Tuijottelua

Kummallinen päivä. Sikäli, että liikkuessani ihmisten ilmoilla tuntui, kuin kaikki olisivat tuijottaneet minua. Aamulla metrossa vanha setä tuijotti koko matkan, tunsin sen enkä ollenkaan tykännyt. Töiden jälkeen mennessäni keskustaan ja juostessani ympäri Kamppia taas ihmiset tuijottivat. Enkä yhtään ymmärrä miksi, huulipunatkin oli ihan paikallaan.

Töissä siirtelin kirjoja ihan järkyn määrän, mutta nyt se on tehty. Taidekirjat painavat vain niin paljon, että vähän alkoi olkapäitä ja käsiä särkeä.

Keittokirjat vaihtamassa paikkaa

Kävin askartelukaupassa ostamassa joulukorttitarvikkeita ja myyjä sanoi, että kiva nähdä kun et olekaan käynyt aikoihin. Kerroin hänelle pitäneeni taukoa opintojen vuoksi (jotenkin viime talvi vilahti ohitse).

Huomenna saan nukkua! Ihanaa :)