Pieni asia

joka ärsyttää juuri nyt eniten, on se, että tämä ruutu on vinossa. Onneksi se on toistaiseksi helppo korjata *noin* ja nyt ei enää ärsytä. Paitsi se, että olen pitkästä aikaa kitutuntia viettämässä huoneessa, jossa saan pahimmat oireet ja täältä on hävinnyt rullahiiri. Olen laittanut siitä kyselyn it-tuelle, mutta en ole saanut vastausta. Tahdon rullahiireni takaisin!

Asia, josta olen oikeasti iloinnut tänään, on ollut uutinen Englannin Prinssi Harryn kihlautumisesta. Niin, joku varmaan pitää minua tosi pinnallisena, mutta kun muistan hänet pikkuisena poikana veljnsä kanssa äitinsä hautajaisissa kulkemassa surun murtamana arkun perässä, en voi muuta kuin ajatella, miten hienoa on, että hän on löytänyt rakkaan ihmisen rinnalleen ja että isoäiti ei laittanut pahemmin kapuloita rattaisiin.

Tuon äskeisenkin uutisen kommentteja kävin aiemmin lukemassa Ylen fb-sivuilla. En ihan ymmärrä, miksi kaikkeen pitää valittaa miten huonosti itsellä menee. Välillä toivoisi, että ihmiset ottaisivat päänsä pois perseestään ja katsoisivat vähän ympärilleen.

Luin ip-lehdestä, että santahaminalaiset ovat sotaharjoituksessa ja kuulemma kevätpuolella esikoinen pääsee niissä merkeissä myös läntiseen naapurimaahan reippailemaan. En juuri ehtinyt nähdä esikoista viikonloppuna, hän tuli torstaina ja lähti perjantaina kaverille, josta kotiutui eilen. Ehdimme syödä yhdessä ja sitten hän palautui armeijan kurkkusalaattiin.

Loppuun vähän Ismoa.