torstai 19. syyskuuta 2019

Taas se alkaa

Nimittäin yo-kirjoitukset, osa 2. Huomenna keskimmäinen tekee enkun kokeen ja ensi viikolla on vuorossa bilsa. Loput sitten keväällä. Äsken se teki tuossa eväitä itselleen.

Muihin kuulumisiin; olen edelleen kurkkukipuinen ja vähän kipeänoloinen, mutta olen nyt ollut töissä tämän viikon. En osaa sanoa, johtuuko olo flunssasta vai sisäilmasta. Lisäksi niskat on niin jumissa, että korvia vihloo ja menenkin huomenna hierojalle töiden jälkeen.

Eilen tein viikon hyvän työn, kun kaupassa kassalla oli pari pikkukundia. Toinen yritti ostaa heille jäätelöpuikkoja K-kortilla (?), jossa oli kuitenkin liian vähän arvoa ja koska mulla nyt sattui olemaan yksi euron kolikko lompakossa vapaana, niin sanoin kassalle, että maksan poikien jätskit. Pojat olivat aika liikuttavia sanoessaan moneen kertaan kiitoksiaan :)

Tänään kävin ennen töihinmenoa viemässä entiseen työpaikkaan kirjoja kierrätyshyllyyn ja juutuin juttelemaan parin vanhan työkaverin kanssa, mikä oli sinällään ihan kiva, mutta kun piti ehtiä vielä muuallekin niin tuli kiire :)  Kävin nimittäin Menitassa ostamassa nappeja villatakkiin ja pääsin ulos sieltä ilman lankoja! Ihan ennenkuulumaton juttu!!

Nyt taidan mennä petiin. Aamulla pääsen miehen kyydillä Itikseen, kun viemme keskimmäisen ensin koululleen.


perjantai 13. syyskuuta 2019

Kotipäiviä

Eilen oli pakko soittaa töihin, etten kykene kurkkukivun vuoksi sinne raahautumaan. Tarvitsen ääntäni töissä ja olisi ollut vieläpä iltavuoro, joten päätin säästää isteäni. Iltaa kohti olo huononi ja kuumekin alkoi nousta, joten soitin työparille olevani vielä perjantain kotona.

Aamusella tuntui, että olisin ehkä voinutkin mennä töihin, mutta nyt olo jälleen huononee ja kuume on nousussa jo nyt. Luulen siirtyväni sohvalle television ääreen suht pian.

Harmittaa nuorimmaiselle luvatun kissakahvilan jääminne väliin, mutta toisaalta se pysynee paikoillaan ja ehdimme sinne parempikuntoisina seurustelemaan kissojen kera. Niin on mukavampaa kaikille.

Sataa sataa lotisee jo toista päivää. Kissa ulkoilee, mutta eilen se istui jonkin aikaa pohtimassa päätöstään kuistin pöydän alla. Tomaatin alkavat kypsyä ja niitä on paljon.

Tähän vielä ammattiin liittyvä video. Kuten Henriika sanoo videolla, myös minä olen sitä mieltä, että kirjastossa saa kyllä tehdä ihan kaikenlaista eikä yksikään päivä ole samanlainen.


keskiviikko 11. syyskuuta 2019

Unetus

Nukuttaa ihan hurjasti tässä nyt, eikä kello ole edes kahdeksaa illalla. Toivon, ettei tämä ole se pöpö mikä on kaatanut petiin sekä miehen että keskimmäisen. Mies sai sen viime viikolla ja on edelleen kauheassa kröhässä ja keskimmäinen on ollut aika hurjassa kuumeessa ja on yskäinen ja räkäinen.

Meinasin mennä huomenna ennen iltavuoroa jumppaan, mutta jos tuntuu hassulta niin se on jätettävä väliin. Eilen alkoi pilates ja olikin tosi hyvä tunti, pääsin melkein kokonaan ilman kramppejakin.

Perjantaina olisi mentävä nuorimman kanssa hakemaan uusia verkkareita ja ulkoilutakkia, vanha on ihan liian pieni emmekä saaneet sitä hankittua ennen koulun alkua. Lupasin, että käymme kissakahvilassa ennen shoppailua.

Esikoinen muutti maanantaina takaisin kimppakämppään ja ilmeisesti kaikki on hyvin, kun ei ole mitään kuulunut. Luennotkin ovat alkaneet tiistaina.

Taidan mennä sohvalle tuijottamaan MindHuntersin kakkoskautta, villatakin toinenkin hiha alkaa valmistua. Tosin koska olen perfektionisti joissain asioissa, saattaa olla, että puran sen ensimmäisen hihan. Siinä on virhe, jonka vain minä tiedän.

Väsyttäää...


keskiviikko 4. syyskuuta 2019

Runotus

Viime viikolla töihin kävellessä iski tällainen tunnelma eräästä vastaantulijasta.

Jos sinä
koskisit minua
kuin puhelintasi
Sivelisit hellästi
painaisit kevyesti
Hyrähtäisin eloon
kosketuksestasi
Antaisin äänimerkin

Punainen luuri
- ehkä ei tänäänkään.


maanantai 2. syyskuuta 2019

Syksyn eka iltavuoro

on ohi! JEE. No, ei, ihan nopeasti meni. Sen sijaan aamulla sain kammo-ällöherätyksen, kun suihkun jälkeen rasvailin itseäni ja olkavarressa oli jotain.. Ajattelin, että miten voi uusi luomi kasvaa yhdessä yössä, kunnes tajusin sen olevan punkki! Rasvasin sitten punkin huolella ja puin ylleni, laitoin naaman ja etsin punkkipihdit ja herätin esikoisen irrottamaan mokoman verenimijän. Lähti se lopulta, vaikkei ollut päästää millään irti. Yyh. Ilmeisesti se kipitti minuun, kun otin eilen ulkona kuivumassa olleiden puhtaiden pyykkien kasasta paitaa tai sitten kissa oli ravistellut itsensä sinne suihkuhuoneeseen.

Eilinen meni Elojuhlien jälkeisessä koomassa, vaikka saimmekin kämpän kuntoon todella nopeasti eikä tiskejäkään ollut mitenkään älyttömästi. (Joskus on ollut enemmänkin.) Itse Elojuhlissa meitä 'vanhoja' oli kourallinen ja saunaan sain seurakseni keskimmäisen tyttöystävän, mikä oli ihan kivaa. Nuorisoa olikin sitten viitisentoista ja niin kilttejä ja kohteliaita olivat. Esikoinen kavereineen pelasi koko illan Exploding kittens-peliä ja  keskimmäisen ystävät juttelivat ringissä keskenään, siitä porukasta on ainakin kaksi poikaa armeijassa.

Nuroimmaisen kummivanhemmatkin tulivat poikansa ja tämän kihlatun kanssa, mikä oli todella mukavaa, ja yksi keskimmäisen kavereista on heidän naapureitaan Landbosta, joten vaihtoivat kuulumisia. Samoin esikoinen muisteli yhden keskimmäisen kaverin käyneen samaa yläastetta kuin hän. Suomi on pieni.

Katselin eilen illalla bujoillessani Downton Abbeyn 6-kauden pikakelauksella läpi, kun muistin nähneeni sen aiemmin. Nyt voi mennä elokuviin jahka se saapuu tännekin :)

Piti vielä lisätä, että sain tänään töissä silmäiltyä/luettua läpi Antti Röngän kirjan 'Jalat ilmassa',  joka siis pohjautuu omakohtaisiin kokemuksiin pitkään jatkuneesta koulukiusaamisesta ja miten se vaikuttaa loppuelämään. Löysin paljon samaistumistunteita, vaikka en ollutkaan yhtä pahasti kiusattu kuin Rönkä. Kirja oli mielestäni hyvin kirjoitettu siitä, miten tavallaan pienillä asioilla saa ihmisen itsetunnon nitistettyä ja lisäksi se on tietysti selvitymistarina ja rakkaustarina. Nopealukuinen ja hyvä, osin liikuttava tarina rikkinäisistä ihmisistä.

Loppuun vielä hassu biisi. Ihmettelen, miten kundi on jaksanut hypellä koko ajan. 


tiistai 27. elokuuta 2019

Leffaa ja lehmiä

Long time no see. En ole jaksanut ja lisäksi olen uppoutunut Kuuden herttuakunnan tapahtumiin, mutta eilen sain sen trilogian loppuun ja ehkä jaksan pikaisesti jotain kirjoittaakin.

Torstaina kävin ystävän kanssa tsekkaamassa Ars Fennica-ehdokkaat AmosRex-museossa. Olipa kiva näyttely, tykkäsin erityisesti seinän mittaisesta metsä-maalauksesta ja nukeista.

Perjantaina satoi hiukan. Onneksi oli kumpparit, sadetakki ja sateenvarjo, niin en juuri kastunut. Töissä tuli vedet sisään neloskerroksessa ikkunanpuitteista (?), lattia kuulemma aivan lainehti.

Perjantai-iltana kävin leffassa katsomassa Tarantinon 'Once upon a time in Hollywood' ja tykkäsin kyllä tosi paljon. Joitain Tarantinon elokuvia en ole nähnyt, mutta esim Inglorious basterds oli todella hyvä ja mielestäni tämä ylitti sen. En ole Leon enkä Bradin fani, mutta täytyy sanoa että he tekivät todella hyvät roolityöt, varsinkin Leo. Ja Margot Robbie oli ihana Sharon Tate.

Lauantaina piti tehdä vaikka sun mitä, mutta iski aivan hillitön migreeni. Sellaista ei olekaan hetkeen ollut. En tiennyt, olisinko pyörtynyt vai oksentanut, joten aloinkin sitten vain itkemään. Otin maksimimäärän lääkettä ja se vähän helpotti, mutta pelkäsin, että olisin vielä sunnuntaina aivan rättipoikki. Onneksi en ollut vaan sain luettua kirjaa ja ommeltua keittiöön uudet verhot, tykkään niistä kovasti.

Eilen ja tänään olen polkenut töihin Viikin lehmihaan halki. Siellä ne olla möllöttivät, mutta tykkään nähdä ne reitin varrella. Muuten meni polkeminen oikein hyvin, mutta eilen melkein perillä tein yhtäkkiä vahingossa äkkijarrutuksen ja nyt on pohkeessa kaunis polkimen jälki. Sattui aika mahtavasti, mutta onneksi en mennyt ohjaustangon yli.

Ainiin.. rahanmenoa ei voi estää, joten keskimmäinen aloitti eilen autokoulun. Juuri onnittelin itseäni, kun sain kesälomarahoista vähän säästöön. No, eipä sillä.. käytettäväksihän ne oli tarkoitettu.

Nyt katson pätkän Versacen murhaajasta ja sitten kellistyn petiin. HY :)

keskiviikko 21. elokuuta 2019

Hiki päässä

Aamulla virtasi hiki ihan purosina päästessäni vihdoin kokoukseen. Olin nimittäin lähtenyt ajoissa ja kävellyt reippaasti ehtiäkseni hiukan huokaista ennen kokousta, mutta metroliikenne olikin aivan sekaisin jonkun jäätyä Rautiksella vaunun ja laiturin väliin (miten??). Onneksi metro sentään kulki harvennetusti, mutta olin Sörkassa siten, että taas piti pistää käpälää toisen eteen, jos aioin ehtiä ajoissa ja ehdinkin, mutta kuuma tuli, kun oli aika kostea aamu.

Nyt illalla kävimme seiskaluokan vanhempainillassa. Ennen auditoriotilaisuutta aulassa olikin varsin monta kerhoäitiä kotiäitivuosilta, mikä oli hauskaa. Myöhemmin pienimmän luokassa luokanvalvoja sanoi, että ainiin, te olette *keskimmäisen* vanhemmat. Nauroimme ja sanoimme, että senkin, mutta myös pienimmän :)  Itse asiassa tämä pienimmäisen lv:n mies oli keskimmäisen luokanvalvoja, mutta toki opettajat muistavat sisaruksetkin.

Olen myös osallistunut Richard-fanien synttärihuutokauppaan eli joka vuosi näihin aikoihin eräs fandomin perustajajäsen organisoi huutokaupan erilaisista fanituotteista ja tuotto menee jollekin Richardin suosimalle hyväntekeväisyyssysteemille. Huusinpa sitten itselleni taas yhden rintamerkin parilla kympillä, kun ajattelin, että samallahan sitä voi jotain yrittää saada, jos kuitenkin olisin sen saman rahan laittanut Richardin synttärilahjaan eli siihen hyväntekeväisyyteen.

Nyt taidan mennä nukkumaan, aamulla on taas noustava kukonlaulun aikaan. En yhtään tykkää näistä pelkistä aamuvuoroviikoista, en ehdi olla kotona yksin enkä siis lataudu. Vähän auttaa se, että ehdin lukea kissa kainalossa parvekkeella.

Eilen oli hankalla kirjoittaa mitään, kun eräs tuli nukkumaan näppiksen päälle.

lauantai 17. elokuuta 2019

Villiä menoa

Ensimmäinen työviikko on ohi. Olin jo tiistaina niin poikki, että koko illan makasin parvekkeen sohvalla kissa kainalossa lukemassa. Oikeasti oli kyllä ihan mukava viikko ja kaienlaista ehti tapahtua.
Siriuksen uusi leikkikaveri


Keskiviikkona oli eka oikea kokous ja onnistuin kommentoimaan erääseen asiaan ihan fiksusti, asian esittelijä sanoi paneutuvansa esiinnostamaani syvemmin. Myöhemmin metrossa eräs nuori mies istui penkillä koivet oikosenaan. Sanoin hänelle, että " Nosta koipesi pois, että pääsee ihmiset istumaan." Totteli hyvin, vissiin tuli jotenkin äitipainotteisesti sanottua.

Torstaina kävin töiden jälkeen luovuttamassa verta, kutsu kilahti s-postiin ja löytyi sopiva aika. Osui kiva hoitajakin, jonka kanssa juttelimme kissoista ja harrastamisesta ja sen sellaisesta. Lopuksi join kahvit ja söin jäätelön, ja illalla luin taas parvekkeella kirjan kanssa.

Linnunlaulun villat

Eilen perjantaina kävin ystävän kanssa katsomassa 'Suruton kaupunki'-näyttelyn ja se oli oikein hyvin tehty ja mielenkiintoinen. Jälkeenpäin kävimme pihapiirin kahvilassa kahvilla ja söin feta-pinaattipiirakkaa sivusalaatin kera. Siinä istuskellessamme vierestämme vilahti jokin pieni ja karvainen kukkapenkkiin. Naapuripöydän naiset kysyivät meiltä, ehdimmekö nähdä mikä se oli ja vastasimme yksissätuumin, että päätimme juuri sen olevan isohko metsähiiri.

Pehtoorin talo

Nam

Nyt olemme taas miehen kanssa kahden viettämässä lauantai-iltaa, nuoriso lähti omiin huvituksiinsa. Kävimme jo aikaisemmin tukussa ja ruokakaupassa miehen kera, joten siirryn kohta telkkarin ääreen katsomaan Downton Abbeyä Areenasta, en muista vitos- ja kutoskaudesta mitään ja elokuva tulee teattereihin syksyllä.

Kohmeinen kimalainen


sunnuntai 11. elokuuta 2019

Sinne meni

Nimittäin kesä ja loma. Huomenna aamusta raahaudun taas sorvin ääreen, samoin lukiolaisen syksy alkaa. Pitää muistaa pakata työkassi, työavaimet ja tehdä eväät. Ja aamulla ladata matkakortti. Huuh

Vietimme lauantaina miehen kanssa 23tta hääpäiväämme. Kävimme kahdestaan elokuvissa katsomassa 'Late night'-elokuvan ja se oli varsin hyvä.

Tänään kävimme ostamassa uusia verhoja keittöön ja olkkariin. Aika kalliiksi tuli, mutta kaipa nuo kestävät seuraavat 10 vuotta :P

En oikein tiedä, mitä muuta tähän runoilisin, joten menen jatkamaan Dark'in kakkoskautta. Aivan liian jännä sarja.


sunnuntai 4. elokuuta 2019

Terrrrve!

Kotiuduimme torstai-iltana mökiltä jälleen veljeni kyydillä, sillä menomatkalla oman perheen Volvo sai kohtauksen ja on edelleen pajalla. Kuulemma ilmastoinnin sulakkeen palaminen aiheutti koko hybridin sähköjärjestelmien oikarin ja jätti miehen Heinolassa tien päälle. Toivon mukaan saamme auton takaisin ensi viikon kuluessa, olisi aika kiva juttu.

Mökillä meillä kävi onneksi viihdytysjoukkoja eli Marjaana kuopuksineen <3, veljeni ja lisäksi eräs keskustelupalsta-ystävä. Ilmatkin suosivat suurimmaksi osaksi, vasta viimeisestä tiistaista alkoi kylmä kausi enkä mennyt silloin enää uimaan. Sain luettua joitain kirjojakin, tai kaksi kuunneltua ja puolitoista luettua. Ihan mukava mökkireissu.

Nyt alkaa pyykkikori olla tyhjä. Onneksi keskimmäinen tuli partioleiriltä pelastamaan tilannetta :P

Alkavalla viikolla pitäisi käydä ostamassa nuorimmaiselle uudet (ehjät) verkkarit ja muuta koulujuttua sekä minun pitäisi päästä kampaajalle hoitamaan pää töihinpaluukuosiin.

Siinäpä sitä. Loppuun vanha biisi, joka tuli vastaan kaverin seinällä fasessa. Ilmeisesti on taas kokenut uuden tulemisen tämäkin Stranger Things-sarjan myötä, mutta itse olin auttamattomasti pihkassa Limahliin silloin teininä.



perjantai 19. heinäkuuta 2019

Kotoilua

Tämä viikko on mennyt lähinnä tehden ei mitään. Olen surffaillut netissä ihan kyllikseni, pessyt pyykkiä, lukenut, kuunnellut musiikkia, käynyt elokuvissa ja silitellyt kesäkurpitsaa. Tänään tosin viimemainittu päätyi pannulle.  Tänään myös imuroin kämpän ja vihdoin viikkasin pyykitkin pois kuunnellen samalla Richardin lukemaa äänikirjaa (ruotsalainen dekkari, jaaritusta).

 

Luin eilen loppuun keskiviikkona aloittamani J.K. Rowlingin teoksen "Paikka vapaana" enkä oikein osaa sanoa siitä mitään. Henkilöitä oli aivan liikaa, oli ihmissuhdeongelmia, teiniongelmia, huumeongelmia, kyläpolitiikkaa ja niin edelleen. Lähinnä kirjaa voisi kuvailla sekavaksi, vaikka loppu olikin ihan ookoo. Myös useamman sivun mittaiset sulkeiden sisällä olevat pitkät pätkät häiritsivät, ne olisivat ihan hyvin voineet olla ilman sulkeita. Siihen nähden, kuinka paljon enemmän pidin J.K. Rowlingin Robert Galbraithin nimellä kirjoittamista dekkareista, tämä oli melkein ajanhukkaa.  Melkein siis.

Kävin myös eilen elokuvissa nuorimmaisen kanssa katsomassa "John Wick 3 - Parabellum"in ja se oli tosi hyvä.  Kaikki John Wickithän ovat hyviä, mutta tämä oli kyllä varsin viihdyttävä. Koska se oli K16, en ollut varma pääsisikö 13-v katsomaan sitä, mutta Finnkinon sivujen ja ystävän opastamana pääsimme vihdoin leffaan, nuorimmainen oli kovin iloinen.

Keskimmäinen teki  tänään ruoaksi curry kanaa ja riisiä ja minä tein kukkakaali-parsakaali-kesäkurpitsagratiinia karppiohjeella, molemmat onnistuivat yli odotusten. Nyt meillä on myös blenderi keskimmäisen kokkailujen vuoksi, tuohon curry-kanaan laitetaan cashew-pähkinäkastike. 

Kurkku

Kesäkurmitsa

Lisää kesäkurmitsaa tulossa
 Toivon, etteivät ihan kaikki kesäkurpitsat ilmiinny kahden seuraavan viikon aikana, kun olemme mökillä nuorimmaisen  ja kissan kanssa. Tosin keskimmäinen lupasi kyllä pakastaa niitä, jos kypsyvät.
New dawn-ruusu

Kukkis-ym gratiini

Curry

Kissakorvisten määrä kasvaa..
Katsoin tänään tämän Cats-musikaalin elokuvasovituksen ensimmäisen trailerin enkä tiedä mitä ajatella siitä. Jostain syystä en vissiin vaan tajua, miksi tämä piti tehdä CGInä ja toinen häiritsevä asia ovat laavsteet, joissa kissat näyttävät lähinnä hiiren kokoisilta. Todella outo ratkaisu, aiheuttaa jonkinlaisen myötähäpeän ailahduksen myös.


sunnuntai 14. heinäkuuta 2019

Lontoosta itään

Olemme jälleen kotona. Mies haki meidät kentältä perjantai-aamuna klo 1, vaikka menikin aamulla aikaisin töihin. On se :)

Reissussa meni hyvin, kävelimme pitkin ja poikin Lontoota ja ajelimme bussilla sekä metrolla, kävimme uusissa ja vanhoissa museoissa ja sen sellaista. Vihdoin pääsin käymään myös Postman's Parkissa, joka on ollut to-do-listalla vuosia. Tapasimme myös ystävän tytärtä, hän tuli pariin kertaan hotellillemme vaikka tietysti äitinsä oli joka päivä heilläkin.



Viikonlopun aikana olen vihdoin saanut pyykit pestyä, jopa osittain kuvattua ulkona kaikesta huolimatta. Luin myös melkein 10 vuotta lainassa olleen Margaret Atwoodin Rouva Oraakkelin ja olen jo täysin kyllästynyt surffailemaan netissä kaiket päivät.


National Gallery

Piccadilly ja Eros

Ötökkähotelli

Siinäpä se lukee
St. Paulin katedraalin ruusuaidasta

Sherlock-museo
Eilen leivoin miehen synttärien kunniaksi mansikkakakun, samalla se oli myös keskimmäisen synttärikakku. Keskimmäisen Havaijilla kuolleen puhelimen tilalle ostimme lapselle uuden järkyttävän kalliin OneNoten. Toivon mukaan se kestäisi ainakin neljä vuotta, kuten tuo aiempikin (joka oli Honor).

Keskimmäisen tyttöystäväkin käväisi äsken, hän lähtee huomenna interrailille ystävänsä kanssa. Ajattelin raivata ensi viikolla lipastonlaatikoita, niihin on kertynyt kaamea määrä kamaa.

 



lauantai 6. heinäkuuta 2019

Nonnis

Ja taas mennään, minä ja nuorimmainen siis. Huomenna Londoniumiin. Myös ystäväni Heidi tulee mukaan, menemme taas moikkaamaan hänen tytärtäänkin.

Tällä viikolla on taas ollut ihan riittävästi kaikenlaista menoakin. Tiistaina kävimme nuorimman kanssa Tikkurilassa yläasteelle siirtyvien terveystarkastuksessa. Se menikin nopeasti ja siirryimem junalla Heidin luo ja melkein sain tarkastusmaksun. Matkakortilla ei ollut tarpeeksi arvoa ja melkein itkua väänsin, kun lipuntarkastaja tuli katsomaan liput. Selitin etten ollut tajunnut ladata omaa korttia ladatessamme lapsen kortin ja hän sanoi vain, että ollaan Helsingin puolella ja nyt voin leimata. Kysyin vielä tarkastusmaksusta, mutta nainen vain pudisti päätään. Tosi ihana ihminen!

Keskiviikkona kävimme leffassa Heidin ja toisen ystäväni Kristiinan kanssa katsomassa Spiderman : Far from home-elokuvan ja se oli aika hauska. Olin unohtanut, kuinka komea Jake Gyllenhaal on <3

Muuten olen pessyt pyykkiä, kaiken mahdollisen siis, ja madottanut Siriuksen. Nähnyt kummallisia unia, siis kerrassaan.. ja ihmetellyt internetissä mm. Trumpin puheita :P

Keskimmäinen sai poskihampaisiinsa raudat. Eli pari vuotta sitten otettiin vanha maitohammas pois ja sitä väliä on yritetty kuroa kiinni ilman menestystä, joten nyt otettiin järeämmät aseet käyttöön.

Keskimmäinen täyttää huomenna 18 vuotta! Aika vilahtaa ihan hurjan vauhdilla.

Muutama vuosi sitten

lauantai 29. kesäkuuta 2019

Kotona

Eilen laskeuduimme kotikentälle ja esikoisen kyydillä pääsimme minä ja nuorimmainen sekä laukut kotiin. Muut ei mahtuneet autoon, joten tulivat taksilla ja olivatkin sitten jo meitä odottelemassa taksissa portilla, koska perjantairuuhka Kehä III:lla.

Sirius oli iloinen, että palasimme ja saatuaan pannan kaulaan paineli ovesta ulos häntä suorana nuorimmaisen pieneksi harmiksi, kun oli ollut jo ikävä. Onneksi se palasi jo tänään kotio.

Kissa oli kuulemma juhannuksen kunniaksi ja esikoisen kavereiden (=juhannusvieraiden) iloksi tuonut jo toisen jäniksenraadon kotiin. Sanoinkin kotiväelle, että jos lihansyöntiä/ostoa pitää ruveta tulevaisuudessa rajoittamaan, niin on kyllä kiva, kun katti metsästää ihan luomulihaa.

Kotimatkasta ja loppulomasta sen verran, että su-ma välisenä yönä oli aivan järkyttävä ukkonen. Ehkä kerran olen täällä kokenut vastaavan, mutta silloin en hypännyt kesken unien metriä sängystä ryminän vuoksi. Vesisade oli melkoinen, maanantaipäivä oli kuitenkin suht selkeä, mutta tiistaina satoi oikeastaan koko päivän. Kävimme kyllä molempina päivinä vielä lähirannalla uimassa, mutta emme viipyneet kovin pitkään, tiistaina näytti alkavan keräämään ukkospilviä rannan läheisyyteen joten siirryimme kämpälle pakkaamaan.

Tiistai-iltana satoi niin, että puhelimiin tuli jo flash flood-varoitukset ja paikallisissa uutisissa varoitettiin menemästä lähimmälle isommalle ostarille tai Honolulun keskustaan tulvan vuoksi. Mies haki sitten pitsat lähiostarilta ja kertoi tullessaan, että siellä oli ollut sähköt poikki. Onneksi oli ollut käteistä taskussa ja kaksi pizzaa valmiina, joten sai ne sitten meille.

Keskiviikkona heräsimme ajoissa ja laitoimme loput kamat kasaan, sanoimme heipat riikinkukoille ja lähdimme kohti kenttää. Oli hyvä, että olimme ajoissa liikkeellä, sillä tietyöiden ja turvatarkastuksen jälkeen meillä oli juuri sopivasti aikaa syödä ja katsoa kaupat ennen koneeseen pakkautumista. Lento meni hyvin, katsoin kolme elokuvaa enkä nukkunut (yritin kyllä). Illalla olimme perillä Tokiossa ja koska oli hetkinen aikaa, niin teimme tärkeimmät tuliaisostokset (esikoiselle vihreällä teellä maustettuja Kit-Kat-patukoita) jo tässä vaiheessa. Löysimme lentokenttähotellin bussin ja karautimme sillä yöpuulle.

Nukuttuamme makoisat unet kivipaaden kaltaisilla japanilaissängyillä nautimme hotelliaamiaisen ja lähdimme taas bussilla kentälle, matka kesti tasan viisi minuuttia ja aikaa oli taas ihan kivasti, varsinkin kun lentomme myöhästyi noin tunnin. Ehdimme siis ostaa taas joitain tuliaisia, sillä turvatarkastus oli ehkä nopein ikinä. Japanilaiset ovat kyllä aika tehokkaita, se täytyy myöntää. Mies pitää tällaisesta erityisesti :)

Kymmenen tuntia vierähti suht kivuttomasti leffoja katsellen taas, torkahtelin ehkä tunnin verran kunnes luovutin. Edellen aivan järkyttävän väsy olo.




sunnuntai 9. kesäkuuta 2019

Aloha vaan

Täällä ollaan ja jetlag alkaa olla voitettu. Lauantain Lennyn keikka oli mahtava! Kaksi tuntia hypimme ja taputimme hänen kanssaan, jalat olivat muussina, mutta ehkä Princen jälkeen parhaita keikkoja ikinä ellei paras.

Sunnuntaina lensimme Tokioon, jossa vietimme kymmentuntisen odotusajan käymällä tutustumassa Takeshita-katuun ja Harajuku-puiston shinto-temppeliin. Oli lämmintä, mielenkiintoista ja suht paljon ihmisiä, joten olimmekin takaisin kentällä hyvissä ajoin. Katselimme Naritan kauppoja, löysimme mm. aivan ihanan paperikaupan, johon pitää tutustua tarkemmin paluumatkalla.

Olimme perillä Oahulla maanantaiaamuna (toinen maanantai peräkkäin) ja hyvissä ajoin asunnollakin. Olemme nyt kolmatta kertaa samassa taloyhtiössä, mutta tämä on ehdottomasti tyhjin kämppä, missä olemme majoittuneet. Sikäli tyhjyys ei haittaa, onhan täällä kuitenkin periaatteessa kaikki tarvittava, vaikka hiukan hämmästyimmekin uunin puuttumista.

Kävimme keskiviikkona kävelyllä Ka'ena Pointissa ja onnistuin huolellisesta rasvaamisesta huolimatta polttamaan olkapäät auringossa. Eilen olimme Waimea Beachillä ja laitoin aurinkorasvaa niin, että olin valkoinen ja nyt olkapäät ovat paremmat eli eivät ainakaan palaneet enempää.

Keskiviikkona kävimme illalla syömässä edelliskertaisen naapurimme Ginan kanssa läheisen luomutilan ravintolassa, oli oikein kiva ilta ja ruoka oli tosi hyvää.

Tänään on pyykkipäivä, menemme ehkä myöhemmin rantaan. Kuvia löytyy instagram.com/nokisuu:sta, en jaksa ladata niitä erikseen luurilla tänne.

Nähdään!

lauantai 1. kesäkuuta 2019

Kesis!

Olen hiljalleen jo laskeutunut lomalle muiden perheenjäsenten vielä ahertaessa perjantaina kuka missäkin (paitsi tietysti opiskelija). Eilen imuroin ja pesin lattiat, sain matkamekon valmiiksi samoin kuin uuden uimapuvun ja nyt pitäis ruveta pakkaamaan.

Tänään kävimme nuorimmaisen koululla juhlimassa 6:nnen luokan loppumista ja nyt lapsi siirtyy sitten yläkoulun puolelle samassa rakennuksessa.

Pakkaamisen lisäksi pitäisi saada yksi kirja luettua loppuun, neulottua villatakkiin 14 kerrosta helmaan + päättely (silmukoita on melkein 200), käytyä Lennyn keikalla ja muut jutut (pyykinpesu jne). Että eipä tässä mitään kiirettä ole, huomenna lähdetään.

Pari kuvaa vielä kuluneelta viikolta.


Keskimmäisen tyttöystävä teki ihanan vadelma-juustokakun <3

Sirius

Kissanminttu kukkii hienosti. Osa on aina länässä jostain syystä...



Uusi lomamekko (uimapukukuvaa en jaa täällä :P )

Ainiin! Lomabiisi meinasi unohtua :D Itse tein sen virheen, että kuuntelin tämän kahvia juodessa, en ihan onnistunut nenähuuhtelussa ;)




maanantai 27. toukokuuta 2019

Fingerporin nimipäivä

Aamulla reviskelin seinäkalenterista kuluneita päiviä pois ja tsekkasin, että tänään vietetään Ritvan ja Fingerporin nimipäivää. Juu ei, kyllä siinä sittenkin luki Ingeborg, mutta olen koko päivän naureskellut tuolle mokalle.

Perjantaina tyhyilin yksikkömme kera. Olin jopa mukana suunnitteluryhmässä ja vastuualueenani oli aamiaisbuffan varaaminen lähikahvilasta. Olin paikalla jo varttia ennen, mutta yllätyksekseni paikka olikin kovin suljetun näköinen vaikka sen piti olla ollut jo tovin verran aukikin. Siihen saapui sitten pari muutakin työkaveria ihmettelemään asiaa ja hetken kuluttua eräs nuori nainen fillarilla.

Saimme kuulla, että yöllä oli keittiössä iskenyt vesivahinko plus siitä johtuva sähkökatko eli harmillisesti aamiaisbuffa siirtyisi... No vaelsimme sitten parijonossa pitkin Kalliota etsimässä sen verran isoa kahvilaa, johon mahtuisi noin 15 henkeä aamiaiselle ja vihdoin löysimmekin itsemme Tannerista entisen HOK Elannon tiloista. Saimme lämmitellä ja nauttia vihdoin aamukahvia ja kelvollista aamupalaa. 

Tannerin granola oli kunnollisen kokoinen

Upeat syreenit

Tannerista siirryimme Kaisaniemen kasvitieteelliseen puutarhaan, jossa oli mukavasti lämmin ja opastetun kierroksen jälkeen teimme vielä pienen ryhmätyön. Sitten siirryimme keittolounaalle Violaan puutarhan toiseen reunaan.

Jättilumme

Sininen jokin, en muista enää mikä

Neito naavan takana

Banaanin kukka

Violan neilikat. Tuoksuvat edelleen hautajaisille.

 Täytyy sanoa, että oli aika kiva tyhypäivä. Ensinnäkin suunnitellessamme aktiviteetteja olimme varautuneet keväiseen säähän eli räntäsadevaraukseen ja toisekseen suht kevyt ohjelma plus syömiset ja vapaa seurustelu oli oikein kivaa. (Varsinkin kun yksi energiasyöppö oli estynyt osallistumasta, niin oli ehkä siksikin todella kiva päivä.)

Viikonloppuna kävimme juhlistamassa kummipojan 8v-synttäreitä ja sekin oli ihan kiva juttu nyt, kun lapsi osaa hieman käyttäytyä paremmin. Esikoinen lähti sieltä suoraan vielä kaverinsa synttäreille Kiloon ja saimme hyvän syyn liueta, kun hänet piti heittää junalle.

Oman pihan lemmikit, naapurin karkulaiset

Päivänliljakin kukkii jo

Sunnuntai kului vesisadetta katsellessa ja ommellessa, sain uuden kesämekon melkein valmiiksi, siitä puuttuu enää kaarrokkeet ja kädentiet sekä helmakäänne. Tankini-toppi pitää vielä ommella kasaan torstai-perjantai-akselilla ja sitten olenkin valmis lomalle.

Niin ja tänään kävimme Uutelan niemessä grillaamassa makkaraa nuorimmaisen entisten luokkalaisten ja heidän vanhempiensa sekä entisen opettajan kanssa. Meitä ei ollut monta, mutta mukavaa oli  :)
Näyttää kivan kesäiseltä, mutta tuuli oli jäätävä

torstai 23. toukokuuta 2019

Ahistus

Eilen, juuri ollessani lähdössä töistä, soitti pääluottamusmies ja kyseli, josko voisin mennä yhteen parin henkilön YT-tilaisuuteen ja tietysti sanoin joo. Ikinä en ole moisessa ollut (siis noin pienessä) ja olin lievässä paniikissa. Illalla kielsin itseäni ajattelemasta koko juttua ja yllättäen sainkin nukuttua jopa ihan hyvin sen ansiosta.

Puoliltapäivin vaelsin sitten kohti Roihikkaa ja ilokseni näinkin toisen ammattiyhdistyksen pääluottiksen odottelemassa siellä. Hän on oikein mukava ihminen ja niinpä olin ns. kuunteluoppilaana ja kaikki meni hyvin. Hyvä paniikki olisi mennyt aika lailla hukkaan, jos olisin sellaista kehitellyt yhtään enempää. Yritin kyllä aamusella, mutta sitten päätin etteivät ne muut ainakaan purematta niele.

Lisäksi tilaisuudessa oli yksi ihminen, jota olen nähnyt johtoryhmän ja henkilöstötoimikunnan kokouksissa, joten sekin oli ihan hyvä juttu, vaikka hän onkin työnantajaleirissä.

Olen todennut, että joskus on ihan hyvä mennä kohti pelkojaan ja huomata, ettei niihin kuole (aina) eivätkä ne aina ole ihan niin järkyttävän kamalia kuin olen etukäteen ajatellut.

Pari kuvaa matkan varrelta.


Mielestäni nämä kuvat kuuluvat yhteen
mutta eivät ne nyt halua enää mennä rinnakkain

Lisäksi jouduin eilen illalla yllättäen työillalliselle, kun erään tiimin palkintoillalliselle ilmoittautunut henkilö olikin estynyt osallistumasta. Ihan mukavaa oli, mutta aikaa meni yli kolme tuntia ruuhkan vuoksi. Omalla rahalla en välttämättä olisi vieläkään mennyt Farangiin, vaikka se onkin kuulemma yksi Helsingin parhaista ruokapaikoista Michelintähtineen.


Loppuun vielä yksi suosikkibiisini Ismolta.


tiistai 21. toukokuuta 2019

Täällä ollaan edelleen

Ajattelin vain ilmoitella olevani hengissä edelleen. En vain ole ehtinyt/jaksanut päivitellä ja päivät vilahtavat ohi kovin nopeasti. Tosin nyt ne tuntuvat hidastuvan, kun on enää vajaa kaksi viikkoa jäljellä ennen kesälomaa.

Viime viikolla kävin katsomassa Ateneumissa Frantisek Kupkan näyttelyn, tykkäsin tosi paljon.

Taulun nimi Bibliofiili oli minusta hupaisa

Valo on upea





Kahta viimeistä olisin voinut tuijotella tuntikausia, samoin punaista. Kuvasta ei oikein näy punaisen eri sävyjen syvyys.

Tänään kävin ystäväni kanssa katsomassa Kansalliskirjastossa ex-työkaverimme kokoaman pelinäyttelyn. Näimme 1800-luvun lautapelejä ja siitä siirryttiin Nintendoon ja SuperMarioon. Oli kiva ja mielenkiintoinen sekin.

Kävimme myös Redissä syömässä, kiva näkymä keskustaan.

Vänrikki Stool haluaa olla väärinpäin.
50-luvun lapsia


Ainakin kolmen kirkon tornit tms erottuivat kivasti.
Lisäksi olen kuunnellut Ismon uutta levyä, se on todella hyvä!