maanantai 4. joulukuuta 2017

Repeilevä leijona

Otsikosta voi päätellä meidän viettäneen iltaa alakoulun Itsenäisyyspäiväjuhlissa. Tällä kertaa Suomen leijona hieman repsahti, mutta ei ollenkaan niin pahasti kuin se enkeli-parka eräänä jouluna. Juhlat olivat oikein kivat, mutta... Heräsi kysymys, miksi kaikki, siis Ihan Kaikki laulut ovat mollissa? Tai no sanotaan, että yksi oli duurissa, sekin oli Raittisen veljesten 'Mun mummoni muni mun mammani'-rallatus. Mutta muuten tosiaankin mollivoittoista oli kovin.

Lopuksi pyydystimme esikoisen entisen luokanvalvojan, joka ehti myös sijaistaa sekä keskimmäisen että pienimmän luokalla, ja vaihdoimme muutaman sanan. Hän on oikein mukava mies, asuu tässä kylillä. Varsinainen kyläkouluhan tuo on muutenkin, pienimmän luokanvalvoja on itse lapsena käynyt tätä ja molemmat rehtorit (ent + nyk) asu(i)vat lähistöllä. On tästä koulusta päässyt sellainenkin suuruus kuin Anna Abreau ulos :)

Tosin nythän nämä olivat viimeiset meidän perheen Itsenäisyysjuhlat, kun koulut yhdistettiin alkaen ensi syksystä, jolloin pienin siirtyy kuudennelle tuohon, mihin olisi muuten mennyt vasta yläasteelle.

Pitikin kertoa vielä siitä eilisestä, kun teimme pienimmän kirja-arvostelun. Se meni oikein hyvin, saimme kirjoitettua koko homman tunnissa yhdessä. Lopulta pienin oli niin tyytyväinen, että hyppeli pitkin kämppää :) Ja kirjakin parani loppua kohti niin, että pienin antoi sille viisi tähteä. Minua hiukan häiritsi  muutamakin asia, niin annoin Goodreadsissa vain kaksi tähteä.

Pidin äsken kyykkäyshetken, sain oltua minuutin kyykyssä (en tiedä näettekö artikkelia). Jotain hyötyä pilateksesta. Kyykyn jälkeen tanssin hetken, mutta sitten naapuri tuli kotiin enkä kehdannut hypellä valaistussa ikkunassa enempää :P Nupit kaakkoon!