Aamulla ravatessani metrolle mielessä läikähti iloinen hyvä mieli. Osuin kahlaamaan vaahteranlehtiin ja ne olivat niin kauniista ja kahisivat hauskasti siinä hilapistessani niiden läpi. Tuli muistuma lapsuuden syksyihin ja lehtikasoihin.
Hetkeä myöhemmin kuulin jonkun tulevan pyörällä takaani ja pyörän sujahtaessa ohitseni alkoi jälleen naurattaa. Pyörää polki mies ja pakkarilla istui ehkä ekaluokkalainen poika. Isä polki mäkeä ylös ja lauloi samalla hiljaa jotain, jota en tunnistanut. Hyvä aamuhetki.
Sitä kyllä tarvitsinkin, sillä eilen illalla iski se 'Laiha lohtu' jota en keksinyt tätä blogia päivitellessäni. Nimittäin etsin Hobitti-dvd:tä työkaverille lainaan enkä löytänyt. En millään ilveellä. Kävin kaapit kolmeen kertaan läpi, samoin mies katsoi kaikki dvd-pinot läpi ainakin kahdesti eikä missään. Kyllä pannutti! Melkein itkin nukkumaanmennessä. Laiha lohtu oli se, että Extended edition tulee ensi kuussa ulos ja vaikka sen hankinkin, niin olisin nyt kuitenkin halunnut löytää tuon aiemmankin dvd:n.
Nyt tullessani kotiin mainitsin kadoneesta levystä keskimmäiselle, joka meni dvd-kaapille ja katsoi pinoja. Niin.. siinähän se onneton levy istui ja illisteli heti ensimmäisessä läjässä, minkä keskimmäinen otti käteensä. Ilmeisesti se oli käynyt yön aikana Keski-Maassa, muutakaan selitystä en keksi. Nyt on siis kaikki taas hyvin :)
Leija on allaolevassa kuvassa. Pari vuotta sitten Santa Monica Beachillä. (teidän pitää vain luottaa sanaani, siellä se on otettu.) Keskimmäinen hinkui leijaa, se oli metka pakata matkalaukkuun.
Loppuun vielä vähän punkahtavaa musaa.
