Juhlien jälkeen

Kävin Tukholmassa viikonloppuna ystäväni Mareetan kanssa. Alunperin meidän oli tarkoitus mennä katsomaan Boy Georgea ja muita Kulttuuriklubilaisia, mutta mokomat peruuttivat tulonsa. Onneksi saimme viela paremman kutsun ja pääsimme seuraamaan livenä Nobelin kirjallisuuspalkinnon tänä vuonna korvannutta Nya akademien kirjallisuuspalkinnon jakotilaisuutta Bernsin hienoon juhlasaliin.


Perjantaina lähdin bussi-juna-yhdistelmällä hyvissä ajoin lentokentälle sillä seurauksella, että olinkin ihan tuskassa ajantappamisen kanssa. Antishoppailevalle ihmiselle lentokenttä ei paljoa tarjoa, joten istuin sitten kahvilla ja luin uutisia luurista.

Vihdoin Tukholman päässä selvittyäni Arlandasta junalla eka kertaa ikinä kunnialla T-centraleniin oli ystävä jo vastassa ja vei minut hotelliimme.

Ihan vähän oli sumua Arlandassa.

Pohdimme hetken aikaa huoneessa, minne menisimme syömään ja päätimme lähteä kävelemään Mr Cake-nimiseen kahvilaan, koska ystävä seuraa paikan toista omistajaa (ruotsalainen julkkiskondiittori) twitterissä.   Söin maukkaan keittoannoksen, jonka seurana oli todella hyvää maalaisleipää. Ystävä söi Club Sandwichin, jonka bataattiranskalaiset ainakin olivat tosi hyviä :)

Iltapalaksi ostimme erilaisia kakkuja ja vedimmekin sellaiset kakkuöverit, ettei paremmista väliä. Ystävä jo mietti, pystyykö ikinä enää syömään yhtään kakkua. (Pystyi kyllä.)

Lauantaina kävimme ensin katsastamassa naapurissa olevan Pelastusarmeijan Myrorna-kirpputorin, koska ystävä keräilee ruotsalsita musiikkia ja löytyihän sieltä mullekin jotain eli Led Zeppelinin IV, jolla on suosikkibiisini 'Black Dog' sekä Beatlesin 'Rubber soul'-cd ja lisäksi Tolkienin 'Children of Hurin'.  Veimme ostokset hotellihuoneeseen ja lähdimme Skansenin joulumarkkinoille täpötäydellä bussilla.

Ensin teimme kierroksen ABBA-museossa ja se olikin tosi kiva. Ystävä tiesi paljonkin Abban jäsenten myöhemmistä vaiheista, joten sikälikin oli mukavaa, kun museossa oli siitäkin oma osasto.

Waterloo-asujen replikat.

Björn, Agnetha, Anni-Frid ja Benny

Yksityiskohtia käsinmaalatuista esiintymisasuista

Museon jälkeen jatkoimme Skansenille. Hurjat jonot oli kaikenlaisiin ruokakojuihin ja käsityökauppaan mahtui juuri ja juuri sisälle. Kuraista oli myös, mutta hyvin jaksoimme melkein kiinnimenoon asti. Sitten lähdimmekin lautalla Slusseniin ja Gamla Stanin joulumarkkinoille. Siinä ohimennessä käväisin suosikkikirjakaupassani (= Sf bokhandel) ja hetken istuimem kahvin ja vohveleiden ääressä, jotta jaksoimme taapertaa hotellin lähettyville syömään.

Päästyämme takaisin huoneeseemme kellahdimme sängylle katselemaan Ruotsin Idol-kisan loppujakosa, jossa selviää voittaja. Ystävä katseli ja minä toisella silmällä luin Alexandran kirjaa, johon piti sunnintaina saada nimmari.

Sunnuntai-aamuna jätimme hotelliaamiaisen väliin ja vaelsimme Mr Cakeen. Söin elämäni ensimmäisen tuorepuuron, joka olikin aika mahtavan hyvä. Mareetta söi munakkaan, kahvia sai onneksi niin paljon kuin jaksoi juoda (vain ensimmäinen kupillinen maksoi). Jälkkäriksi otimme vielä leivonnaisia, ystävä otti kakun ja minä söin lussepullan.

En ole koskaan oikein ymmärtnyt sahramipullan suosiota, mutta nyt ymmärrän. Herranjestas, että oli hyvää! Näimme myös paikan molemmat omistajat ja lähtiessämme Mareetta osti vielä pari pullaa tuotavaksi vanhemmilleen ja Roy Fares oli tiskillä järjestelemässä erilaisia rasioita. Muutenkin näytti ihan itse tekevän kaikenlaista pikkuhommaa, eikä vain istunut jossain takahuoneessa pomottelemassa.

 Takaisin hotellille kävellessä poikkesimme NK:ssa ja ostimme Maryse Condén romaanin kumpikin. Ajattelimme, että niihin olisi saanut nimmarin, mutta emme sitten saaneetkaan. Eipä se haittaa.

Iltapäivällä laitoin Mareetalle nutturan, sellaistakaan en ole ennen joutunut tekemään. Vedimem juhlamekot ylle ja lähdimme kohti Berzelii-puistoa ja Bernsiä. Hiukan jännitti, mutta oli tosi kivaa ja lopuksi moikaksimem vielä Alexandraa ja Mareetta sai kirjoihinsa nimmarit.

Alexandra kertoi juhlapuheessaan kasvaneensa Rinkebyssä ja viettäneensä paljon aikaa kirjastossa, hän oli kutsunut Rinkebyn kirjastonhoitajankin juhliin ja nyt Ranska aloittaa yhteistyön Rinkebyn ja jonkun Pariisin vastaavan lähiökirjaston kanssa lasten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Vasemmassa reunassa Alexandra ja keskellä istumassa Maryse Condé

Koska juhlassa oli tarjolla vain cocktailpaloja, kävimme syömässä kotimatkan varrella samassa ravintolassa kuin edellisenä iltana. Melkein halkesin.

Hotellissa pyysimme respan kundia varaamaan meille taksin aamuseiskaksi ja hän ihmetteli, miten me puhuimme niin sujuvaa ruotsia ollaksemme suomalaisia :D

Aamulla karautimme taksikyydillä Brommaan, joka on suunnilleen Malmin kentän kokoinen ja aika kiva pikkukenttä. Olimme Helsingissä hiukan myöhässä, mutta ehdin hyvin silti töihin klo 13 maissa. Olen ollut niin väsynyt, että vasta nyt saan päivitettyä tämän maanantai-iltana aloittamani tekstin.

Väsyttää. Aivan helkkaristi. Mutta hauskaa oli silti.