltoja töllön edessä tulossa. Töllöstä puheenollen, olen varsin iloinen, kun taas on uusi Unelmakodit-sarjan kausi ilmiintynyt Areenaan.
Työnjohto tarkastamassa ompelusta
Eilen totesimme miehen kanssa, että tällaisiin videoihin tekoälyä voi hyvin käyttää:
Näköjään kirjoittelen melkein joka maanantai kuulumisia tänne. Hyvä, että edes tässä olen aktivoitunut.
Mitään ihmeitä ei ole tapahtunut sitten viime näkemän. Viime viikko oli aika raskas, mm. erilaisten juttujen vuoksi ja muutama pitkä päiväkin mahtui sekaan. Teen nykyään tiistaisin noin yhdeksän tunnin työpäivän, koska vakituinen pilatestunti alkaa niin myöhään ja kuitenkin tulen aamulla puoli yhdeksäksi töihin, koska eräs suurehko ryhmä mummeleita saapuu hyvissä ajoin aktiviteettiinsa. Viime viikolla myös torstai oli pitkä, aamu alkoi yhdeksältä kokouksilla Kalasatamassa ja siitä sitten iltavuoroon, joka yleensä loppuu seitsemältä, mutta nyt luennon vuoksi olin melkein kahdeksaan kirjastossa. Otin kyllä vahingon takaisin sitten perjantaina, kun koko firman henkilökuntakokous Stoassa alkoi klo 10 ja lähdin neljältä.
Kävin perjantaina leffassa ystävän kanssa. Elokuvaksi valikoitui Die my love, joka oli kyllä hyvä, mutta totesimme ystävän kanssa, että seuraava elokuva voisi olla vähän kevyempi ja vähemmän osastoa 'mitä juuri katsoin'. Jennifer Lawrence ja Robert Pattinson tekivät hienot roolit, mutta silti synnytyksen jälkeisen masennuksen kuvaus ei ollut ehkä se ihan paras vaihtoehto perjantai-iltaan. Seuraava leffa onkin varmaan sitten Operaatio Hail Mary, jonka (ääni)kirja on mainio ja ilmeisesti myös elokuva on onnistunut.
Aloitin viikonloppuna jo pitkään aikomani Riddari-villapaidan esikoiselle. Sävyiksi valikoitui harmaanvihreä, tummanvihreä, ruoste ja valkoinen. Tiedän siis, mitä teen iltaisin telkkarin ääressä seuraavat pari viikkoa.
Olen ollut taas räkätaudissa viimeiset kolme viikkoa ja alkaa vähän kyllästyttää. Sain kunnollisen kuumeen, yli 39 astetta, ja sen jälkeen tosiaan sellaisen 'niistä aivot ulos'-nuhan. Eilen kävin muissa asioissa työterveydessä ja lääkäri kuunteli, kun yskin limaa ulos ja määräsi reseptillisiä nuhatippoja. Kokeilin niitä illalla ja sain vihdoin jopa nukuttua eli ehkä se tästä taas elämäksi muuttuu minunkin olemiseni.
Talviloma meni tosiaankin jokseenkin sohvaillessa ja telkkaria tuijottaessa, mutta sain luettua monta kirjaa ja askarreltua sekä tehtyä käsitöitä. Nuorimmaisen pyytämät toisetkin hanskat valmistuivat vihdoin lauantaiaamuna. Nuorin oli meillä yötä, kävin perjantaina leffassa hänen kanssaan, ja lauantaina noin kymmenen minuuttia ennen lähtöä sain langat pääteltyä. Ei tullut yhtään kiire.
Aiemmista hanskoista pelinkehittäjä oli kommentoinut 'Your mom rocks' :D
Ystävänpäivänä kävimme miehen ja vanhimman kanssa syömässä Mujissa ja Sen jälkeen BioRexissä katsomassa Kill Bill Whole movie-elokuvan, ihan filmiversion. En ole koskaan aiemmin nähnyt KB.tä ja olipa hieno kokemus nähdä se nyt kunnollisena filmikopiona ja perinteisen tyylin leffateatterissa eli katsojat olivat kunnioittavan hiljaa eikä missään loistanut kännykän valo.
Viime perjantain elokuva oli brasilialainen Secret Agent, joka oli voittanut viime kesänä Cannesissa parhaan ohjauksen, parhaan miespääosan ja pari muuta palkintoa. Elokuva oli kyllä hyvä, mutta sen jälkeen oli hieman sellainen 'mitä juuri katsoin'-tunne. Elokuvassa käsitellään Brasialian 70-luvun lopun poliittista tilannetta pakolaiskommuunin kautta ja oman lisänsä tuo maagis-realistinen twisti paikallisesta vesistöstä löytyneen jalan muodossa.
UMK:n karsinnat katselin sunnuntaina Areenasta, niin pystyin hyppelemään tylsät kohdat ohi. Voin vain sanoa, että onneksi tämänkertainen vitsipiisi ei voittanut vaan alkuperäinen suosikki, joka oli ihan omassa luokassaan mielestäni. Eniten pidin väliesityksenä olleesta Sonja Lumpeen Eläköön elämästä (alkoi itkettää ihan järkyttävästi) <3
Pöllöllä oli joku porkkanaotsikko, joten käytänpä minäkin sitä. Olen taas alkanut tehdä eväsruokia viikolle ja yksi helppo on punainen linssi-porkkana-inkiväärisosekeitto. Lauantaiaamuna kävimme miehen kanssa kaupassa ja ostin kilon pussin porkkanoita ensinnäkin tuota sosekeittoa varten, mutta myös siskonmakkarakeittoa varten. Kotona mies tunki porkkanoita jääkaapin juureslaatikkoon, koska siellä oli jo aiemmilta ostosreissuilta puolitoista kiloa tätä kaikkien suosikkijuuresta. Porkkanassa löytyy siis.
Viime viikolla kävin kahdesti elokuvissa yksin, koska leffakavereilla oli muita juttuja ja pelkäsin noiden menevän pois ohjelmistosta. Ensin kävin keskiviikkona katsomassa The Salt Path-nimisen leffan, jonka pääosissa oli Gillian Andersson ja Jason Isaacs, eli pari meikäläisen suosikkinäyttelijää. Joskus kauan sitten olin jopa jäsenenä Jsaon Isaacsin fanisivuilla (The Lost girls) ja edelleen pyrin siis näkemään hänen töitään milloin mahdollista. Tästä elokuvasta en tiennyt juuri mitään, myöhemmin luin sen perustuvan tositarinaan, joka tosin ilmeisesti onkin keksitty juttu. Eipä haitannut siinä Luoteis-Englannin ihania maisemia (ja Jasonia) katsellessa moiset pikkuseikat. Sen sijaan iski aivan hillitön halua lähteä vaellukselle joskus lähitulevaisuudessa, mutta taitaa jäädä haaveeksi.
Perjantain elokuvana oli vuorostaan Jodie Fosterin tähdittämä Yksityinen elämä, ranskalaistunut amerikkalaispsykologi alkaa selvittää asiakkaansa itsemurhaa epäillen sitä tämän miehen tekemäksi. Siinä sivussa käydään visiitillä entisessä elämässä ja lopuksi lähennytään sekä ex-miehen että pojan perheen kanssa. Pidin tästäkin kovasti.
Aloin parisen viikkoa sitten neuloa itselleni hametta, kun löysin vaatehuoneesta pussillisen lankoja, joista olin aikonut tehdä villatakin, mutta kun niitä alkaa olla jo aika riittävästi niin päätinkin tehdä hameen. Neuloessa olen taas katsellut kaiken mahdollisen televisiosta. Viime viikolla katsoin seitsemännen kauden Outlander-sarjasta (HBO) ja sitten His&Hers-sarjan Netflixistä, se oli varsin hyvä enkä arvannut konnaakaan oikein (kerrankin). Viikonloppu menikin Steal-sarjan (PrimeVideo) parissa, joka oli viihdyttävä mutta epäuskottava ja oikean konnankin arvasin jo kolmannessa jaksossa. Outlander-sarjan kirjat olen lukenut melkein kaikki, tosin muistelen tuon seiskan kohdalla lopetelleeni senkin, kun en oikein enää jaksanut ja sarjassakin alkoi jo mulla mennä ihmiset sekaisin. Joten kiitos vain Pöllölle uudesta sarjaehdotuksesta, pitää laittaa se tänään katsantoon.
Sain vihdoin jo alkukuusta alkamani Draculan äänikirjaversion loppuun (jeesus..) ja olen lukenut pari Viveca Stenin Åren murhaa, ne ovat aina nopeita.
Olen yrittänyt myydä miehelle ajatusta 30-vuotishääpäiväreissusta elokuun alkuun ja nyt ehkä olen saanut hänet suostuteltua Lontoon reissuun. Miehen toiveena oli isompi hotellihuone kuin silloin aikoinaan häämatkalla, sillä hotellihuone oli hyvin pieni eli esimerkiksi jos halusi kylpyhuoneen lavuaarissa pestä kasvot, niin piti avata ovi, jotta mahtui kumartumaan.
Mitään erikoisempaa ei ole viime aikoina tapahtunut. Tänä aamuna tosin päätin, että nyt on nuhat loppu ja aloitin aamun vesijuoksulla, jonka jälkeen kävin kotona aamupalalla ja lähdin töihin.
Nythän ollaan jo vuoden pisimmän maanantain eli tammikuun puolivälissä. Kylläpä on aika vilahtanut taas. Syytän siitä Influenssa A-virusta, joka meille pysähtyi vaikka olimme piikitettyjäkin.
Vuoden vaihteessa keskimmäinen oli ollut ystäviensä järjestämissä uuden vuoden kemuissa ja sen jälkeen iski tauti kuumeineen ja muine kavereineen. Lapsi lähti Loppiaisen kotionsa Jyväskylään avovaimon kera ja minä menin keskiviikkona töihin, kuten oli työnantajan kanssa sovittu ennen lomia. Keskiviikkona töistä tultuani mittasin huvikseni lämmön ja sepä olikin melkein 39ssä asteessa. Loppuviikon lojuin sohvalla ja sängyllä sairastamassa, esikoinen omissaan ja perjantain jälkeen myös mies liittyi seuraan. Nyt tauti alkaa olla voitettu, yskää ja nuhaa on vielä jonkin verran ja aloitin työtkin jo maanantaina (mikä ei ehkä ollut ihan järkevää näin jälkikäteen ajateltuna).
Ehdin ennen tautia käydä elokuvissa nuorimmaisen kanssa katsomassa Sisu2:n ja olipas se varsinainen splatter eli verta ja suolenpätkiä. Hyvä se oli, minusta parempi kuin ensimmäinen vaikka sekin oli ihan ookoo leffa.
Neuloin nuorimmaiselle pyynnöstä sormikkaat, olivat mieleiset. Ompelin myös uuteen journaaliini irtokannet.
Muuten olen tuijotellut töllöstä varmaan kaiken mahdollisen kohta. Areenasta olen syksyn mittaan katsonut ruotsalaisen Husdrömmar-sarjan (Unelmatalo) melkein yhdeksän kautta, enempää ei ollut tarjolla harmi kyllä. Samoin katsoin Kirjakauppiaan tutkimukset heti sen tultua ulos sekä Professori T:n uuden kauden. HBOlta aloin katsoa The Pitt-sairaalasarjaa, joka onneksi jatkuu nyt kakkoskaudella.
Sairastaessa lukin muutaman kirjan, harmi kyllä oli aika huonoja osumia tällä kertaa. Sophie Kinsellan Salaisuuksia ilmassa oli ihan hirveää tuubaa. Yleensä olen tykännyt hänen muista kuin Shopaholic-kirjoistaan, mutta aina ei voi onnistua. Kristin Hannahin Tuulen ja tomun maa puolestaan oli saippuaoopperaversio Vihan hedelmistä, aivan hirveä kopio hienosta teoksesta. Siitä muistui mieleeni Tuulen viemää ja sen ranskalaiskopio Sininen polkupyörä, voi hyvänen aika.
Kohta näköjään pääsee töistäkin, ihanaa. Loppuun vielä uusi Bruno Mars.
Tervehdys! Olen näköjään ollut taas yli kuukauden päivittelemättä, on kyllä ollut kiirettäkin.
Joulu on vietetty, kaikki poikaset olivat kotona. Nuorimmainen lähti Tapaninpäivänä takaisin Tampereelle ja vanhin seuraavana päivänä, mutta Espoon perukoille. Keskimmäinen lähtee vasta loppiaisen tienoilla.
Vanhin muuttaa tänne ensi lauantaina taas takaisin, koska vuokraisäntä haluaa kämpän itselleen ja tyttöystävälle, mikä on toki ihan ymmärrettävää. Vanhin on tehnyt hakemuksen Hekalle, toivottavasti pian saa oman asunnon.
Töissä meidän yksikkö järjesti mahtavat 1920-luvun teemaan kuohuvat pikkujoulut ja oli oikein hauskat kemut. Ruokaakin riitti niin, että melkein piti heittää pois.
Nyt jatkan neulomista, nuorimmainen esitti joulupäivänä toiveen sormikkaista ja niitä olen neulonut niin, että oli jo hetken ranteet kipeänä. Pidimme hänen kanssaan Die hard-maratonin ja voin rehellisesti sanoa, että neljäs ja viides oli jostain syvältä ja poikittain.
Julkaisen tämän vuoden luetut kirjat, jahka jonain päivänä pääsen pöytäkoneelle. Keskimmäinen kirjoittaa kandityötään samalla pöydällä, joten en ole kehdannut kiusata.
Ajattelin kirjoittaa pikaisesti pienen päivittelyn saunaa odotellessa.
Lomaa on mennyt jo kuukausi ja jäljellä on vielä melkein toinen. Aloitin lomani käymällä ystävien kanssa Tallinnassa yön yli reissussa. Oli oikein mukavaa, kävimme Karnaluksissa käsityöostoksilla, söimme hyvin ja kahvittelimme ihanien kakkujen kera. Kävimme myös Telliskivessä ja Kadriorgin puistossa sa, jälemmässä oli aivan ihana kahvila. Laivamatkat ovat huonoin puoli Tallinnaan matkatessa, kun en jaksa muutenkaan viettää aikaa ravintoloissa ja nyt osuimme sunnuntaina karaokepaikkaan istuksimaan.
Tulimme juhannuksen jälkeen lauantaina mökille, jossa oli keskimmäinen tyttöystävänsä kanssa ja esikoinenkin saapui parin päivän päästä. Nuorimmainen on viettänyt kesää kotona, hän muuttaa elokuussa Tampereelle.
Ilmojen viiletessä poikaset lähtivät omiin koteihinsa ja mies, minä ja Sirius jäimme katsomaan, kuinka vesisadetta riitti. Oli myös melkoisen kylmä, tuli aivan elävästi mieleen vuoden 1996 kesä, jolloin menimme naimisiin. Myös silloin heinäkuussa satoi ja oli 10 astetta plussaa.
Kehitimme sadepäivien ratoksi sisäpuuhaa ja saimme yläkerran makuuhuoneen tapetoitua ja lattian maalattua. Yläkerran aulatilaan teimme nuorelleparille makuusopen telkkareineen kaikkineen.
Aloitin myös pitkään suunnittelemani projektin eli tilkkupeitteen tekemisen, ajattelin sen tulevan päiväpeitteeksi.
Kävimme myös tutustumassa Kuopion Ikeaan ja torilta ostin kalakukon ihan itselleni, mies kun ei ymmärrä sen päälle.
Ylioppilasjuhlia vietettiin pienessä piirissä, Helatorstai aiheutti vieraskato, mutta emme antaneet sen häiritä. Elokuussa nuorimmainen lähtee Tampereelle, hän on vuokrannut asunnon ystävän kanssa, mikä on minusta oikein hyvä. Ystävä on tamperelainen, joten tuntee paikat.
Vietimme sunnuntaina miehen ja keskimmäisen synttäreitä mansikkakakun merkeissä, se oli oikein makoisaa.
Kuvat on taas mikä mitenkin, saatte vähän niskalihasten liikuntaa.
Syyslomasta päästyä olen alkanut taas kaivata jotain uutta, joten kun törmäsin töissä Jämälankasukkakirjaan sain siitä kimmokkeen kokeilla uutta silmukoidenluontitapaa sukanvarteen. Menetelmä on nimeltään 'saksalainen luontitapa' tai vanha norjalainen, riippuen hieman tekijästä. Joka tapauksessa yksi ilta istuin sohvalla kissa kyljessä ja kokeilin. Voi elämä. Katsoin juutuupivideon ehkä kymmenen kertaa, välillä jo osasin muutaman kunnes taas menin sekaisin. Aion kyllä opetella sen, mutta täytyy sanoa että SeiskaVeikka ei ole kovin sileä lanka, mikä sekin aiheuttaa pientä haastetta.
Sivumennen sanottuna katsoin videon juuri nyt tässä isolta ruudulta uudestaan ja tajusin koko jutun idean. Joskus isompi ruutukin on hyvä :D
Toinen uusi juttu on dekkari eli kirja, johon ihastuin. Minulla on jo pitempään ollut tarkoituksena aloittaa kanadalainen Louise Pennyn kirjasarjaThree pines ja nyt vihdoin sain ensimmäisen osan näppeihini sillä seurauksella, että tilasin Rosebudista kakkos- ja kolmososankin jo. Ekan osan luin nimittäin kahdessa työpäivässä. Tietysti sarjassa on äskettäin ilmestynyt jo 18s osa, että kiirettä pitää ja näköjään siitä on (tietysti/jo) tehty elokuva ja tv-sarja. Löysin elokuvan, kun ihmettelin miksi sarja alkaa kakkososasta.
Mitähän muuta... Vähän yritän vältellä uutisten lukemista, koska säästelen itseäni. Varsinkin nämä Puolustusvoimien varusmiesten onnettomuudet ovat olleet minulle vaikeita, koska keskimmäinen on siellä opiskelemassa ja uraa luomassa. Lauantaina meillä olikin kaikki lapset vaihteeksi kotona, kun keskimmäinen meni maanantaiksi Kirkkonummelle viikon leirille, jotain puhui hypotermiasta.
Töissä olisi tulossa luottamusmiesvaalit ja minua kysyttiin ehdolle, mutta pari päivää pohdittuani kieltäydyin kunniasta. En jaksa sitä henkisesti enkä myöskään pääse irtautumaan varsinaisesta työstä siten, kuin siihen pitäisi olla valmis irtautumaan.
Aloittelin taas karpimpaa elämää alkuviikosta. Pitäisi saada kevääseen mennessä kaksinumeroinen luku pois ennen seurantaverikokeita, mutta on vaikeata kun on addiktoitunut sokeriin. Opettelen myös leipomaan gluteenittomia enemmän, koska en halua luopua kaikesta herkusta.
Gluteeniton mutakakku kirsikkahillon kera
Kävin eilen jälleen Kontulan Fix-hallissa Dance-tunnilla, mutta siinä kuulemma vaihtuu askelohjelma ensi kerraksi. Myllypurossa on kuulemma uusi kuntosali, jossa on erittäin hyvä zumbaohjaaja, joten arvelen kokeilevani sitä seuraavaksi. Uintia jatkan ja samoin pilatesta, mutta ryhmäliikuntaan voin katsoa Fix-halleista jonkin muun vaikka kevätpuolella tai joskus, kortti on voimassa pari vuotta.
Huomenna eräs kiva työkaveri on töissä viimeistä päivää. Hän oli puoli vuotta vuorotteluvapaalla ja tuli takaisin lähinnä ilmoittamaan, että jää pois. Kävin tänään esimiehen valtuuttaman ostamassa kuohuviinipullon ja lahjakortin kolehdilla kerätyillä rahoilla lähtiäislahjaksi.
Eräs toinen työkaveri oli kaatunut ja lyönyt päänsä ja on nyt ollut tehola letkuissa koomassa viime lauantaista. Hänen yksikkönsä vähän jännittää, miten ukkelin käy.
Kohta pääsen kotiin kissan kylkeen katsomaan töllöä :) Voin muuten lämpimästi suositella erästä todella hauskaa tv-sarjaa eli Extraordinarya, jos joku kaipaa hullua ja hauskaa katsottavaa, muistaakseni on HBOlla tarjolla.
Tämä on siis leffan eli ensimmäisen osan traileri, ehkä joskus vielä katson nämäkin.
on aika vierähtänyt kuukaudella eteenpäin viime postauksesta. Oli tenttikin ja muita opiskeluhommia, se kurssi olikin isotöisempi kuin alkuun näytti. Ehkä joskus vielä saan tenttituloksenkin ja kurssiarvosanan.
Muuten kuuluu ihan kivaa. Olen taas maanantaisin ollut jakamassa 2. asteen opiskelijoille ruokakasseja ja viime tiistaina olin omassa vanhassa lukiossani yo-valvojana. Se oli vähän sellainen lentomatkasimulaatio, kun koululla piti olla jo anivarhain puoli 8 ja sitten turvatarkastimme opiskelijoiden läppärit ja eväät ja myöhemmin saattelimme heitä vessaan ja takaisin. Menen sinne ensi viikolla vielä kahtena päivänä ja ennen pääsiäistä yhtenä. Toivottavasti kukaan kokelaista ei jää enää vessaan lukkojen taakse jumiin... Tämä tapahtui, kun olin jo lähtenyt, onneksi abipoika sai oven potkaistua sisäpuolelta auki ja lisäaikaa kirjoituksiin (ei ollut sitten tarvinnutkaan onneksi).
Olen neulonut jo toisen Riddarin vartalo-osan valmiiksi ja eka hiha on puolivälissä. Aiemmin aloittamani Suolaulu-paita on kaulusosaa vaille valmis.
Eilen katselin ensimmäisen osan Disney+-kanavan Falcon and Wintersoldier-sarjaa, vitsit se vaikuttaa hyvältä. WandaVision-sarja oli myös oikein erinomainen. Muutenkin olen täysin perunoitunut, en oikein jaksa enää töiden jälkeen kökkiä koneella ja uutisetkin alkaa olla aika puuduttavia.
Nuorimmaisen kanssa olemme taas juosseet tutkimuksissa. koululääkäri oli mittaillut verenpaineet aika korkeiksi ja laittoi lähetteen lastenlääkärille. Voitte kuvitella, miten onnellinen 15-v on 24 tunnin verenpaineseurantalaitteesta.. Nukahti seuraavana päivänä koulutunnin ääreen. Tällä viikolla kävimmekin sitten verikokeissa kahdesti, koska lähetteessä ei lukenut halaistua sanaa siitä, että kokeet pitää ottaa aamulla. Onneksi Myllikän labraan pääsi jo klo 7 jonottamalla. Keskiviikkona oli vähän tällainen olo:
Vielä yksi biisi Linkin parkilta, Chester Bennington täyttäisi tänään 45v. En ole pystynyt juurikaan kuuntelemaan LP:tä moneen vuoteen.
Kun nyt kerran Marjaankin on maininnut neuloosini, niin esittelen ensimmäisen Riddarini. Jotenkin kummasti on käynyt niin, että olen jo hankkinut langat seuraavaan vaikken aiokaan tehdä paitoja koko suvulle, kuten eräskin neuloja. Mukava se kyllä on päällä, varsinkin kun töissä on ollut viileämpää ja ulkona suorastaan arktiset lämpötilat.
Aloitin välityönä uuden pipon jämälangoista, siitä tulee pinkki kissankorvapipo. Ihanan pehmeä on ainakin jo nyt. Luentovideot sujuvat rattoisasti samalla, kun neule edistyy.
Tässä vielä kuva päivänsankarista. Kävin eilen hänen kanssaan hoitamassa pankkiasioita ja sen jälkeen kissakahvila Helkatissa :)
Joulu vilahti ja vuosikin jo vaihtui. Ehdin viime vuonna lukea aikomani 80n kirjan sijaan 103, mikä on mulle aikamoinen saavutus. Varsinkin kun huomioi sen, etten juurikaan edes lukenut maalis-huhtikuussa etätöidessäni, en vain jaksanut. Lisään listan jossain vaiheessa, kun saan sen kirjoitettua valmiiksi. Muutenhan kaikki luetut kirjat löytyvät täältä.
Olen aloittanut uuden bujoni ja olen siihen aika tyytyväinen (ainakin vielä). Olen myös saanut itseni innostettua sekä kävelemään että joogaamaan, tiistaina kävelin kotiin Oulunkylästä ystävän luota n. 12km. Tosin alkupätkä meni ystävän kanssa yhdessä, kun kävimme Malmin hautausmaalla sytyttämässä muistokynttilät.
Eipä tässä kummempaa, vielä saa kylkeä kääntää loppiaiseen asti kotona. Samoin keskimmäinen.
