Fingerporin nimipäivä

Aamulla reviskelin seinäkalenterista kuluneita päiviä pois ja tsekkasin, että tänään vietetään Ritvan ja Fingerporin nimipäivää. Juu ei, kyllä siinä sittenkin luki Ingeborg, mutta olen koko päivän naureskellut tuolle mokalle.

Perjantaina tyhyilin yksikkömme kera. Olin jopa mukana suunnitteluryhmässä ja vastuualueenani oli aamiaisbuffan varaaminen lähikahvilasta. Olin paikalla jo varttia ennen, mutta yllätyksekseni paikka olikin kovin suljetun näköinen vaikka sen piti olla ollut jo tovin verran aukikin. Siihen saapui sitten pari muutakin työkaveria ihmettelemään asiaa ja hetken kuluttua eräs nuori nainen fillarilla.

Saimme kuulla, että yöllä oli keittiössä iskenyt vesivahinko plus siitä johtuva sähkökatko eli harmillisesti aamiaisbuffa siirtyisi... No vaelsimme sitten parijonossa pitkin Kalliota etsimässä sen verran isoa kahvilaa, johon mahtuisi noin 15 henkeä aamiaiselle ja vihdoin löysimmekin itsemme Tannerista entisen HOK Elannon tiloista. Saimme lämmitellä ja nauttia vihdoin aamukahvia ja kelvollista aamupalaa. 

Tannerin granola oli kunnollisen kokoinen

Upeat syreenit

Tannerista siirryimme Kaisaniemen kasvitieteelliseen puutarhaan, jossa oli mukavasti lämmin ja opastetun kierroksen jälkeen teimme vielä pienen ryhmätyön. Sitten siirryimme keittolounaalle Violaan puutarhan toiseen reunaan.

Jättilumme

Sininen jokin, en muista enää mikä

Neito naavan takana

Banaanin kukka

Violan neilikat. Tuoksuvat edelleen hautajaisille.

 Täytyy sanoa, että oli aika kiva tyhypäivä. Ensinnäkin suunnitellessamme aktiviteetteja olimme varautuneet keväiseen säähän eli räntäsadevaraukseen ja toisekseen suht kevyt ohjelma plus syömiset ja vapaa seurustelu oli oikein kivaa. (Varsinkin kun yksi energiasyöppö oli estynyt osallistumasta, niin oli ehkä siksikin todella kiva päivä.)

Viikonloppuna kävimme juhlistamassa kummipojan 8v-synttäreitä ja sekin oli ihan kiva juttu nyt, kun lapsi osaa hieman käyttäytyä paremmin. Esikoinen lähti sieltä suoraan vielä kaverinsa synttäreille Kiloon ja saimme hyvän syyn liueta, kun hänet piti heittää junalle.

Oman pihan lemmikit, naapurin karkulaiset

Päivänliljakin kukkii jo

Sunnuntai kului vesisadetta katsellessa ja ommellessa, sain uuden kesämekon melkein valmiiksi, siitä puuttuu enää kaarrokkeet ja kädentiet sekä helmakäänne. Tankini-toppi pitää vielä ommella kasaan torstai-perjantai-akselilla ja sitten olenkin valmis lomalle.

Niin ja tänään kävimme Uutelan niemessä grillaamassa makkaraa nuorimmaisen entisten luokkalaisten ja heidän vanhempiensa sekä entisen opettajan kanssa. Meitä ei ollut monta, mutta mukavaa oli  :)

Näyttää kivan kesäiseltä, mutta tuuli oli jäätävä

Uupu-uupu

Happimyrkytys. Tyhypäivä Seurasaaressa. Naama kärtsännyt auringossa.

Postikorttimaisema

Klippan

Entinen työpaikka

Kelo

Tervapataa ja mölkkyä

Oli kivaa, oli paljon ruokaa ja hieno ilma (muistin myös punkkikarkotteen).

Lyhyestä virsi kaunis

Joo, en usko tästä kirjoituksesta kovin lyhyttä tulevan. Tajusin nimittäin tänään päivällä, että tyypilliseen tapaani olen unohtanut päivitellä torstaina, perjantaina ja eilen.

Torstaissa ei ollut muuta kummallista tai muistettavaa kuin joukkoseulonta eli kaikkien naisten rakastama papakoe ja sisätutkimus. Sen voin sanoa, että tähän ikää jo muutaman sisätutkimuksen kokeneena IKINÄ ei ole se homma sattunut niin paljon kuin nyt. En tiedä, mikä oli, oliko vika hoitajassa vai minussa, mutta  ihan todella se tuntui. Tuntui vielä lauantainakin. Käsittämätöntä. Kotimatkalla muistin lähimmän työkaverin sanat eläinlääkärin tuomiosta ("Ihan kamalaa!") ja tietysti aloin itkeä jo etukäteen kissan kuolemaa, ihme kyllä onneksi siihen aikaan illasta ei ollut yhtään vastaantulijaa ja sain valua rauhassa.

Perjantaina olin työkaverieni keralla Kulttuurikeskus Sofiassa. Aamupäivän kuuntelimme jokseenkin järkeviä konsultteja (vaikka aika samanlaisiahan kaikki ovat..) ja opimme (ikävä kyllä), että nyt vasta tänä syksynä aletaan selvittää johdon toimenkuvia ja tehtäviä. Aargh, minun ja ystävän mielestä ne olisi pitänyt selvittää jo organisaatiomuutoksen yhteydessä.  Iltapäivällä osa meni melomaan (uaah) ja osa luontokävelylle, minä ja ystävä menimme tutustumaan keskuksen taidekokoelmiin ja kappeliin muutaman muun kanssa ja olikin oikein mukavaa. Lopulta pääsimme kahville ennen varsinaista aikaa ja siten siis myös viikonlopun viettoon jo hyvissä ajoin.

Kävelimme ystävän kanssa pois Kallahdenniemestä ja keräsimme samalla hiukan mustikoita, jotka tosin söimme samantien. Niitä oli paljon. Oikeasti paljon. Saavuttuamme sivistyksen pariin seikkailimme uudella hienolla bussilinja 560:llä Mellunmäkeen, josta kävelimme meille. Ystävä nimittäin sai kyydin kotiin appiukon kirjahyllyn kera, joka hänelle oli luvattu kesän alussa. Näin hän tapasi myös Sysin ja me miehen kanssa tapasimme heidän kissansa ja paluureissulla veimme kaksi isoa paperikassillista vanhoja lakanoita ja pyyhkeitä Hesyyn ja kävimme kaupassa. Hyvin käytetty päivä siis :)

Lauantaina heräsin aivan järkyn päänsäryn kera. Siivosimme pihaa rikkaruohoista ja ruohosilpusta, sillä ensi viikonloppuna on taas Elojuhlat kavereille. Täytyy sanoa, että oli aika tuskaisaa se kukkapenkin lieväkin raivaus sen päänsäryn kanssa, hyvä etten oksentanut. Mies ja isommat pojat pystyttivät myös ruokailukatoksen, näytti olevan kunnossa. Keskimmäinen meni leffaan kaverinsa kanssa ja minä siivosin  tein tilaa kirjahyllyyn uusille kirjoille valitsemalla joitain vietäväksi kirjastoon sekä kierrätyshyllyyn että ihan lainakappaleiksi. Sain myös langat vihdoin setvittyä ja nyt on kolme siistiä laatikollista vaatehuoneessa. Muistelin vuoden takaista Lontoon-reissua ja Richardin syntymäpäivääkin vietin toivottamalla hänelle rattoisaa päivää ja katselemalla muiden toivotuksia netistä.

Tänään olen pessyt pyykkiä, käynyt leffassa katsomassa AntMania pienimmän kanssa (se oli mahtava!) ja silittänyt aika kasan pyykkejä kuunnellen samalla Richardin lukemaa äänikirjaa. Nyt voisin mennä petiin, sillä huomenna on taas maanantai.. Pitää muistaa viedä työpaikkasuhteelle kassillinen poikien vaatetta, jota meillä ei enää tarvita.

Keskimmäinen on iskenyt silmänsä parisataa maksaviin kuulokkeisiin.. Lupasin joistain 'ylimääräisistä' kotihommista pienen maksun, jos sellainen tienaaminen kiinnostaa.

Vankilapäivä

Katajanokan vankila oli oikein kaunis ja jos tulisin Helsinkiin turistina, saattaisin jopa yöpyä siellä. Ruokakin oli hyvää ja oli hyvää seuraa. Ennen lähtöä nauroimme töissä, kun työpari sanoi puolikkaallemme: 'Jos tulee iso hätä, niin soita meille'. Nauroimme ehkä vartin. Halvat huvit :P

Luennollekin ehdin ajoissa, vaikka kävin moikkaamassa yhtä kirjastolaista, vein hänelle yhdet tekemäni kämmekät ja kävin ostamassa villatakin matkalla ratikalle. Kirjastoystävä oli kultainen, juttelimme lasten erilaisuudesta ja sen sellaista. Luento meni kivasti ja vihdoin parin kuukauden istumisen jälkeen tuntuu, että ihmiset alkavat (muutkin kuin minä ja vanhin) jutella keskenään. Olen jo siis ylittänyt sen rajan, että uskallan puhua tuntemattomillekin :)

 Kotona kysyin mieheltä, mitä viimeisin Wilma-viesti koski. Nyt ollaan nimittäin siinä pisteessä, etten oikeine nää uskalla avata Wilma-viestejä, elleivät ne ole tulleet myös keskimmäiselle, jolloin tiedän niiden koskevan kaikkai koulun oppilaita. Mies sanoi, että tämä viesti oli kaikille ekaluokkalaisille ja koski sekä joulujuhlaa että lisäksi joitain oppilaita uudelleensijoitetaan toisille ekaluokille. Toivon nyt kovasti, että pienin pääsisi eri luokalle, esim juuri tämän musaopen luokalle, koska hän tuntuu olevan jokseenkin järkevä ihminen. Sanoi moiteviestissään viime perjantaina, että on ihanaa kun lapset ovat erilaisia <3

Ja nyt menen tästä jonnekin... tuota.. Keski-Maahan. siis. juu.. ahhuh. Hee. Aivotoiminta pysähtyi jonkin kuvan jälkeen. Nähdään huomenna.

Uusi viikko alkaa

Uima-altaassa alkoi, kilsa meni 32 minuutissa. Se on jotakuinkin oma henk.koht. ennätykseni. Olen siihen kyllä tyytyväinen, vaikka varmasti pääsisin vielä nuo pari minuuttia tiukempaan aikaan jos saisin muutaman kilon pois painolastista. Mutta kun en saa, ne näyttävät olevan ihan kiinni. Niin.. Pullaa on tullut syötyä ja leipää myös. Tiedän, että ainakaan nyt ennen joulua en pysty olemaan syömättä leivonnaisia, joten ehkä sitten tammikuussa voin kiristää taas itseäni. Varsinkin kun sitten on reissukilojakin varmasti poistettavana.

Elämään ei juuri nyt kuulu ihmeitä, sillä odottelen fanisaittien räjähdystä, koskapa huomenna/ensi yönä on Los Angelesissa DOSin ensi-ilta.

Huomenna en juuri ehdi töissäkään katsella kuvia siitä, sillä menemme koko porukan kera Katajanokan vankilaan. (Ehkä joku jääkin sinne :P) Meillä on tyhy-iltapäivä ja sen jälkeen minun on vielä mentävä kuuntelemaan luentoa. Jei.

Aargh, muistin juuri luvanneeni toimittaa yhdelle tuttavalle kämmekkäät huomenna jossain välissä. Niistä on vielä langat päättelemättä ja ne pitäisi ehtiä prässäämäänkin. Ei muuta kuin toimeen! Näkyillään!

Torstain töherrykset

Meillä oli työpaikan tyhy-ryhmän syksyn suunnittelupäivä tänään Kuusijärvellä. Polkaisin sinne reippahasti enkä edes eksynyt vaikka ihmettelinkin, kuinka halvatun pitkä matka yhdeksän kilometriä voikaan olla.

Tässä tulos viiden tunnin rupeamasta.

Loppuun piisi uudelta Marsin poikien levyltä. Pidän tästä levystä kovasti, vähän harmittaa etten näe poikia Hietsussa kuun lopussa. Kahdesti olen jo Jaredin livenä nähnyt.

Tyhy

Tänään vietimme Firman viimeistä tyhypäivää. Viimeistä siinä mielessä, että nyt uudistetun organisaation myötä tyhy-ryhmä loppuu tässä muodossaan emmekä vielä tiedä, millainen kokoonpano on syksyllä.

Olimme ensin keskenämme jossain ja meillä oli hupaisaa ohjelmaa ja lounaan jälkeen menimme Tapanilan Erälle harjoittelemaan eri lajeja. Olin valinnut kahvakuulan ja kyllähän siinä hiki irtosi. Hauskaakin se oli eikä mukavan näköinen ohjaaja mitenkään haitannut. Mikä haittasi minua aivan järjettömästi, oli se, että meitä oli ilmoittautunut 12 tähän lajiin, mutta vain minä ja kaksi kolleegaa ilmestyimme saliin. Minun mielestäni aivan törkeää käytöstä ja piittaamattomuutta toisen ihmisen työtä kohtaan. En pysty ymmärtämään tällaisia aikuisia ihmisiä. 

Se siitä. Loppuun hupaisa runo, joka jäi tänään mieleeni.

Ylistys pyllylle

Nyt kun kellut pyllysi pikku kellukkeilla
kaikkeutemme karikkoista merta
ja tunnet kuinka pylly pitää sinut pinnalla
ja estää vajoamasta läpi tuolin
pimeyteen joka allamme longottelee valtavaa kitaansa
ja lipoo keltaisia hampaitaan
nyt kun istut, ja tuo kaksoisturvatyyny
pehmentää törmäyksen terävimpiin mietteisiin
ja lauseista kaikkein karkeimpiin
pyllylläsi tunnet kuinka Luojan suunnittelu,
testit ja toteutus ovat tulleet täydeksi,
pyllyn täyteydeksi, pettämättömäksi toveriksi
joka seuraa minne menetkin
ja vaikka puhuisit ihmisten ja enkelten kielillä
mutta sinulla ei olisi pyllyä
olisit vain pikku pilleri planeettojen pallomeressä
sillä pitkämielinen ja lempeä on pylly,
ei kerskaa, ei pöyhkeile, ei sopimattomasti käyttäydy
vaan kaikki se peittää, kaiken uskoo,
kaikki se toivoo ja kaiken kärsii,
ja niin kulkevat maailmanlopun horisonttiin
ne onnelliset, ihminen edellä
ja pylly perässä

 Ilpo Tiihonen Jumalan sumu (Wsoy 2009)

PS Meikäläisen reidet ja hartiat huutaa hoosiannaa. Ensikerran vuosikausiin fillaroin noin kauas kotoa ja lisäksi se Reiska siellä erällä.. huhhuh.