New achievement

Nimittäin tämä kirjoitus. Otsikko on scifi-kirjasarjasta, johon olen täysin koukussa. Ensimmäinen lukemani (=kuuntelemani) LitRPG ikinä ja niin hauska, nimittäin Dungeon Crawler Carl ja hänen kissansa Donut. Voin sanoa, että äänikirjat ovat todella hyvin äänitetty, voisi jopa sanoa lukijan esittävän hienosti kaikki eri henkilöt. Sarjalla on ihan oma fandom Redditissa enkä siis ole yksin mielipiteessäni. 

Olin viime viikon töissä paitsi perjantain, jonka pidin lomaa. Tämä järjestely siksi, että oli tarkoitus lähteä jonnekin reissuun kunhan nuorimmaisen kirjoitukset olisivat ohitse, mutta tämä ilmoittikin, ettei kiinnosta vaan haluaa mieluummin olla kotosalla. Eipä haittaa, voin pidellä muutamat päivät silloin tällöin ja toukokuun lopussa pitää vaikka juhlasiivousloman. Ai että kuulostaa rattoisalta! (no ei, kyllä keksin jo ainakin yhden lomantapaisen tyttökavereideni kesken)

Mitähän muuta? Leffassa olen käynyt myös, nuorimmaisen ja yhden kaverini kanssa kävimme katsomassa Nosferatun. Ihan ookoo, mutta koska mussa on jokin valuvika kauhun suhteen niin en kyllä saanut mitään pelkoviboja. Hienosti kuvattu, oikein hyvä puvustus ja Lily Rose Depp oli erittäin hyvä roolissaan. Nykyään mulla on myös jokin hellä kohta Aaron Taylor-Jonesin kohdalla, joten pidin myös hänen suorituksestaan perheensä menettävänä puolisona ja isänä. Nicholas Hoult oli Nicholas Hoult. 

Viime viikolla oli tarkoitus mennä katsomaan uusi Kapteeni Amerikka nuorimmaisen ja kahden ystäväni kanssa, mutta nuorimmainen sairastui, joten menimme sitten naisporukassa ja olihan se taas sellainen rytinä, aivot narikkaan-leffa. Harrison Ford (jolle olen nykyään melkein sukua, kun tyttökaverin tytär oli Indiana Jonesissa extrana ja meikattavana Harrisonin viereisessä tuolissa) oli hyvä roolissaan. Setä jaksaa heilua. Tässä leffassa näimme taas Buckyn (<3), mutta vain lyhyesti. Tykkäsin myös Anthony Mackiesta Sam Wilsonin roolissa.

Leivontapuolella olen kokeillut viimeisessä Glorian ruoka&viini-lehdessä ollutta Pyhiinvaeltajan kakkua ja sepä onkin niin mahtavan hyvä, että olen tehnyt sitä jo kahdesti. 

Eka ja toka versio, jostain syystä blogger taas kääntää alemman kuvan. 

 Voin myös paljastaa, että pidän Erikan Ich komme-piisistä ihan tosi paljon.  Siis meidän euroviisusta. Olen ajatellut, että alkaisin kommentoida somessa kaikille Erikan lyttääjille piisin sanoin: " Let go ja anna tapahtuu, beibi vielä voit ittees rakastuu", mutta en ole vielä jaksanut. Ja nythän Suomella on vahvat mahdollisuudet voittaa myös Ruotsin Mellot, heh. Ainiin ja sitten on Viron Espresso macchiato, kaikkien kahvinjuojien hymni :D Myös mahtava Trump-parodia.

 

                                            Life is like spaghetti, it's hard until you make it

Euroviisuteema jatkuu

Eilen ennen lattarituntia pukuhuoneessa oli niin tiivis tunnelma, että eräällä vanhemmalla rouvalla ja minulla osui peput vastakkain. Hän pyysi heti anteeksi (kuten minäkin) ja sanoin, että tunnelmahan on kuin vanhassa euroviisussa. Hän tiesi heti, että tarkoitin Pump pump'ia ja nauroimme. 

Tänään kuuntelin taas aamulla julkistetun UMK-piisin. Tähän asti en ole ollut ihan varma yhdestäkään piisistä ja nyt tuntuu, että joko se on tämä Kultakutri tai sitten Erika, joka ilmestyy huomenna, vaikka en kummastakaan tykkää. Voisi sanoa, että huonoista pitää valita vähiten huonot. Eilinen 'Puppy' oli aivan typerä, jos ette ole kuunnelleet niin mitään ette ole menettäneet. 

Olen ehkä joskus kertonut siitä, kun rouva Siitonen oli Helsingin pormestari? Hän tuli kadulla vastaan ja nyökkäilimme toisillemme, kuin vanhatkin tutut. Tajusin vasta metrossa, että sehän olikin pormestari, jota tervehdin. Hän varmaan ajatteli, että jossain kissanristiäisissä olemme kohdanneet. Ei tuo haitannut, kummallekin jäi varmaan hyvä mieli kohtaamisesta.

Alkuvuoden ajatuksia

Tulipas hieno otsikko, mutta siinä se nyt on.

Aloitin kaikenlaisen urheilun uudestaan eli maanantaina kävin uimassa aamulla ennen töihin tuloa ja  keskiviikkoisin töiden jälkeen olen menossa jo toista kertaa lattaritunnille. Helmikuun alussa jatkuu pilates tiistaisin. Pilatestunnit ovat tässä aikojen kuluessa lyhentyneet 90 minuutista 60:een ja siirtyneet ikävän myöhään eli klo 17 alun sijaan aloitamme nykyään 18.20, mutta en halua etsiä uutta (ryhmää) opettajaa, koska Pirkko on niin hyvä, joten kärsin. 

Aloitin myös kevyen laskun vähähiilariseen diettiin (taas), koska olisi kiva saada sellainen 10-15 kiloa pois. Toinen syy on se, että toukokuussa on olettavasti yo-juhlat edessä ja pitää mahtua juhlamekkoon. En aio hankkia uutta. Nyt olen saanut joulukilot pois, mutta vielä on piparitaloa jäljellä, onneksi vain perustukset. 

Olen myös lopettanut (toistaiseksi) salmiakin syönnin, koska marraskuun alussa sain verenpainelääkkeet. Eräänä päivänä herätessä huimasi niin, että piti ottaa seinästä tukea vessaan mennessä. Huvikseni mittasin verenpaineet kotona ja sain tulokseksi aika rajun 185/105. Menin samana päivänä työterveyteen, josta lähettivät EKG:hen (oli onneksi normaali) ja päivystyslääkäri lätkäisi reseptin käteen, joten sillä tiellä ollaan. 

En ole vielä ehtinyt elokuviin tänä vuonna, mutta tv-sarjoja olen katsonut eli mm. Ylen Queen of fucking everything-sarjan kokonaisuudessaan. Se meinasi jäädä kesken heti ekan jakson puolivälissä, mutta juteltuani muiden katsojien (työkavereiden) kanssa jatkoin ja olihan se loppujen lopuksi oikein hyväkin. Pidin siitä, miten päähenkilö pysyy loppuun asti itsenään ja pidin erityisesti Kristo Salmisen rikollispomosta. Muutama henkilö oli todella rasittava, kuten oikeassakin elämässä. 

Seuraavaksi voikin nyt ruveta jännittämään, kenestä tulee Suomen Euroviisuedustaja. Tähän asti ehdokkaat ovat aika .. surkeita.., mutta vielä on Erika jäljellä. Hieman hirvittää. Viime vuonna hieman harmitti, ettei tämä Pilvi Hämäläisen Mon cheri-versio ollut ehdolla.

Lomaa odotellessa

Nimittäin talvilomaa, joka koittaa jo huomisen jälkeen. Tuskin maltan odottaa!

Lauantaina juhlistimme nuorimmaisen 18-vuotispäivää sisarusteni ja kummien voimin, myös esikoinen ilmiintyi paikalle. Vanhin veljeni ajeli Ähtäristä asti vaimonsa kera, he nauttivat hotellilomasta. Kysyessani menevätkö ehkä elokuviin illalla, niin kälyni sanoi, että ovat olleet niin paljon lapsenvahtina että taitavat vain nukkua, kun kerrankin saavat. Sehän se on parasta lomassa, voi tehdä juuri mitä itse haluaa :)

Katselin kerrankin (taas) Uuden musiikin kilpailun viime lauantaina, kun ei ollut parempaakaan tekemistä. Tai siis katselin parhaat palat Areenan kautta, välillä katselin jotain muuta. Täytyy sanoa, että tiesin heti jo silloin, kun kilpailukappaleet julistettiin, että se on joko Sara Siipola tai Win95Man. Minusta on hyvä, että W95M voitti eikä Siipola, koska vaikka Saran kappale oli kaunis ja hieno esitys, niin samanlaisia jollotuksia on kolmetoista tusinassa Euroviisuissa eikä se loppusoinntus eli A-kirjaimen yliannostus auttanut. Kaikkein paras kappale minusta oli Pilvi Hämäläisen väliaikabiisi, joka oli aivan mieletön. 

Sunnuntaina äänen antamisen jälkeen lukaisin Iida Turpeisen Elolliset, joka olikin vallan mainio opus. Heti alkusivuilta lähti sellainen veto, että tiesin, ettei sinä päivänä muuta tehtäisi kuin luettaisi. Tarina oli hienosti kirjoitettu ja itselleni tärkeä siksi, että ollessani lapsi asuimme Eläinmuseon lähellä ja siellä tuli käytyä ihailemassa myöskin Stellerin merilehmän luurankoa. Kyllähän kirja aika hyvinkin herättelee ajattelemaan, että ihan oikeasti teollinen aikakausi on ollut planeetan kannalta katastrofaalinen ja ihminen on se pahin tuhoeläin.

Olin taas etänä eilen keskiviikkona lakon vuoksi, kun metrot eivät kulkeneet ja oli kokouspäivä. Tänään sentään junat kulkivat, niin pääsin miehen kyydillä Malmille junalle ja kävelin Pasilasta. Nyt kohtapuoliin pääsen suorittamaan saman toisinpäin. 

Blondihetki

En vaan ymmärrä.

Eilen eräs entinen työkaverini jakoi fasessa mielipidekirjoituksensa Hesarista ja kyseli, mitä mieltä ystävänsä ovat asiasta. Asia on siis lentomatkailun rajoittaminen lisämaksuilla. En viitsinyt kommentoida mitään, vaikka mieli teki.

Se, mitä en ymmärrä, on tämä keskustelunpätkä:

Niinkuin että mistä helvetistä se pakokaasunjämä/polttoainepäästö siellä pilvessä tietää, minkä maan ilmatilassa se on? Ihan aikuisten oikeasti hei, voisko joku kertoa?

Kun keskustelu on tätä tasoa, niin ei viitsi vaivautua. Sitä paitsi se lisämaksu tulee kuitenkin, koska sehän on helppo lätkäistä siihen loppusumman päälle plus nyt media muokkaa ihmisten mieliä hyvää vauhtia.

Katselin nyt iltasella kotona Euroviisukappaleita juutuupista. Mun Top3:ssa on Unkari, Norja ja Israel. Hyviä olivat myös Albania ja Tsekki. Unkarin biisissä erityisesti lämmitti se, että tavallaan he näin kunnioittavat oman maansa proge ja heavy musiikkiyhtyeitä, joita maassa on lukuisia. Ehkä raskaampi musa on joku suomalais-ugrilainen juttu?

Irstas Irmeli

Ihan pakko kertoa erään työkaverin tarina muistitekniikoista, se oli aika hupaisa. Nimittäin työkaveri oli ollut vetämässä jotain työryhmää, eikä ollut millään muistanut ihmisten nimiä. Hän oli kuitenkin kuullut tekniikasta, jolla on helppo muistaa juuri nimet eli nimen eteen liitetään jokin adjektiivi, joka alkaa etunimen ensimmäisellä tavulla. Ryhmässä hän oli sitten avoimesti kertonut muistitekniikasta ja ottanut esimerkiksi erään ryhmäläisen nimeltään Irmeli. Ikävä kyllä työkaveri ei ollut keksinyt äkkiseltään mitään muuta adjektiivia kuin irstaan ja Irmeli veti herneet niin syvälle otsalohkoon, että jätti lopun ryhmästä väliin kokonaan. (Vähänkö repesimme.) Voi Irmeli-parkaa!

Kävin eilen Allergiasairaalan keuhkolääkärin juttusilla ja totesimme, että altistuminen on näillä näkymin saatu aisoihin eli lopetamme hoidot ja tutkimukset tähän. Jos saan oireita, niin sain reseptiin jatkoajan hoitavalle keuhkolääkkeelle, joka on tuntunut auttavan. Kaikki kokeet ja kuvat sun muut olivat puhtaat, mistä olen tyytyväinen eikä minun tarvitse ainakaan nyt työskennellä sellaisissa tiloissa, joissa saan oireita.

Matkalla takaisin töihin poikkesin Oopperassa noutamassa varaamani liput 'Liisa Ihmemaassa'-balettiin (lokakuussa) minulle ja pienimmälle. Osuin kassalle, jonka viereisellä työpisteellä istui eräs lapsuudennaapuri. Hän tietysti ilmaisi osanottonsa, olivat huomanneet Äidin kuolinilmoituksen Hesarissa. Oli kuitenkin varsin mukava jutella hänen kanssaan ja vaihdoimme muutkin kuulumiset samantien.

Tämä päivä menikin kokoustaessa ja kahvia juodessa, tuntuu kuin ei olisi töitä tehnytkään :P Kävin töiden jälkeen Herttoniemessä testaamassa erään kuntosalin pilates-tunnin Unelmien liikuntapäivän varjolla, kun pääsin ilmaiseksi. Totesin, että tunti oli samanlainen kuin Kallion urheilutalon vastaava, joten enpä tarvitse sitä vastaisuudessa. Varsinkin kun kymmenen kerran kortista Kallioon on jäljellä vielä yhdeksän. 

Näyttää siltä, että pääsen huomenna hoitamaan äidin pankkiasiat. Olisi yksi homma vähemmän hoidettavaksi. Alkaa nimittäin ahdistaa laskujen eräpäivät, vaikka se onkin täysin minusta riippumattomista syistä.

Kuuntelen tässä samalla Euroviisuja, Ranskan ja Aussien kappaleet on mun suosikit. Aamulla lukiessani uutisen Riki Sorsan poismenosta ajattelin, että olipa harmi ihan jo euroviisuviikonkin kannalta. Pidin aikoinaan 'Reggae ok'-piisistä :) Riki vaikutti aina fiksulta. Linkitän myös Areenasta Hittimittarin, ihan siksi että Rikin takana soittava valkotakkinen basisti on serkkuni mies :P