Puolikaan työkaverin äiti on nyt siirtynyt ajasta ikuisuuteen. Osasimme sitä odottaa, mutta ainahan se yllättää. 'Viimeinen ovi on madonsuu', tapasi isäni sanoa. Totta on sekin.
Käväisin joogan jälkeen Hulluilla Päivillä ostamassa kangasta. Muuten siellä olikin ihan järkyttävästi liikaa ihmisiä ja alkoi ahdistaa, joten lähdin suosiolla pois. Nyt iltasella aloin haikailla yksien huivilankojen perään, kun ostin viime keväänä yhden jämäerän joka ei riitä mihinkään, joten oli pakko sitten tilata niitä lisää Englannista asti. Rahanmenoa ei voi estää.
Joulukortti-ideakin alkaa hahmottua. Aion tehdä jonkinlaista origamiväkerrystä. Toivon saavani pienimmän ainakin innostumaan siitä :P
Nytpä lähden hetkeksi neulomaan. Huomenna on päivä uus ja keskimmäisen kuume jatkuu :P