Sunnuntai-illan ratoksi

Vietimme miehen kanssa mukavaa parisuhdeaikaa vetämällä ja mankeloimalla melkoisen pinon lakanoita, osa oli syksystä asti mankelointia odottaneita mökkilakanoita ja osa vasta joululta. Vaikka pidän mankeloinnista en saa yksin lakanoita vedettyä. Usein silitän pussilakanat, varsinkin jos niissä on sellaiset pöhköt nepparit, koska ne eivät kestä mankelointia.

Nykyään tiskikone ja pyykkikone odottavat välillä muutaman hetken käynnistystä sähkön hinnasta riippuen ja siksikin pyyhe- ja lakanapyykkiä on välillä jonkin verran, varsinkin näin joulun jälkeen, kun oli useampi ihminen sekä nukkumassa että peseytymässä. Ensi syksystä saattaa vesilasku pienentyä, kun teinikin muuttaa (toivon mukaan) Tampereelle opiskelemaan. 

Pidin myös hauskaa siivoamalla ja järjestelemällä uudestaan kaksi laatikostoa, joissa on ollut kaikenlaista sälää. Viimeksi tein sen homman koronasulun aikaan, joten olivathan ne taas ehtineet sotkeentua. Löysin mm. kolme digikameraa, joista yksi toimii ja kaksi puhelinta kaikkine johtoineen. Toinen niistä on hurmaavan pieni nokialainen, jonka ostin muistaakseni silloin, kun menin nuorimmaisen jälkeen takaisin töihin eli noin 16 vuotta sitten. Siihen haluaisin uuden akun, mutta toisaalta se on 3G ja se verkko on ajettu alas. Ihan en ymmärrä sitäkään ratkaisua. 

Löysin myös jo 30 vuotta sitten kuolleen isäni vanhan passin. Se on ilmeisesti kulkeutunut minulle äidin jäämistön mukana. Vien sen ehkä töihin turvaroskikseen.

Lauantaina mies otti parvekkeelta jouluvalot pois ja löysi ohimennen parvekkeen sohvatyynyjen välistä keskimmäisen pojan pipon. Se oli ainakin hyvin tuuletettu. Nyt pitää vain saada se jotenkin postiin huomenna eli menen ilmeisesti vanhan pääpostin kautta töihin. 

Olen katsonut Handmaid's tale-sarjaa kuluneella viikolla ja se on ihan hyvä. Kirjasta pidin ehkä enemmän, mutta onhan toki tv-sarjassa enemmän tapahtumia. Luin myös joku ilta New York Times'in Vulture-liitteen artikkelin Neil Gaimania koskevista syytöksistä ja kyllä meni yöunet siitäkin. Olen aina pitänyt hänen kirjoistaan ja hän on vaikuttanut hyvältä ihmiseltä, mutta nyt tekisi mieli oksentaa, kun ajattelenkin mokomaa ukkelia. Olen niin pettynyt.

Ainiin, olen pahoillani, mutta pidän Erika Vikmanin viisusta aivan törkeästi :D Erityisesti kohta 'Voit vielä ittees rakastua' on aivan huippu.

Märän viikonlopun kielikylpy ja muita juttuja

Harvoin olen ollut yhtä tylsällä säällä viikonloppureissussa, mutta mentävä oli. Mutta ensin muita juttuja viime viikolta. 

Keskiviikkona kävin esittelemässä nivelrikkoni kehittymistä työterveydessä sillä seurauksella, että oikea käpälä ja jalkaterä kuvattiin ja sain lääkekuurin, jolla nyt ensin katsotaan auttaako se nivelkipuihin. Koska oikea käsi on ollut törkeän kipeä oikeastaan syyskuusta asti, sain myös tukevat tulehduskipulääkkeet, lääkäri arveli siinä olevan lievä jännetupentulehdus myös. 

Osteopaatin vastaanotto on lähellä Hietalahden telakkaa, kuva onnistui aika hyvin.

Kävin keskiviikkona myös osteopaatillani ja se oli taas aivan ihanaa. Torstaina sain influenssapiikin ja perjantaina sitten tosiaan ajelimme ystävän kanssa Tammisaareen.  

Sumukuvia torstai-illalta

Tammisaaressa oli suomenruotsalaisen kirjallisuuden kirjamessut (Ekenäs Bokkalaset) ja yksi vierailevista kirjailijoista oli ruotsalainen Alexandra Pascalidou, jota olen ystäväni M:n kanssa tavannut sekä Göteborgissa että Tukholmassa muutaman kerran. Perjantaina osallistuimme kreikkalaiseen iltaan, jossa Alexandra oli erikoisvieraana ja sitä ennen hän piti lyhyen alustuksen. Juttelimme alustuksen jälkeen hänen kanssaan ja hän sanoi tulevansa juttelemaan myöhemmin meidän kanssamme. Istuessamme pöydässä odottamassa ruokaa Alexandra sitten tuli pöytäämme ja muut vieraat katselivat vähän ihmeissään, että mitä VIP-vieraita me oltiin. M on ollut pitkään sähköpostiyhteyksissä Alexandran kanssa ja juttelimme sitten hetkisen kaikenlaista. Oli oikein kivaa, ihan muutenkin.  

Lauantaina Alexandra esitteli uutta kirjaansa vähän isommalle yleisölle ja sen jälkeen signeerasi kirjoja ja vaihtoi kaikkien kanssa muutaman sanan. Juttelimme taas hetkisen ja sitten hänen piti lähteä ja mekin päätimme lähteä kotia kohti. Sää oli harmaa, yksinkertaisesti. 

Kävimme myös Tammisaaren kirjastossa

Yövyimme Tammisaaren kaupunginhotellissa, se oli varsin jännä paluu menneisyyteen.

Isänpäivänä emme tehneet mitään kummempaa, miehen mielestä koko päivä on ihan turha ja olen aika samaa mieltä (myös äitienpäivä on meille aika yhdentekevä). Miehen kanssa pesimme jääkaapin ja hän imuroi jääkaapin takaa ja päältä arviolta puoli kissaa. Aloitin uuden neuletyön ja silitin pyykit, siinäpä se. 

Minä ja isä kauan sitten Hietsussa

Kuukausiaukeama kalenteriin valmistui vihdoin

Nyt on taas uusi viikko alkamassa, väsyttää jo valmiiksi. Täällä on tänään tullut ehkä kaksi lumihiutaletta, saisi tulla enemmänkin minusta. 

Siriuksen iltapuuhat

Teinin mielestä meidän pitäisi mennä leffaan, joku huono kauhuelokuva oli mielessä. Paha vain, kun olen jo ysärillä katsonut kaikki kauhut, joita aion katsoa enkä tiedä, haluanko mennä. Edes kapteeni Marvel ei ihan hirveästi kiinnosta.

Juhlien jälkeen

Kävin Tukholmassa viikonloppuna ystäväni Mareetan kanssa. Alunperin meidän oli tarkoitus mennä katsomaan Boy Georgea ja muita Kulttuuriklubilaisia, mutta mokomat peruuttivat tulonsa. Onneksi saimme viela paremman kutsun ja pääsimme seuraamaan livenä Nobelin kirjallisuuspalkinnon tänä vuonna korvannutta Nya akademien kirjallisuuspalkinnon jakotilaisuutta Bernsin hienoon juhlasaliin.


Perjantaina lähdin bussi-juna-yhdistelmällä hyvissä ajoin lentokentälle sillä seurauksella, että olinkin ihan tuskassa ajantappamisen kanssa. Antishoppailevalle ihmiselle lentokenttä ei paljoa tarjoa, joten istuin sitten kahvilla ja luin uutisia luurista.

Vihdoin Tukholman päässä selvittyäni Arlandasta junalla eka kertaa ikinä kunnialla T-centraleniin oli ystävä jo vastassa ja vei minut hotelliimme.

Ihan vähän oli sumua Arlandassa.

Pohdimme hetken aikaa huoneessa, minne menisimme syömään ja päätimme lähteä kävelemään Mr Cake-nimiseen kahvilaan, koska ystävä seuraa paikan toista omistajaa (ruotsalainen julkkiskondiittori) twitterissä.   Söin maukkaan keittoannoksen, jonka seurana oli todella hyvää maalaisleipää. Ystävä söi Club Sandwichin, jonka bataattiranskalaiset ainakin olivat tosi hyviä :)

Iltapalaksi ostimme erilaisia kakkuja ja vedimmekin sellaiset kakkuöverit, ettei paremmista väliä. Ystävä jo mietti, pystyykö ikinä enää syömään yhtään kakkua. (Pystyi kyllä.)

Lauantaina kävimme ensin katsastamassa naapurissa olevan Pelastusarmeijan Myrorna-kirpputorin, koska ystävä keräilee ruotsalsita musiikkia ja löytyihän sieltä mullekin jotain eli Led Zeppelinin IV, jolla on suosikkibiisini 'Black Dog' sekä Beatlesin 'Rubber soul'-cd ja lisäksi Tolkienin 'Children of Hurin'.  Veimme ostokset hotellihuoneeseen ja lähdimme Skansenin joulumarkkinoille täpötäydellä bussilla.

Ensin teimme kierroksen ABBA-museossa ja se olikin tosi kiva. Ystävä tiesi paljonkin Abban jäsenten myöhemmistä vaiheista, joten sikälikin oli mukavaa, kun museossa oli siitäkin oma osasto.

Waterloo-asujen replikat.

Björn, Agnetha, Anni-Frid ja Benny

Yksityiskohtia käsinmaalatuista esiintymisasuista

Museon jälkeen jatkoimme Skansenille. Hurjat jonot oli kaikenlaisiin ruokakojuihin ja käsityökauppaan mahtui juuri ja juuri sisälle. Kuraista oli myös, mutta hyvin jaksoimme melkein kiinnimenoon asti. Sitten lähdimmekin lautalla Slusseniin ja Gamla Stanin joulumarkkinoille. Siinä ohimennessä käväisin suosikkikirjakaupassani (= Sf bokhandel) ja hetken istuimem kahvin ja vohveleiden ääressä, jotta jaksoimme taapertaa hotellin lähettyville syömään.

Päästyämme takaisin huoneeseemme kellahdimme sängylle katselemaan Ruotsin Idol-kisan loppujakosa, jossa selviää voittaja. Ystävä katseli ja minä toisella silmällä luin Alexandran kirjaa, johon piti sunnintaina saada nimmari.

Sunnuntai-aamuna jätimme hotelliaamiaisen väliin ja vaelsimme Mr Cakeen. Söin elämäni ensimmäisen tuorepuuron, joka olikin aika mahtavan hyvä. Mareetta söi munakkaan, kahvia sai onneksi niin paljon kuin jaksoi juoda (vain ensimmäinen kupillinen maksoi). Jälkkäriksi otimme vielä leivonnaisia, ystävä otti kakun ja minä söin lussepullan.

En ole koskaan oikein ymmärtnyt sahramipullan suosiota, mutta nyt ymmärrän. Herranjestas, että oli hyvää! Näimme myös paikan molemmat omistajat ja lähtiessämme Mareetta osti vielä pari pullaa tuotavaksi vanhemmilleen ja Roy Fares oli tiskillä järjestelemässä erilaisia rasioita. Muutenkin näytti ihan itse tekevän kaikenlaista pikkuhommaa, eikä vain istunut jossain takahuoneessa pomottelemassa.

 Takaisin hotellille kävellessä poikkesimme NK:ssa ja ostimme Maryse Condén romaanin kumpikin. Ajattelimme, että niihin olisi saanut nimmarin, mutta emme sitten saaneetkaan. Eipä se haittaa.

Iltapäivällä laitoin Mareetalle nutturan, sellaistakaan en ole ennen joutunut tekemään. Vedimem juhlamekot ylle ja lähdimme kohti Berzelii-puistoa ja Bernsiä. Hiukan jännitti, mutta oli tosi kivaa ja lopuksi moikaksimem vielä Alexandraa ja Mareetta sai kirjoihinsa nimmarit.

Alexandra kertoi juhlapuheessaan kasvaneensa Rinkebyssä ja viettäneensä paljon aikaa kirjastossa, hän oli kutsunut Rinkebyn kirjastonhoitajankin juhliin ja nyt Ranska aloittaa yhteistyön Rinkebyn ja jonkun Pariisin vastaavan lähiökirjaston kanssa lasten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Vasemmassa reunassa Alexandra ja keskellä istumassa Maryse Condé

Koska juhlassa oli tarjolla vain cocktailpaloja, kävimme syömässä kotimatkan varrella samassa ravintolassa kuin edellisenä iltana. Melkein halkesin.

Hotellissa pyysimme respan kundia varaamaan meille taksin aamuseiskaksi ja hän ihmetteli, miten me puhuimme niin sujuvaa ruotsia ollaksemme suomalaisia :D

Aamulla karautimme taksikyydillä Brommaan, joka on suunnilleen Malmin kentän kokoinen ja aika kiva pikkukenttä. Olimme Helsingissä hiukan myöhässä, mutta ehdin hyvin silti töihin klo 13 maissa. Olen ollut niin väsynyt, että vasta nyt saan päivitettyä tämän maanantai-iltana aloittamani tekstin.

Väsyttää. Aivan helkkaristi. Mutta hauskaa oli silti.

Kaikenlaista sattuu ja tapahtuu

Onpahan ollut taas vauhdikas viikko.

Tiistaina oli viimeinen pilates tälle vuodelle ja se olikin aika rankka, klassista pilatesta. Tuli ihan hiki pintaan :P

Eilen olin ensin töissä ja sitten kävin syömässä ystäväni Mareetan kanssa ja siitä jatkoimme Tavastialle Tove Styrken keikalle. Jotenkin keikka jäi hiukan taka-alalle, sillä kuten ehkä olen kertonut, lähden M:n kanssa ensi viikolla Tukholmaan katsomaan Boy Georgea.

Saman matkan yhteydessä M oli kysynyt Göteborgissa tapaamaltamme Alexandralta tarvitaanko Alternative Literature Prize-tapahtumaan lisää työntekijöitä. Vastauksena Alexandra lähetti Mareetalle kutsun palkintoillalliselle ja pääsen mukaan avecina.

Siinä panikoidessamme Mareetta lähetti Alexandralle viestin, jossa tiedustelimme pukukoodia ja keikan jälkeen Alexandran vastauskin oli tullut. Se kuului suunnilleen niin, että älkää panikoiko ja ihan rennot juhlavaatteet riittää. Sanoin sitten Mareetalle, että entäs jos Vickan tai joku muu kuninkaallinenkin tulee sinne, mutta siinä vaiheessa Mareetta sulki korvansa :D

Tänään töiden jälkeen menin sitten ay-yhdistyksen kokoukseen ja tapasin joitain tuttuja sielläkin. Pääsin tai minut nakitettiin yhteen hommaan, onneksi saan siihen kaveriksi entisen työ-pikkuveljeni :)

Tässä vielä Tovelta yksi biisi. Hän siis on ollut Ruotsin Idolseissa joskus, tuli kolmanneksi. Mä jotenkin kyllä tykkään.

Ti-ti-dii

Kiirettä on taas pidellyt. Alkuviikko sujahti ohitse työn ja pilateksen merkeissä, mutta eilen työ-ystävä tuli hakemaan minut töistä neljän korvilla ja kävimme kahvilla lähikahvilassa palkkapäivän kunniaksi.

Eilen meillä oli myös töissä tapaaminen Kaupunginkirjaston ja muutaman muun saman alan toimijan kanssa ja oli oikein mukava tuokio. Eräs ihminen kertoi olevansa sisäilmaongelmainen, kun muut lähtivät katsomaan kirjavarastoamme ja jäin hänen kanssaan tutkailemaan muita paikkoja. Hän ihmetteli, kuinka pystyn edes olemaan töissä, kun hän sai jonkinasteiset oireet meillä. Sikäli kiva, että joku muukin saa oireet, niin tiedän olevani 'oikeasti' sairas.

Tänä aamuna olin laittamassa pientä villahaalaria pakettiin, kun huomasin toisen kainalosauman olevan ompelematta. Pikaisesti vetäisin sen kiinni Siriuksen osallistuessa hommaan istumalla vaatteen päällä ja puskemalla joka vedolla kättä. Nyt haalari on jo matkalla Keski-Suomeen pienelle tähtipojalle, jonka sydänongelmat ovat helpottamassa.

Olen neulonut itselleni silkkilankojen jämistä lapaset ja katsellut samalla Turhuuden turuilla-tv-sarjaa Areenasta. Itse kirjaa en ole koskaan jaksanut lukea, mutta kesällä luin romaanin 'Another heartbeat in the house', jonka päähenkilö on ikäänkuin ollut mallina Turhuuden Turuilla-kirjan naisloiselle, siis fiktiivisesti. Kukaanhan ei varmaan tiedä, mistä Thackeray sai romaaninsa idean.

Huomenna aloitan aamun käymällä Siriuksen kanssa sen vuositarkastuksessa ja sitten lähden kokoukseen Teollisuuskadun liepeille, josta aion mennä elokuviin pienimmän kanssa. On hyvä, että teen tätä nelipäiväistä viikkoa, niin ehdin hoitaa asioitakin ;)

Viikon varrelta

Tiistai-aamuna kiskoin pienimmän aikaisin aamulla metron ja ratikan avustamaan Allergiasairaalaan prick-testeihin. Koivuallergian vuoksi halusin selvittää myös pähkinä-altistuksen ja hasselpähkinästä tulikin suunnilleen yhtä iso ellei isompikin patti, kuin koivun siitepölystä. Myös manteli ja saksanpähkinä olivat aika muhevat. Nyt vain odottelemme lääkärin soittoa ja jatkotoimenpiteitä asian suhteen.

Pidin tiistaipäivän vapaata töistä, koska oli muutakin menoa iltapäivällä ja mentyämme kotiin ennen puoltapäivää ehdin tehdä sekä kalakeittoa meille kaikille lounaaksi että porkkana-yms-sosekeittoa evääksi töihin koko viikoksi (ja vielä seuraavaksikin). Iltapäivällä kävin pilateksessa ja sitä ennen ostin uuden ohuen villatakin sekä kivan paidan Sokokselta ja pilateksen jälkeen kävin ostamassa Siriukselle uuden raapimapuun, jonka bongasimme nuorimmaisen kanssa jo aiemmin.

Keskiviikko olikin ihan normipäivä. Kävin töissä ja tulin ajoissa kotiin ja istuin illan neulomassa Sorjosen seurassa. Posti toi kivan yllätyksen eli Robin kertoi jokin aika sitten twitterissä lähettävänsä postikortin jokaista saamaansa korttia vastaan. Kirjoitin omaan tervehdykseeni kyselyn siitä, vieläkö hän on tyytyväinen villasukkiinsa ja näin hän vastasi :)

Torstaina sitten nuorin oli lähdössä kouluun yhdeksäksi, kun mies jo tuli töistä kotiinpäin huonovointisena. Itse lähdin iltavuoroon vähän aikaisemmin kuin tavallisesti, koska kesken työpaivää oleva pilates sotkee työtunnit. Pääsin töihin, niin mies soitti olevansa 39 asteen kuumeessa. No eipä siinä sen kummempaa, pilateskin peruuntui.

Katja Ketun uuden kirjan alkusanoista, tykkään intiaanien ajatuksenjuoksusta.

Ennen kuin lähdin töistä kotiinpäin, mies soitteli, ettei hakisi minua metrolta, sillä kuume oli jo melkein neljässäkympissä. Kävelin siis kotiin mterolta ja ensitöikseni kysyin, että pitääkö soittaa lanssi hakemaan, mistä mies kieltäytyi ehdottomasti ja otti särkylääkkeen.

 Tänäaamuna mies jäi sitten nukkumaan, kun lähdin kokoukseen, mutta ilmoitteli myöhemmin menevänsä työterveyteen. Olin kokouksessa ja siitä jatkoin Kirjamessuille tapaamaan ystävää. Sitten mies ilmoitteli menevänsä Meilahteen jatkotutkimuksiin, tulehdusarvot olivat jossain 200:n kieppeillä. Messuilin minkä jaksoin, mies oli tutkittavana ja järjesti esikoisen hakemaan auton metroasemalta kotiin (perjantai-ilta..) .

Pasila

Kotimatkalla olin aivan varma, että miehellä on vähintään kasvain vatsassa, koska olen aika hyvä kehittämään kaikenlaisia skenaarioita. Jossain vaiheessa esikoinenkin tuli autonsiirtoon ja siitä hetken päästä mies ilmoitteli tulevansa kotio ihan kokonaisena, vaiva oli suolenpullistuma. Sille ei kuulemma tehdä yhtään mitään, paranee itsekseen.

Että tällaista tänne. Kirjamessuilta en ostanut kuin kaksi (metro)pokkaria ja yhden joululahjakirjan kummipojalle, Herkkumessuilta sen sijaan ostin aivan tajuttoman hyvää herkkujuustoa eli Valion Keisarinnaa.

Keskellä viikkoa

Vihdoinkin on keskiviikko, tiistai olikin pitkä kuin nälkävuosi vaikkei pahemmin ryppyillytkään.

Maanantai meni ja saimme postitse nuorimmaiselle kutsun Allergiasairaalaan jo kuun lopussa, tosi nopeasti tulikin paperi. Keskimmäisen tyttöystävä tuli yökylään, koska kummallakaan lukiolaisella ei ollut kokeita enää tiistaina. Olivat sitten aikansa kuluksi aamulla imuroineet yläkerran ja tyhjentäneet tiskikoneen. Siihen on syynsä, miksi pidän tyttöystävästä ;)

Eilen tosiaan olin ensin töissä ja sen jälkeen pilateksessa, jonka jälkeen menin vielä tunniksi scifi-kirjallisuuspiiriin. Aiheena oli nimittäin Ursula K. LeGuin ja Philip K. Dick, joista varsinkin ensinmainittu on suosikkikirjailijoitani.

Tänään olikin huono olo jo valmiiksi ja olo vain paheni. En ole varma, onko se 'vain' flunssaa (pienin on todella tukkoinen) vai altistuksesta johtuvaa. Jouduin nimittäin eilen ennen pilatesta ottamaan avaavan lääkkeen, sillä salilla on jotakin. Lähdin töistä aikaisemmin, sillä epäilin lämmön taas sahaavan edestakaisin ja olinkin kotona jo puoli kolmelta.

Saimme keväällä italialaiselta kirjeystävältäni postipaketin, jossa oli mm. paccheri-pastaa ja nyt vihdoin tein niistä sapuskaa.  Sen lisäksi olen jo jonkin aikaa himoinnut punajuuri-aurajuustovuokaa, joten tein sitäkin. Ja sitten tyhjensin leivontakaappia.

Paccheri-pastaa jauhelihatäytteellä ja mozzarellaraasteella

Punajuuri-aurajuustovuoka

Kaurakeksi

Syksyn värejä

Kaikenlaista

on taas tapahtunut enkä edes kaikkea muista.

Tärkeimpiä asioita tällä hetkellä:

-pienin viihtyy koulussa ihan eri tavalla kuin ennen ja wilmasta tulee VAIN positiivista palautetta.

-keskimmäiselle käytiin varaamassa frakki. Kyllä vain vaatteet tekevät miehen.

-esikoisen yliopistohommat ovat käynnistyneet ja muutto sekä -remontti alkavat olla tehtynä.

Sitten niihin toisiin asioihin. Ystävä valitteli Fbssä sitä, että Boy George tulee Tukholmaan, mutta kukaan ei lähde keikalle seuraksi... *köh*. Avasin siten suuni ja sanoin, että voisin lähteä, jos se käy perheelle. Nyt on sitten keikkaliput ostettu joulukuun alkuun :D

Saatamme (hyvin iso ehkä) päästä samalla reissulla 'uuden Nobel-palkinnon' juhliin eli Nya Akademiens Nobelpris-juhlat. Jos muistatte vielä sen keikan, kun lähdin tämän ystävän kanssa Göteborgiin tapaamaan Alexandra Pascalidouta.. nyt Alexandra kutsui ystävän noihin juhliin, jotka osuvat samalle viikonlopulle Boy Georgen kanssa. Alkaa ihan jänskättää. Tiedotan asiasta lisää, kunhan selviää :D

Mitähän vielä.. Olen täysin kyllästynyt puhelinzombeihin metrossa ja muualla. Ihan oikeasti ihmiset! Koittakaa edes vähän katsoa mihin menette. esimerkiksi työpaikalla katselin, kun kaksi asiakasta seisoskeli portaikossa luurejaan tuijottaen täysin kuuroina ympäristölle. Siinä kun olisivat astuneet hassusti portaissa, niin kaupunkihan sen olisi maksanut.

Olen käynyt jo pilateksessakin kahdesti, tiistaina vanhassa ryhmässäni ja tänään kesken työpäivän. Molemmat kerrat puolitoista tuntia, hiukan tuntuu mukavasti eri puolilla kehoa että on jotain tehty.

 

Pikapikaa

Pikaisesti siksi, että haluan epätoivoisesti sohvalle katsomaan Netflixistä Luciferia :D

Eilinen oli ja meni ilman mitään kummallisempia tapahtumia. Paitsi että Sirius haisi kuulemma sille ihtelleen tullessaan sisälle, minä en osaa sanoa kun en haista mitään sisäilmaongelman vuoksi. Hiukan takkuinen se oli, mutta suihkutettuaan itsensä ( = nuoltuaan) oli sileä ja ihana ja tuli syliin nukkumaan.

 Tänään sain töissä tehtyä yhden ärsyttävän homman pois ja toisenkin puoliväliin (kielten oppikirjojen perkaus) ja töiden jälkeen kävin syömässä keskustelupalstaystävän kanssa. Hän asuu Joutsan ja Jyväskylän välimaissa ja tuli Helsinkiin katsomaan keikkaa, jonne voitti liput. Ehdimme vaihtaa kuulumisia ja kerroin mökkeilyaikatauluistamme ja oli mukavaa.

Äsken kävin keittiössä hakemassa lisää kahvia ja ajattelin, että vilkaisempa onko Sirius jo tulossa kotiinpäin ja kurkatessani ikkunasta ulos kissa jolkotteli juuri syreenipuskasta kuistille päin. Saimme hänet sisälle ja ruokakuppi oli hetken täysi.

Lukaisin Johannes Anyurun kirjan "He hukkuvat äitiensä kyyneliin", johon suhtauduin hieman skeptisesti kaiken hypetyksen vuoksi, mutta se olikin yllättävä. Olen jonkin verran pohdiskellut juuri Ruotsin tilannetta maahanmuuttajien suhteen ja tämä kirja kyllä antaa lisää ajatuksenjuurta. Lisäksi teoksessa oli muutamia niin kauniita kuvailuja, että piti ihan pysähtyä miettimään niitäkin. Itse pohjajuoni on suht nopeasti tajuttavissa, jos yhtään ymmärtää lukemaansa, mutta kaikkinensa varsin hyvä teos siis.

Kannattaa lukea, eikä siihen edes mene kauan, koska kirjassa on noin 300 sivua suht isoa tekstiä.

Yritän ehdottaa miehelle (ja muulle perheelle) syyslomaa Oxfordissa. Bodleianin kirjastossa olisi Tolkien-näyttely lokakuun loppuun, saisin a) kirjastomatkan ja b)fanityttömatkan :P

Loppukevennys. En ehkä uskalla ikinä lentää EgyptAirilla.

Fanityttöilyä ja hikijoogaa

Aamu alkoi mukavasti. Avasin sattumalta suosikkikirjailijani instagram-kuvan ja sen jälkeen katsoin hänen muita viimeaikaisia kuviaan ja näinkin jotain tuttua: nimittäin ne elokuussa Worldconissa hänelle lahjoittamani sukat! Olivat käytössä ja hän kehui niitä! Olin ihan täpinöissä :)

Töiden jälkeen menin läheiseen kiduttamoon eli urheilutalolle tutustumaan heidän käsitykseensä joogasta. Nettisivun  tuntikuvauksessa luki 'helppoa ja rauhallista joogaa' ja koska mun ainoa kokemus on hatha-joogasta, joka on todella hidasta (tykkäsin siitä kyllä), niin odotin jotain samanlaista.

Juu. Hiki tippui ja valui pisaroina ympäriinsä. Vähän mietin, jäikö kauhea lätäkkö patjalle mutta en ollut ainoa, joka tippui. Siis hikeä. Yhdessä liikkeessä olisi saanut mennä käsilläseisontaan, jos olisi halunnut. No en mennyt :P Mutta selvisin hengissä ja varasin saman tunnin ensi viikolle, koska siinä onnettomassa kortissa on vieläkin kertoja jäljellä ja aikaa on tämä kuukausi! Ja sitten alkaa pilates ja ja ja..

Kotona on kaikki hyvin, kissa on rauhoittunut ja pääsee huomenna lääkäriin. Pitää muistaakin ottaa ruoka pois ennen kuin mennään nukkumaan.

Nyt siirryn vihdoin sohvalle neulomaan. En ole kahteen iltaan jaksanut tehdä sitäkään.
Loppuun vielä tämä vanha koko perheen suosikki :D

Väsynyt mutta onnellinen

Eilen olimme pienimmän kanssa koko iltapäivän Pasilassa coneilemassa ja olikin tosi mukava päivä.

Menimme sinne niin, että ehdimme klo 13 alkaneeseen paneeliin 'Kirjailijat ja heidän kissansa' ja sitä ennen tapasimme työ-ystäväni Heidin ja erään toisen ihmisen. Paneeli olikin todella hauska, kirjailijat esittelivät kissojaan ja kertoivat kissatarinoita ja näyttivät kissojensa twitter-tilejä :P Paneelin jälkeen lähdimme kohti markkinahallia, jossa olisi Robin Hobbin nimmarien jako.

Jeff Vandermeer ja kissansa Neo

Vieressämme oli George R.R. Martinin jono, jossa oli hurjasti ihmisiä jo pari tuntia ennen signeerauksen alkamista. Jonoon ilmestyi myös GoT:sta Jon Snow, Daenerys sekä Jonin heila (en muista nyt nimeä) ja heitä kuvattiin tosi paljon.

Pienintä kuvattiin myös jonkin verran ja se oli meistä todella mukavaa. Hyvin ihmiset tunnistivat ja eräs aikuinen mies, joka cossasi Kymppiä pyöri jonkin aikaa meidän lähellä, mutta ei kehdannut pyytää kuvaan :P

11s tohtori

Löysimme oikean jonotuspaikan ja tunnin (tai ylikin) jonotettuamme saimme vihdoin nimmarit. Minulla oli kirja, jossa oli kirjailijan kahdella nimellä julkaisemia pienoisromaaneja, joten hän laittoi nimmarin molemmilla nimillä :) Olin ainut, joka antoi lahjan ja jännitti kamalasti, mutta Robin sanoi lähettävänsä meilin, kun ehtii. Olin kirjoittanut sukkien mukaan kirjeen, jossa oli s-postiosoite. Hän ei vielä siinä avannut pakettia, koska jonossa oli paljon porukkaa meidän jälkeemmekin.

Sukat Robinille

Saatuamme nimmarit kävimme kahvilla ja sitten vaelsimme vielä hetken markkina-alueella. Kahvilasta katselimme Babylon5-fanien tapaamista, joka vaikutti olevan yksi suurimmista. Hiukan harmitti, ettemme olleet menneet mukaan, mutta toisaalta en olisi ehkä jaksanut. Näimme myös pari entistä työtoveriani ja vaihdoimme muutaman sanan heidän kanssaan, mutta sitten hävisimme toisiltamme.

Tardis-lady

Pääsimme kotiin hyvissä ajoin ennen myrskyä. Se katkaisi meiltä nettiyhteydet ja melkein puhelinverkonkin, mutta loppujen lopuksi mies pääsi läpi joskus kymmenen aikoihin illalla. Elisan mukaan meidän 'kylältä' oli jokin nettireititin mennyt niin pahasti solmuun, että varaosia saataisiin odottaa ensi viikolle, mutta yllätykseksemme olivatkin saaneet homman korjattua yön aikana. Epäilen, että Fazerin keksitehdas oli syynä tähän nopeaan aikatauluun.

Huomenna alkaa taas normimittaiset työviikot, katsotaan kauanko kestän. 

Pehmeä lasku

Nimittäin töihin. Aloitin työt tänään ja huomenna pidän vapaata ja matkustan Porvooseen alokkaan valatilaisuuteen.

Mutta tosiaan, aamulla menin töihin ja ihmettelin eväitteni kanssa, koska ei ole enää henkilökunnan sosiaalitilaa. Se on remontissa ja uusi tila on alkutekijöissään (mm. vedet pitää saada seinän läpi jne..). Vein loppujen lopuksi salaattini tiedotuksen jääkaappiin ja aloin ihmetellä, missä keittäisin aamukahvit, mutta onneksi sain isänniltä hiukan apua eli sain vääntää sumpit heidän kopissaan. Siinä samalla selvisi, että henkilökunta vetää eväänsä opetuskeittiössä ja sosiaalitilan jääkaappi on siirtynyt kakkoskerrokseen. Mitä sitten tehdään, kun köksänopet tarvitsevat luokat omiin juttuihinsa, sitä en tiedä. Vielähän tässä on kolmisen viikkoa aikaa.

Remontissa on kuulemma myös neljännen kerroksen yksi työhuone, jossa olleet ihmiset ovat valitelleet sisäilmaoireita. Samoin on kolmannen kerroksen atk-luokista kaksi (toinen on se, jossa aiemmin päivystin paljonkin). Ilmeisesti ilmanvaihdolle tehdään jotain alakertaan tulevien keramiikkauunien aiheuttamana. Jos se hiukan auttaisi meilläkin, niin en kyllä panisi pahakseni.

Sain juuri ja juuri tehtyä kesän lehtihommat, kun tuli aika lähteä rakastamani kirjailijan fanimiittiin Coniin. Myöhästyin hiukan, mutta se ei haitannut, sillä niin myöhästyi hänkin. Robin Hobb oli ihana, lämmin ihminen. Sain hänen nimmarinsa pieneen korttiin, joita hän jakoi kirjattomille ja sanoin tulevani lauantaina varsinaiseen signeeraustilaisuuteen. Täytyy sanoa, että vieläkin on hiukan samanlainen pöllämystynyt olo kuin oli Richardin tapaamisen jälkeen.

Lähtiessäni kohti kotia naapuripöydässä käynnistyi juuri Marvel-tapaaminen. Siihen näytti osallistuvan ainakin Deadpool, WonderWoman sekä Dr. Strange.

Tänään oli lisäksi 21-vuotishääpäivämme.

Huomenna ehkä jaksan päivitellä vielä jotain Porvoon ja Conin jälkeen. Jos jaksan :P

Loppu häämöttää

Nimittäin loman loppu, huomenna on viimeinen vapaa päivä ja sen aiomme käyttää pienimmän kanssa käymällä WorldConin avajaisissa ja sen jälkeen elokuvissa.

Eilen neuloin koko päivän. Yksi polvimittainen sukka oli valmiina, mutta toinen puuttui ja se piti neuloa. Resoria oli noin viitisen senttiä valmiina, kun aloitin ja eilen illalla katsottuani Skamin kolmos- ja neloskauden olin kärkikavennuksia vaille valmis. Sain ne tänään tehtyä ja nyt päättelen toista sukkaa, toinen on jo valmis siltäkin osin. Nyt voin lauantaina antaa sukat Robin Hobbille.

Siitä pitikin kirjoittaa, että sain sunnuntaina hänen viimeisimmän kirjansa loppuun ja voi, se oli ihana ja surullinen. Haluamatta spoilata täytyy sanoa, että ainoa mahdollinen loppu Fitzin ja Foolin tarinalle. Itkin muutamankin kerran.

Tänään sain loppuun eilen aloittamani Hobbin (Lindholm-nimellä kirjoittaman) toisen, vanhemman kirjan, joka sekin oli hyvä mutta se on muistaakseni hänen ensimmäinen kirjansa ja siten vielä hieman raakile.

Olen tänään saanut myös kaikki pyykit pestyä. Hirveä homma ja nyt on kodinhoitohuone täynnä puhdasta pyykkiä, joka pitäisi viikata. Ehkä joku vuosi.

Sukkia päätellessä katselin Castlevania-animaatiota, jossa on sekä Graham että Richard ääninäyttelijöinä. Ihan hyvä sarja, mutta nyt odotan kakkoskautta, sillä se jäi ihan kesken.

Loppuun hupaisa Guardians of the Galaxy-video :)

Kesä saapui

Oli mukava ilma tänään, nautimme lounaan Kuntatalon aurinkoisella terassilla. Luultavasti kesän ainut päivä, kun sinne pääsimme (erinäisistä syistä johtuen). Tänään oli myös viimeinen varsinainen työpäiväni ennen kesälomaa, joten menimme kahville työpaikan läheiseen kahvilaan.

Kotimatkalla ostin litran kirsikoita odotellessani miestä ja pienintä ruokakauppailemaan. Nyt olen melkein syönyt ne, ovat taivaallisen hyviä :)

Keskimmäinen sai paikan Viikin Normaalilukiosta, joka oli ensimmäisenä vaihtoehtona. Myös paras ystävä pääsi sinne, oikein kiva :) Kävivät jo varmistamassa paikat ja tekemässä alustavat kurssivalinnat.

Veljeni soitteli myös kesämökkivuoroista. Ihme kyllä tänä kesänä ei tarvitse vääntää sopivista viikoista ollenkaan, koska heidän lomansa loppuvat heinäkuun lopussa ja se elokuun eka viikko on ainoa, jolloin me pienimmän kanssa pääsemme sinne. Veljeni yritti kovasti sanoa, että menkää juhannukseksi mökille, mutta en minä eikä mies kumpikaan halua sinne silloin. Ensinnäkin molemmilla on todella huonoja muistoja lapsuudesta ja lisäksi yleensä jussina on helvetin kylmä. (Varsinkin viime vuosina.)  Veli itse kertoi, että hän ja vaimonsa ovat lähdössä jonnekin lämpimään juhannuksena...

Pitäisi saada yksi villasukka neulottua loppuun ja tehtyä sille kaveri. Aion lahjoittaa ne lempikirjailijalleni elokuun Worldconissa Helsingissä. Sain liputkin edullisesti tuttavalta, joka ei itse pääsekään, joten minä ja pienin olemme varmasti siellä melkein joka päivä jos jaksamme :P


Tilasin yhden Richardin uudemman elokuvankin, se ilmestyy levylle heinäkuun alussa. IIH. Sanon yhden sanan: korvat. *uuh*

Taidan lähteä nukkumaan, huomenna olisi vielä viimeinen pienehkö kokous ja sitten pääsen kesälaitumelle :)

Veetuttaa kuin pientä oravaa

Olen harvoin (enää nykyään) niin raivoissani, että itken, mutta tänään kävi niin. Onneksi pystyin pidättämään kotiin asti ja mies sai halittua rauhalliseksi, mutta vieläkin korpeaa. Kyse on työasiasta, josta en pysty täällä puhumaan. Liittyy siihen, miten meillä kohdellaan pitkän työuran tehneitä ihmisiä.. noin vertauskuvallisesti voin sanoa, että kengänpohjaan tarttunutta koiranpaskaa kohdellaan huomaavaisemmin. Mutta se siitä ja onneksi sain/saan taustatukea eräältä työ-ystävältä, joka osui oikeaan aikaan paikalle ja lupasi hänkin hiukan selvittää asiaa.

Kävin Kirjamessuilla ja niiden kylkiäisenä myös Ruoka&Viini-messuilla. Mukaan sain tartutettua muutaman kirjan, yhden seinäkalenterin (Kamala Luonto) sekä hiukan fudgea ja lakuja. Näin elävänä muutaman kirjailijan (mm. Sofi Oksasen, joka muistuttaa kerta kerralta enemmän Lenita Airistoa), mutta en koskaan heitä tunnista, sillä en juuri lue kotimaista. Tapasin ystävän, jonka kanssa kävin kahvilla ja purkauduin työjutusta. Oli mukavaa, mutta hän lähti kauemmas jo hyvissä ajoin ja minullekin messut riittivät parin tunnin jälkeen. Aina joskus ihmettelen, miksi vaivaudun edes menemään, kun nykyään ahdistun ihmispaljoudesta. Tosin tänään oli mielestäni melko yllättävän hiljaista.

Ehkä pitäisi kokeilla tätä palvelua. Jos se helpottaisi tähän hätään :P

Nyt taidan lähteä Höyhensaarille. Nähdään.

Syksy alkoi

Nimittäin iltavuorot alkoivat ja voi, miten on mukavaa päästä takaisin normaalirytmiin :D

Menin aamusella uimaan perinteisen kilometrini ja yllättäen sain sen vedettyä 32 minuutissa. Minusta aika erinomaisesti siihen nähden, että painan ihan liikaa kesän jäljiltä ja kunto on rapistunut (minun mielipiteeni). Ehkä minulla on kuitenkin suht hyvä peruskunto.. kävelenhän metrollekin puolitoista kilometriä 12 minuutissa ja iltaisin saman takaisin.

Kävin vanhassa työpaikassa siinä vieressä ja kuulin, että sinne on tulossa taas palvelualue-remontti. Näin arkkitehdin suunnitelmankin.. noh. Joopa. Että niin.

Töissä olikin aikamoisen kiirusta, joten aika kului kuin siiivillä ja oli tosi kivaakin. Eräs henkilö kehui minulle uutta (minulle tuntematonta) fantasiakirjailijaa ja tilasinkin sitten jo ensimmäisen osan. Neuleryhmän naiset kehuivat täät myös, kun kysyin mielipiteitä. Kuulemma pitää varautua juustovaraston suhteen, sillä kirjat herättävät juustonhimon :P

Illan ratoksi katselin pienimmän kanssa kuvia Pääsiäissaarten ukkeleista ja pienin keksi tulevan ammattinsa. Hän haluaa ruveta arkeologiksi! Ihan hieno ajatus. Kotimaassahan ei töitä juurikaan enää ole, mutta tuota kiinnostaakin dinosaurusten kaivelu ja trilobiitit, niitä ei taida täällä ollankaan. Ehdotin, että yrittäisi sitten päästä jonnekin kivaan paikkaan töihin, että voisimme miehen kanssa mennä lomalla moikkaamaan :D

Samaa rataa jatkaen utelin keskimmäisen toiveammattia ja paljastihan se sen vihdoin, eli lentäjäksi mielisi. Hyvä on sekin. Kunhan pääsisivät tekemään sitä, mikä itseä kiinnostaa. Silloin jaksaa parhaiten.

Sain tosiaan pipon valmiiksi. Sain myös kiitolliselta asiakkaalta rommisuklaakonvehteja kiitokseksi asiasta, jonka olin jo unohtanut edes tehneeni. Nyt menen aloittamaan pakolaissukkien neulomisen.

Malli SK 8/15 (Louise Harding Grace)

Todellinen yllätys

Loppuun Kongon veljekset. Aina joskus miettii, että mitä jos olisi läheisemmät välit sisarusten kanssa.. mutta toisaalta nyt olen voinut etsiä ihan omankaltaiseni sisarukset (joiden kanssa viihdyn oikein mainiosti).