Lomaa odotellessa

Nimittäin talvilomaa, joka koittaa jo huomisen jälkeen. Tuskin maltan odottaa!

Lauantaina juhlistimme nuorimmaisen 18-vuotispäivää sisarusteni ja kummien voimin, myös esikoinen ilmiintyi paikalle. Vanhin veljeni ajeli Ähtäristä asti vaimonsa kera, he nauttivat hotellilomasta. Kysyessani menevätkö ehkä elokuviin illalla, niin kälyni sanoi, että ovat olleet niin paljon lapsenvahtina että taitavat vain nukkua, kun kerrankin saavat. Sehän se on parasta lomassa, voi tehdä juuri mitä itse haluaa :)

Katselin kerrankin (taas) Uuden musiikin kilpailun viime lauantaina, kun ei ollut parempaakaan tekemistä. Tai siis katselin parhaat palat Areenan kautta, välillä katselin jotain muuta. Täytyy sanoa, että tiesin heti jo silloin, kun kilpailukappaleet julistettiin, että se on joko Sara Siipola tai Win95Man. Minusta on hyvä, että W95M voitti eikä Siipola, koska vaikka Saran kappale oli kaunis ja hieno esitys, niin samanlaisia jollotuksia on kolmetoista tusinassa Euroviisuissa eikä se loppusoinntus eli A-kirjaimen yliannostus auttanut. Kaikkein paras kappale minusta oli Pilvi Hämäläisen väliaikabiisi, joka oli aivan mieletön. 

Sunnuntaina äänen antamisen jälkeen lukaisin Iida Turpeisen Elolliset, joka olikin vallan mainio opus. Heti alkusivuilta lähti sellainen veto, että tiesin, ettei sinä päivänä muuta tehtäisi kuin luettaisi. Tarina oli hienosti kirjoitettu ja itselleni tärkeä siksi, että ollessani lapsi asuimme Eläinmuseon lähellä ja siellä tuli käytyä ihailemassa myöskin Stellerin merilehmän luurankoa. Kyllähän kirja aika hyvinkin herättelee ajattelemaan, että ihan oikeasti teollinen aikakausi on ollut planeetan kannalta katastrofaalinen ja ihminen on se pahin tuhoeläin.

Olin taas etänä eilen keskiviikkona lakon vuoksi, kun metrot eivät kulkeneet ja oli kokouspäivä. Tänään sentään junat kulkivat, niin pääsin miehen kyydillä Malmille junalle ja kävelin Pasilasta. Nyt kohtapuoliin pääsen suorittamaan saman toisinpäin. 

Puoliväli

Eka kuun puoliväli tänä vuonna. Kökötän töissä vielä puolisen tuntia.

Viime viikolla en päässyt enää puhelimellakaan kommentoimaan kenellekään blogeihin. En tiedä pitäisikö vain vaihtaa kommettiosio niin, että kaikki pääsee läpi vai mikä tämä homma on nyt. Aiemmin pääsin sentään kotikoneella ja puhelimella kommentoimaan muihin blogeihin, nyt vain töistä. Kummallisia aikoja. Mietin vähän, että siirrän tämän koko roskan Wordpress-alustalle, siellä ainakin toimii kommentointi omaan blogiin tulleisiin kommentteihin (mikä ei tietysti vaikuta muiden blogeihin kommentointiin hölkäsen pöläystä). 

Viime viikko meni pehmeästi työelämään laskeutuessa ja tänään olikin täysi rähinä päällä koko päivän, vasta kuuden maissa alkoi rauhoittua. Työpisteellä vieraili tänään myös fysioterapeutti työterveydestä mittailemassa työlaseja varten etäisyyksiä. Olen vissiin istunut tässä työpisteellä ihan kummallisesti, fyssarin ilmeet oli mielenkiintoisia, kun hän katseli päätettä ja näppistä yms. Hurjan kiva ihminen kyllä ja sanoi, että nyt vain uusia laseja hankkimaan vauhdilla. Sentään joissain asioissa kaupungin leipään saa jotain liukastetta päälle. 

Veljeni soitteli viime viikolla, hän oli ollut erään vanhan mökkinaapurimme hautajaisissa. Tämä herra eli 101-vuotiaaksi ja oli vielä 2022 Itsenäisyyspäivän juhlissa presidentinlinnassa. Olipa hän ollut aikoinaan presidentti Koiviston lentiskaverikin. Joka tapauksessa tämä puhelu veljeni kanssa sai aikaan sen, että päätin kutsua sisarukseni ja nuorimmaisen kummit meille juhlistamaan nuorimmaisen 18-vuotispäivää helmikuun alussa. Toki myös isommat pojat tulevat, jos vain kynnelle kykenevät. 

Olin nuorimmaisen kanssa elokuvissa perjantaina katsomassa Nälkäpeli-leffan, sen uuden. Kirjaa en ole lukenut, mutta eipä se haitannut kun muuten tiesi, mistä on kyse. Täytyy sanoa, että naispääosan esittäjällä oli aivan mahtava lauluääni ja miespääosan esittäjä sopi hyvin rooliinsa ja voisi hyvinkin kuvitella, että hänestä tulee hieman Donald Sutherlandin näköinen vanhempana, jotenkin samanlaiset kasvonpiirteet. 

Tänään ei tämän kummempaa päivittelyä. Alla vielä leffan traileri. 

Lomaa aloitellessa

Aloitan syyslomani jo hieman aikaisemmin eli huomisesta. Miten ihanaa, että tajusin anoa sen, koska olen vähän väsynyt. Pidän kyllä työstäni, mutta kaipaisin jotain lisää tai jotain.

Oikeastaan alunperin huomenna piti olla miehen yhden tädin hautajaiset,  mutta emme koskaan saaneet tietää enempää kuin päivämäärän, joten emme siis osallistu. Tämä informaation pidättäminen on yleistä miehen suvussa, joten ei ihan hirveästi yllättänyt. Kaikkien näiden 30 vuoden aikana en ole esimerkiksi tavannut miehen useista serkuista kuin yhden perheineen (itse asiassa juuri tämän nyt kuolleen tädin tyttären). No, kunhan viimeinen jäljellejäänyt täti kuolee, niin se varmasti julkistetaan mediassa, hän kun sattuu olemaan yksi 60-70-lukujen kotimaisia feministisiä runoilijoita ja oli aikoinaan hyvinkin tunnettu. 

Kävin eilen Dance!-tunnilla, joka olikin aikalailla zumban kaltainen tanssitunti. Oli oikein kivaa ja yksi osallistujista oli viimevuotinen zumbatuttu Galina. Tunnin jälkeen kävin vielä uimassa puolisen kilometriä, se kun sisältyy Fix Urheiluhallien ryhmäliikuntakorttiin. 

Viime talven zumbaryhmä oli aika hupaisa tapaus, sillä olin ainoa suomenkielinen osallistuja. Muut naiset olivat eri puolilta Venäjää, vetäjä Azerbaidzhanista, yksi intialainen ja yksi filippiiniläinen nuori nainen.  Hauskaa meillä kyllä oli. Vetäjä jäi äitiyslomalle toukokuussa ja me tuuliajolle. 

Lähdemme mökille vasta keskiviikkona,  mies etätöihin ja vastahakoinen teini auttamaan syyshommissa.

 

 

 

Tästä tuli vähän lyhyempi päivitys, kun kirjoittelin luurilla suurimman osan. Videota en osannut sillä liittää. 

Juhlat on juhlittu

Lauantaina meillä juhlittiin herra ylioppilasta ja olipa oikeasti tosi mukavat juhlat. Monikin sanoi, että oli kiva kun päätimme pitää juhlat nyt eikä vasta elokuussa ja samaa mieltä olen/olemme.

Meillä oli lähinnä ystäväperheitä vieraana, vain siskoni poikansa kera ja serkkuni miehensä kanssa edustivat sukua. Tosin veljeni Kimmo kävi jo torstaina, mökkiviikonloppua ei voinut uhrata juhlille enkä siitä kaunaa kanna.

Ylioppilaan kummitkin olivat edustettuina 50%, yksi puolisko oli töissä ja toinen pkummipari on eronnut, joten heiltä tuli vain 'läheisempi' ystävä edustamaan. Yhteensä vieraita oli noin kolmisenkymmentä kaikki lapsivieraatkin mukaanluettuna.

Siriuskin oli viihtynyt pihalla vieraiden jaloissa, vieraat levittäytyivät ympäri lukaalia ja juhlateltassammekin olivat loppuneet istuimet kesken.

Sunnuntai kului toipuessa eli pesin kolme koneellista pyykkiä, luin yhden kirjan loppuun, hoidin puutarhakasveja ja vaihdoimme lakanat. Ehkä tein vielä jotain muutakin, mutta laiskahan se töitään luettelee.

Töissä alkaa olla loppu käsillä, huomenna minulla on viimeinen työpäivä ennen lomaa. Kaikenlaista on mahtunutkin taas näihin päiviin. Eilen tuli kalusteita kolmella autolla yhtäaikaa ja silti meiltä puuttuu esim. työtuolit. Se ei sinällään haittaa, koska akustinen paperikuitumatto pestään ennen uusien kalusteiden asentamista ja nyt meidän uudet nostettavat työpöydät muun muassa ovat edelleen kirjaston aulassa.

Tänään kävin Onnistumiskeskustelun tiimpsissä esimieheni kanssa ja se meni oikein mukavasti. Alustavasti sovimme siitä, että voisin jatkossa tehdä etätöitä perjantaisin kotoakäsin, se olisi aika kivaa kyllä.
 
Alla pari kuvaa viikonlopulta. Herra ylioppilas teki itse pullat ja ruisleivät, joista tehtiin nuo lohi- ja mozzarellaleivät. Karjalanpiirakat teki leipomo, samoin kuin pasteijat, muut ovat allekirjoittaneen tekosia.

Tarjoiluja. Lohi- ja mozzarellaleipiä, karjalanpiirakoita, pasteijoita, salaattia, korvapuusteja, heikkakakkua, herrasväen pikkuleipiä ja raparperi-mansikkakakkua.

Sunnuntain aamukahvit

Pioneja tuli riemastuttava määrä, nyt niitä on seitsemän.

Kotieläin-terapiayksikkö

Ainiin, mies sai uuden työpaikan. Kävi laittamassa nimen sopimukseenkin jo viikkos itten, uudet hommat alkavat elokuussa.

Viikko, joka tuntui kuukaudelta

Olen edelleen hengissä, vaikka viime viikko yritti parhaansa. Oli Kuopiota ja nuorimmaisen koulujuttuja ja kirsikkana kakun päälle kuulin serkkuni pienen pojan sairastavan parantumatonta luustosairautta, jonka hoitomuotona on fysioterapia ja kipulääkitys.

Onneksi on ollut ihan kivojakin asioita vastapainona; olen käynyt kahvilla ja Hulluilla päivillä ystävien kanssa ja kokoustanut ja sen sellaista. Ihan rattoisaa menoa. Lisäksi pidimme nuorimmaisen kanssa viime viikolla Harry Potter-maratonin lopettaen eilen Kuoleman varjelusten kakkososaan.

Tälläkin viikolla olen jo ehtinyt pahoittaa mieleni erään ihmisen tokaistessa kuullessaan, että ensi syksynä on tasaluku tiedossa, enkä aio järjestää juhlia, että 'nykyään ihmiset ovat niin laiskoja'. Joo, olen toki laiska, kun juuri elokuun lopussa pidämme elojuhlat koko ystäväporukalle, enkä heti muutaman viikon päästä kutsu heitä uudelleen.

Tänä aamuna ystävä, jonka kanssa lähdemme tammikuussa Lontooseen, toi minut töihin ja olinkin sorvin ääressä jo ennen kahdeksaa.

Alla kuva Lontoon teatteriretken suurimmasta vetonaulasta. Jep, Richard siinä mietteissään pohdiskelee jotain tsehovlaista ajatelmaa. Hän esittää Astrovia Vanja-enossa.

Terrrrve!

Kotiuduimme torstai-iltana mökiltä jälleen veljeni kyydillä, sillä menomatkalla oman perheen Volvo sai kohtauksen ja on edelleen pajalla. Kuulemma ilmastoinnin sulakkeen palaminen aiheutti koko hybridin sähköjärjestelmien oikarin ja jätti miehen Heinolassa tien päälle. Toivon mukaan saamme auton takaisin ensi viikon kuluessa, olisi aika kiva juttu.

Mökillä meillä kävi onneksi viihdytysjoukkoja eli Marjaana kuopuksineen <3, veljeni ja lisäksi eräs keskustelupalsta-ystävä. Ilmatkin suosivat suurimmaksi osaksi, vasta viimeisestä tiistaista alkoi kylmä kausi enkä mennyt silloin enää uimaan. Sain luettua joitain kirjojakin, tai kaksi kuunneltua ja puolitoista luettua. Ihan mukava mökkireissu.

Nyt alkaa pyykkikori olla tyhjä. Onneksi keskimmäinen tuli partioleiriltä pelastamaan tilannetta :P

Alkavalla viikolla pitäisi käydä ostamassa nuorimmaiselle uudet (ehjät) verkkarit ja muuta koulujuttua sekä minun pitäisi päästä kampaajalle hoitamaan pää töihinpaluukuosiin.

Siinäpä sitä. Loppuun vanha biisi, joka tuli vastaan kaverin seinällä fasessa. Ilmeisesti on taas kokenut uuden tulemisen tämäkin Stranger Things-sarjan myötä, mutta itse olin auttamattomasti pihkassa Limahliin silloin teininä.

Miesselitys

Veljeni soitteli aamulla siitä, että on tulossa setäni hautajaisiin. Olivat sopineet toisen (keskimmäisen) veljeni kanssa, että voisimme hankkia hautajaiskukat yhdessä.

Totesin, että mikäpä siinä, hankitaan vain. Sanoin, että he saavat hoitaa asian, minä kyllä osallistun maksamalla oman osuuteni.

 Vähän vain ärsyttää se, että itse ehdotin tätä järjestelyä keskimmäisen veljeni vaimolle, kun viikko sitten kysyin ovatko he tulossa hautajaisiin.

Eipä tässä muuta. Menenkin tästä takaisin Jokilaakson teinidraamoihin ja neulon sormet verillä, etusormi on puhki puikon painamisesta. Onneksi on sormustin.

Joulun alla

Nyt alkaa jo hiukan tuntua lomalta, vaikka jo perjantaina olin virallisella vapaalla ja sitä jatkuu aina ensi vuoden toiseen päivään asti.

Oli melkoinen viikko töissä ja muutenkin. Ensin maanantaina ilmoitettiin, että talossa saa olla vain välillä 7-16, josta tietysti alkoi melkoinen kalabaliikki. Lopulta hurjan säätämisen jälkeen päätettiin, että työparini päivystää klo 18 asti ja huolehtii talon kiinnilaitosta silloin. (Hän asuu kirjaimellisesti naapuritalossa.) Työpaikan kaksi joulukuustakin saapuivat nyt, kun niitä ei oikeastaan enää tarvita. Tosin perjantaina oli kai naapurikoulun perinteiset juhlat meillä, kuten aiemminkin.

Maanantaina kävin toisen kerran kiropraktikolla rusautettavana ja oli aika metkaa jälleen. Seuraavan kerran menen tammikuussa. Kotimatkana varrella kävin Hakaniemen hallin väistötiloissa ja juttelin hetken erään astiaihmisen kanssa vanhasta Arabiasta ja Iittalasta ja huomasin, että eräät isommat kupit oli hinnoiteltu 75€/kpl, joten jos uhkaa vararikko niin voin viedä meidän kupit sinne. Hyvä tietää sekin.

Tiistaina olin töissä ihan aamusta iltaan ja keskiviikkona suoritin isoimman osan joululahjoista ja menin kahden ystävän kanssa Vanhan joulumarkkinoille. Ostin korvikset ja työparille pienen joululahjan, jolle toivon tulevan käyttöä. Kävimme myös kahvilla ja vaihdoimme joululahjat ystävien kanssa. Vanhan Ylioppilastalon yläkerrassa repesin pahasti, kun näin seinällä Väinämöisen soittavan kannelta, iski paha Fingerpori-muisto, jonka onnistuin tartuttamaan sekä ystäviini että viereiseen myyjään :D
  

Torstaina kävimme työ'tiimin' kanssa joulu-kakkukahveilla lähikahvilassa ja tapasimmekin vielä muutaman muun työkaverin sieltä, joten istuimme samaan seuraan ja meillä oli oikein rattoisaa. Olin luvannut käydä töiden jälkeen vielä Itiksessä tapaamassa Mareettaa ja suoritin sitä ennen loput lahjaostokset. Ex-työpaikassa olikin sitten aiemman pomon eläkekahvien jämät, joten sain kakkua vielä sielläkin ja tapasin mm. sivarini, joka on nykyään Myllikän kirjastossa hommissa.

Mareetta heitti minut kotiin tehtyämme pienen suklaa-etsintäkierroksen parissa Prismassa, joista kys. suklaata ei tietystikään löytynyt ja illan ratoksi leivoin vielä luumu-kuivakakun. Illempana meilel tuli vielä keskimmäinen tyttöystävä yökylään, koska koulun juhla oli vasta joskus yhden aikaan.

Rajiksen kuuluisa joulukuusi

Perjantain aloitinkin sitten tämän perheen viimeisiin alakoulun joulujuhliin osallistumalla ihan helkkarin aikaisin. Kotiuduin hyvän aikaa ennen pienintä ja join aamukahvit nro.2 ja aloitin joulusiivouksen imuroimalla ja pesemällä lattiat. Nuoripari lähti lukion juhliin puolenpäivän maissa ja veljeni Kimmo tuli kahville ja tuomaan nuorimmaisen joululahjan. Kimmo tapasi nyt ensimmäisen kerran Julian melkein ovenraossa ja kuulemma Julian kommentti oli ollut vain, että Kimmo puhuu paljon. Heh :D

Siivouksen jälkeen tein makaroonilaatikkoa, sillä esikoisen kummitäti oli tulossa kylään oman poikansa kanssa, joak on siis meidän kummipoika. Olen varmaankin aivan kamalan vanha ja keski-äkäinen, mutta edelleenkin lapsi on huonotapainen ja siksikin oli varsin mukavaa, kun he lähtivät jo hyvissä ajoin kotiin seuraavan aamun jalkapallokisojen vuoksi.

Eilen keskimmäinen kävi vielä koulunsa kanssa kirkossa ja olikin lähtenyt niin hiljaa ja omia aikojaan, etten herännyt ollenkaan. Nuorimmainen kävi elokuvissa ystävänsä kanssa katsomassa 'Aquaman'in uudessa Imaxissa ja me miehen kanssa saatoimme heidät sinne ja kävimme samalla hoitamassa mm. joulukukka-asioita.

Aamunkajo

Tänään olen koristellut pipareita nuorimmaisen kanssa ja mies teki keskimmäisen kanssa perunamuusia sekä karjalanpiirakoita että perunalooraa varten. Esikoinen on tulossa tänä iltana joulunviettoon tänne ja on ainakin huomisen, ehkä vielä joulupäivään asti täällä.

Jotain outoa on tekeillä Siriuksen mielestä.

Eilen kissa nukkui vaatehuoneen lattailla olevan kuusimaton päällä. Saa nähdä, kuinka monesti saan sen tänä jouluna kaivaa kuusesta :P

Täällä ollaan

En vain ole oikein jaksanut enkä ehtinyt päivitellä. Lisäksi olen jäänyt Sorjos-koukkuun, vaikka edelleen kavahdan niiden Silta-kopiotunnelmaa.

Kävin siis pienimmän kanssa pyörähtämässä Jyväskylässä torstaista lauantaihin ja olikin oikein kiva reissu.Lähdimme täältä torstaina bussilla, olimme illansuussa perillä ja sitten kävimme syömässä serkkuni luona ja suunnittelemassa perjantain hommia.

Kaunis jääkarhu-muraali

Perjantaina ehdimme juuri nielaista aamupalan, kun serkku pienen poikansa kera tuli noutamaan meitä Pandan tehtaanmyymälä-retkelle Vaajakoskelle. Emme onnistuneet ostamaan ihan koko kauppaa tyhjäksi (ei oikeasti kovin paljoa) ja siitä karautimme takaisin aseman viereiselle hotellillemme. Serkku lähti ulkoilemaan pikku-O:n kanssa ja me veimme ostokset huoneeseemme ja lähdimme kävelylle.

Arvaa, missä

Poikkesimme Suomen käsityön ystävien museossa (ja museokaupassa). Kiva kokemus, perusnäyttely jaksoi innostaa myös melkein teiniä ja sain sukkalankoja. Köh.

Neulegraffiti

Keskustasta käppäilimme serkun luo, jonne jätin pojan sukkalankojen kera. Kunhan pikku-O nukahtaisi päiväunilleen, niin serkku ja pienin alkaisivat hurjan lautapelisession :) Minä puolestani lähdin tapaamaan keskustelupalstaystävää melko läheiseen Caffitellaan (olikin sen kokoinen kakkupala, että oli vähän tekemistä).

V is for vendetta, yksi parhaita leffoja ikinä :) Teknikmagasinetin ikkuna.

Ystävä lähti parituntisesta kahvitapaamisestamme töihin ja minä käppäilin takaisin serkun luo noutamaan pienimmän. Piti ehtiä käydä hotellilla viemässä langat ja lautapelit ennen kuin tapaisimme Marjaanan, mutta mtkan varrelle osui Harjun Paperi ja hullusti kävi, nimittäin aikataululle.

Loppujen lopuksi myöhästyimme puolisen tuntia, mutta Marjaana oli kohtelias eikä valittanut ;) joten menimme kahville Miriamiin. Tai muut herkuttelivat, minä söin salaatin sen aiemman kakkupalan seuraksi. Kivaa oli taas ja aika vilahti ja taasen näemme Marjaanan kanssa ehkä ensi kesänä (tai ehkä aiemminkin, eihän sitä koskaan tiedä).

Kissanviiksien koristelua

Menimme hetkeksi huilaamaan hotellille ja iltakahdeksalta tapasimme Kissanviiksissä opiskelukaverini Mirvan ja söimme hyvin, siis todella hyvin. Ruoka ja jälkiruoka oli aivan mielettömän hyvää ja ravintola todella kiva.

Lankkupihvi

Ankanrintaa

Salmiakki-suklaakakkua

Perjantaiaamuna oli ollut tarkoitus käydä vielä kahvitreffeillä serkun kanssa, mutta pikku-O oli nukkunut huonosti, joten tapaamisesta ei tullut mitään. Aikaa tappaaksemme kävelimme Titityyn myymälään Toivolan pihalle. Onneksi suurin osa langoista oli järkyttävän kalliita enkä siten ostanut kuin ihan vähän lankaa. Kävimme samassa pihapiirissä olevassa sepän pajassa, josta pienin osti avaimenperän ja kurkistimme siihen toiseenkin kauppapytinkiin, mutta siellä ei ollut oikein sellaisia minua kiinnostavia asioita.

Rouva C.

Jep.. siinä niitä olisi

Lähdimme takaisin keskustaan päin aj Forumin kohdalla ajattelimme käydä katsomassa kissanleluja, mutta siellä olikin kangaskauppojen pop-up, jossa törmäsimme jälleen Mirvaan. Ostin yhden Kainon kankaan ja menimme kahville Wilhelmiinaan. Ennen pitkää sanoimme hyvästit Mirvalle ja haimme laukkumme hotellin respasta ja lähdimme ajoissa juna-asemalle. Illansuussa olimme kotona.

Aurinko osui nätisti

Kiva teksti kahvikupissa. Toinenkin kuva olisi, mutta se ei suostu siirtymään. Siinä lukee 'The beaning of life'.

Maanantaina töissä sanoinkin, että tuntui kuin olisi ollut pitemmälläkin lomalla, kuin vain viikon, kun ehdimme matkustella niin paljon.

 

Toinen kiva muraali. Oli kolmaskin, mutta se oli jotenkin pelottava. varsinkin pimeällä.

 

Jämsä

    

Hämylinna

Kotona nuoripari oli leiponut pullaa <3

Ostoksia

Silkkilanka, joka oli pakko saada. mmhmm..

Aktiivilomaa mökillä

Olemme palanneet sivistyksen pariin parin viikon mökkeilyn jälkeen. En ole pariin viikkoon päässyt nettiin juuri ollenkaan, mikä ei sinällään haittaa. Pienintä se luultavasti haittasi enemmän, mutta nyt olemme taas vuodeksi kyllästettyjä tv-tarjonnalla.

Mies vei minut ja pienimmän sekä kissan heinäkuun viimeisenä lauantaina mökille ja olikin aika mukavaa, pelasimme erilaisia pelejä iltaisin ja lämmitimme saunaa ja takkaa helteestä huolimatta. Tiistai-aamuna ystäväni Johanna kävi meillä aamukahvilla ja jatkoi siitä sitten Jyväskylään työpaikalleen. Oli oikein mukava tavata pitkästä aikaa :)

Sauna palamassa.

Niitin kaislat rannasta, kuten joka kesä. Oli mukavampi uida.

Tiistaina illalla saapuivat loputkin seurueesta eli esikoinen sekä keskimmäinen tyttöystävänsä (=GF) kera. Matka, johon yleensä menee pari tuntia, kestikin viitisen tuntia, sillä tuulettimen hihna katkesi Mäntsälässä. Oikein mukavaa, varsinkin kun luurissani ei toiminut se mobiilidata.. Pääsivät lopulta meidän kylille, jossa auto sammui ensimmäisen korjaamon pihalle valiten sen siten korjauspaikaksi. Loppu hyvin, kaikki hyvin eli lapsukaiset kaikki mökillä.

Joku ilta raivasin mustaherukkapensaita tämän puskissan kera.

Torstaina meille tuli kylään serkkuni pienen poikansa kanssa ja he viipyivätkin koko päivän.  Kävimme myös rannassa, mutta ukkonen nousi juuri, kun  pääsimme veteen joten pikkukaveri oli vähän kärttyisä, kun ei päässytkään leikkimään vedessä. Onneksi harmi unohtui pian, kun oli jotain muuta ihmeteltävää. Keskimmäisen GF leikki pienen kanssa väsymättä, mikä oli tosi ihanaa. Ehdimme jutella serkkuni kanssa kaikenlaisista muista asioista myös.

Ihailimme Siriuksen kanssa järkyn isoa toukkaa, sillä oli piikki takapuolessa enkä antanut Siriuksen leikkiä uuden kaverin kanssa sen vuoksi.

Perjantaina kävimme ensi kertaa vuosiin kahvilla Karoliinan kahvimyllyssä. Olikin oikein kivaa, vaikka kahvila oli aika kuuma. Ostimme maistelun jälkeen myös erilaisia cheddarjuustoja Jukolan juustolta ja voisilmäpullia Karoliinalta.

Lauantai-illan hommia. Viimeinen kuva Volvosta.

Sunnuntaina esikoinen lähti illansuussa keskimmäisen ja tämän GFn kanssa käymään kaupassa, ihan vain limunhakureissulle sillä seurauksella, että kapealla mökkitiellä tuli rekka vastaan ja sitä väistäessään esikoinen ajoi ojaan. Onneksi oli vanha Volvo, sillä tietysti oja oli se kaikkein syvin ja kivikkoisin, mikä koko matkalle osuu. Läheisen tilan nuori isäntä (minun ikäiseni) kävi traktorilla vetämässä auton pellolle ojasta ja kyyditsi nuoret takaisin mökille. Autosta hajosi ohjaus ja pakoputki, lisäksi myöhemmin mies sitä kurkisti ja sanoi, että keskipalkki oli pettänyt. Jollain muulla autolla nuoret olisivat joutuneet ambulanssikyytiin, nyt kävelivät omin jaloin ulos autosta.

Esikoista harmitti niin, että melkein itki päästyään kotiin. Keskimmäisen GF oli hiukan lyönyt päätään ovenkamanaan ja tietysti olivat kaikki vähän järkyttyneitä, mutta se meni ohi, kun juteltiin ja juotiin iltakahvit. Illempana keskimmäinen ja GF lähtivät vielä uimaan ja tietysti lämmitettiin saunakin, kuten joka ilta.

Viimeisen illan iltarusko.

Maanantai-iltana keskimmäinen ja GF kävivät vielä kalassa ja saivatkin aika ison hauen, jonka keskimmäinen savusti tiistaina. Se oli tosi maukasta.

Tarkoitus oli alunperin lähteä tiistaina kotiin, koska GFn piti päästä keskiviikkona töihin. Pienen sumplimisen jälkeen teimme niin, että mies tuli tiistaina hakemaan pakettiautolla (halvempi kuin henkilöauto) keskimmäisen tyttöystävineen ja tyhjensi samalla autonraadosta kaiken, mitä tarvitsi tyhjentää. Samaan kyytiin laitettiin muut meidän kamat, joita emme enää tarvinneet. Keskiviikkona veljeni oli tulossa jokatapauksessa käymään mökillä, joten minä ja esikoinen, pienin ja kissa pääsimme hänen kyydissään kotiin eilen illalla. Matkan varrella kävimme Tähtihovissa syömässä, kissa kopassaan vieressä.

Viimeine uintiretki tälle kesälle.

Ensi viikolla saamme uuden vanhan Volvomme kaupasta kotiin. Toki olimme jo muutamankin kerran pohtineet auton vaihtoa, nyt se tapahtui hiukan aiemmin kuin olimme miehen kanssa alunperin ajatelleet.

Oli kyllä varsinainen loma. Melkein kaipaisin lomaltapaluulomaa.

Junpe

Tänään oli viimeinen pilates tälle keväälle. Ensi syksynä se siirtyy tiistai-illalle ja vaikka tykkään sekä ohjaajasta että opettajasta tosi paljon, voi olla etten pysty tiistairyhmään erinäisistä syistä. Pitää yrittää sumplia sitä vielä työ-iltavuorojen suhteen.

Wilma paukuttaa viestejä hulluna, kyseessä on 5-luokkien yhteisen leirikoulurahaston varojen jako nyt, kun leirikoulu on ensi viikolla ja on siis maksettu. Rahaa jää rutkasti yli, vaikka oppilaat tosiaan kävivät jo Linnanmäellä ja söivätkin siellä näillä rahoilla. Olen huomannut, että nuorimmaisen luokan vanhemmat eivät ole juuri ottaneet osaa keskusteluun, jossa laineet käyvät jo suht korkeina, vaan katsovat miten käy. Suht yksimielisiä keskustelussa on oltu siitä, että rahat jaettaisiin luokille lapsimäärän mukaan. Jos niin käy, niin ehdotin luokkamme vanhemmille WA-ryhmässä, että niillä rahoillahan voisi hankkia opettajalle lahjan, kun hän nyt ei seuraa lapsia kutoselle eri kouluun. Kunnollinen läksiäislahja olisi kiva ja onneksi nuo muut 'meidän luokan' vanhemmat tuntuvat kannattavan ajatusta.

Kysyin pienimmältä, oliko koulussa puhuttu mitään eilisestä ja hän kertoi, että hissantunnilla puolet luokasta oli mennyt jonnekin, koska 'marttyyriope' piti heille puhuttelun. Olin ihan hiljaa, mutta myöhemmin puhuin asiasta miehen kanssa. Olemme yhtä mieltä siitä, että kyseinen opettaja ei oikein hallitse hommaa. (Edelleen olemme samaa mieltä siitä, että hän tuhosi pienimmän kouluinnostuksen aika helvetin hyvin, vasta oikeastaan tänä vuonna innostus on palannut.)

Piti vielä lisätä: Pilatestunnin jälkeen katsoin puhelinta, että vanhin veljeni oli soittanut. No, soitin takaisin ja hän sanoi, että oli vahingossa ottanut mun numeron. Eipä haitannut, juteltiin sit hetki ja oli ihan mukavaa. Yleensä hänen kanssaan juttelu on hiukan tuskallista, kun hän pitää pitkiä taukoja enkä aina tiedä jatkuuko juttu vielä, mutta nyt ei ollutkaan mitään sellaista. Oli kiva kuulla heidän kuulumisiaan Ähtäristä asti :)

Nyt on pakko laittaa tähän loppuun korvamato, joka iskeytyi tänään päälle. Nupit kaakkoon!

Onni on

kuulla, että lähettämäsi neuleet on otettu ilolla vastaan :)

Lähetin serkkuni pienelle pojalle villatakin ja serkulle itselleen villasukat, ne polvimittaiset ja hän kertoi, että oli juuri aikonut pyytää kyseisiä pukimia multa, olisi maksanut langatkin :)

Nuori mies oli ihastunut ikihyväksi villatakin kissanapeista <3 Korttikin näyttää olevan hyvin kiinnostava.

Tänään olen istunut töissä kevään viimeisen iltavuoron, jonka kunniaksi kävin aamulla uimassa sen perinteisen kilometrini 32 minuutissa.

Loppuun tämä korvamato, joka soi päässä ihan koko ajan.

Kohtaamisia

Ihan normaalien asiakaskohtaamisten lisäksi tänään oli aika hauskoja sattumia parikin.

Joku henkilökunnasta kaipasi kirjaa, joka piti hakea Kallion kirjastosta ja niinpä kipitin sinne. 'Uhrauduin', koska päivä oli kaunis ja tiesin saavani istua sisällä iltaan asti. Olin menossa lainaamaan kirjaa ja kuljin portaita alas henkilökunnan työhuoneen ohi ja huvikseni katsoin jos joku tuttu olisi ollut töissä siellä.

Miehen täti seisoi ikkunan toisella puolella tekemässä sisähommia :D Koputin ikkunaan ja hän päästi minut työhuoneeseen ja juttelimme vartin verran kaikenlaista, sekä sukulaisista että työstä. Hän oli aiemmin toisessa kirjastossa, mutta on nyt vaihtanut tänne joten saatamme nähdä toisenkin kerran.

Pääsin takaisin töihin kirjoineni ja ehdin hetken hengähtää, kun tuli palohälytys.

Ei muuta kuin kaikki ulos pihalle. Eräskin kanta-asiakas meinasi, että hän menee vain tuonne nurkkaan jonne hälytys ei niin pahasti kuulu, mutta ikäviä olimme ja komensimme kaikki ulos. Aika kiltisti ihmiset lähtivät.

Pihalla juttelimme sekä asiakkaiden että muiden työntekijöiden kanssa ja oli ihan mukava vaihtaa muutama sana niidenkin ihmisten kanssa, joiden kanssa ei ihan joka päivä tule juteltua. Olemme eri kerroksissa ja 'suljettu osasto' on vähän jokapäiväisen reittini ulkopuolella.

Hetken päästä pääsimme takaisin sisälle ja loppuillasta kuulin sitten, mikä hälytyksen oli aiheuttanut. Erästä isoa naulakkoa oli oltu siirtämässä toiseen paikkaan. Kyseinen naulakko on melkein mattotelineen kokoinen ja sen toisessa ylänurkassa on koukku. Se koukku oli painanut palohälyttimen nappulaa ja siitä siis tämä paloharjoitus. Ilmeisesti olivat soittaneet paloasemalle (siihen melkein nurkan taakse), koska kesti melkein 10 minuuttia palomiesten tulo ja heitäkin oli vain kolme palomestarin autossa. Silloin yksi kaunis kesäpäivä tuli sentään koko letkuauto.. *krhm* 

Tein illan ratoksi vielä suklaamarenkeja, koska limettipiirakasta jäi valkuaiset yli. Kuvan saatte huomenna, jos on vielä kuvattavaa jäljellä.

Pari kuvaa

Pienimmän synttäreiltä.

Veljeni tuli ensimmäisenä ja hänen jälkeensä toiset kummit ja sitten vielä esikoisen kummi poikansa kanssa (joka on mun kummipoika). Oli oikein mukavaa näin pienellä porukalla, enempää en olisi kaivannutkaan. Toki kysyin vanhempaa veljeäni ja siskoani, mutta he olivat sattumalta kumpikin tahoillaan nyt samaan aikaan Levillä, hassu sattuma :)

Key Lime Pie

Herrasväen pikkuleivät (esikoisen lakkiasten jämiä)

Narsissi, jonka voin heittää pihalle. Nyt se majailee parvekkeella.

Juuri, kun mies oli lähdössä viemään esikoista takaisin Santikseen, soi ovikello ja siellä oli Yhteisvastuu-setä. Sama setä on käynyt parikymmentä vuotta keräämässä ja on aina hauska vaihtaa kuulumisia, nyt hän tenttasi esikoiselta tämän lomapuvun merkkejä :)

Sunnuntain ratoksi

Kävimme eilen pienimmän ja miehen kera katsomassa The Greatest Showmanin, joka oli ihan ookoo. Kuvaus ja puvustus olivat upeat, samoin tanssikohtaukset. Pidin sekä Hugh Jackmanista että Michelle Williamsista, mutta itse tarina jäi ohueksi pintakiilloksi tai periamerikkalaiseksi 'ryysyistä rikkauksiin'-tarinaksi vaikka Barnumista olisi saanut enemmänkin irti. Eniten ihmetytti se, että mielestäni tarina käsitti useamman vuoden Barnumin perheen elämästä, mutta tyttäret eivät vanhentuneet ollenkaan.

Iltapuolen katselin tv-sarjaa Mad men, jossa olen jo viidennessä kaudessa, ja neuloin Suen lapasia. Kyllä ne kohta valmistuvat.

Tänään olen pessyt pyykkiä ja lähinnä ollut. Kävimme viemässä poikien pieneksijääneitä vaatteita työkaverilleni, joka saa niitä jaettua eteenpäin. Sanoin, että olen vain sullonut kamat kasseihin ja heittäkööt loput/risat pois.

Pienimmällä on ensi viikolla luistelua, nekin on nyt tarkistettu ja kaivettu myös paksumpi talvitakki esille. Esikoinen lähti taas takaisin Santikseen komentamaan alokkaita.

 Täytyy vielä mainita, että katsellessani elokuvaa muistelin samalla erästä seikkailua. Ollessani vielä alle kouluikäinen, menimme veljeni Kimmon kanssa Kisahallin kentällä olevaan sirkukseen norsuteltan kautta pummilla. Vieläkin muistan elefantinlannan hajun :)

Hiljaiseloa

En ole kovin paljon jaksanut olla koneella tässä joulunpyhinä, melkein vieroituin jo uutisistakin. Toki tabletilla on tullut surffattua jonkin verran.

Joulupäivänä luin FBstä, että vanhimman veljeni anoppi on heittänyt lusikan nurkkaan. Tapaninpäivänä nuorin veljeni Kimmo (hän jota useimmin näen) tuli käymään, ihmettelimme vain yhdessä ettei mitään ns. virallista ole kuulunut. Tosin vanhin veljemme on varsin hankala phuelinkumppani, hän pitää sellaisia pitkiä hiljaisuuksia joista ei tiedä pitääkö jatkaa vai ei.

Olen lähinnä istunut neulomassa sohvalla ja katsonut kaksi kautta Unfrogotten tv-sarjaa, aloittanut Crownin kakkoskauden ja äsken katsoin Legion-sarjan loppuun. Näiden myötävaikutuksella olen saanut neulottua yhden pipon ja siihen samanlaisen (yhden) lapasen, nyt meinasin mennä aloittamaan toisen lapasen. Aika nopsaan olen saanut ne tehtyä, pipossa meni pari päivää, lapasessa yksi. (Sudelle tiedoksi; näiden jälkeen aloitan ne sun.)

Katsoimme myös pienimmän kanssa uudestaan Yksin Marsissa-elokuvan, joka kestää yllättävän hyvin useammankin katselun.

Tänään kävimme pienimmän ja mun työ-ystävän kanssa elokuvissa katsomassa Jumanjin uuden version. Vanhaa en koskaan jaksanut katsoa kokonaan, en edes alusta tai lopusta vaan lähinnä keskeltä jotain. Tämä uusi versio oli hervottoman hauska, välillä nauroimme aivan vedet silmissä ja silti siinäkin oli ihan hyviä ajatuksia.

Ai niin, luinhan yhden kirjankin loppuun eli tällä hetkellä vuoden saldo on 72.

Vierailupäivä

Tänään oli asiakkaita tai oikeammin sanottuna kirjastoon tutustujia enemmän kuin varsinaisina aukiolopäivinä.

Tietysti ensimmäisenä tuli veljeni hakemaan yhtä allekirjoitusta, jotta saamme kuolipesän veronpalautukset itsellemme. No, siinä ei kauan mennyt (onneksi). Oli kiva nähdä Kimmoakin pitkästä aikaa. Hän kertoi käyneensä maanantaina mökillä hakemassa pari taulua, jotke menevät keväällä Riihimäelle taidenäyttelyyn lainaan.

Ollessamme lähdössä lounaalle Palolaitokselle tuli eräs opettaja hakemaan hänelle luvattua aineistoa, onneksi sekin oli nopea homma ja pääsimme syömään makoisia maksapihvejä.

Lounaan jälkeen saimme vieraiksemme erään lähistön opetuspaikan maahanmuuttajaopiskelijat. He puhuivat jo hyvää suomea ja olivat varsin hauskoja. Kaksi opettajaa oli mukana ja esittelimme sitten koko taloa hieman heille kaikille. Kävimme myös tutustumassa juhlasaliin, jossa Kallion ilmaisutaidon lukion oppilaat harjoittelivat tulevan joulujuhlan ohjelmaa, heillä kun on liian pieni sali itsellään.

Heistä päästyämme kaksi omaa opettajaamme poikkesi jouluntoivotuskäynnillä ja vaihdoimme kuulumiset sekä päivittelimme eilisen uutisia.. Kopioin tähän erään tuttavani fasekaverin sanat.

"Kelluva kakka jota ei saa millään vedettyä viemäriin.

 Aina kuuluu "plumps" ja Hakkarainen pilkistää pöntöstä" 

Näiden jälkeen tulikin kaksi taideharrastajaa hieman porrastetusti paikalle kyselemään talon taideteosten nimistä ja tekijöistä. Toinen kyseli vanhoista ja työpari lähti hänen kanssaan kirjavarastoon etsimään tietoa ja toinen kyseli uudemmista, hänelle lupasin laittaa s-postia kunhan saamme tiedot kaivettua johtajasta. 

Alla yksi talon taideaarteista, joka on tosin tällä hetkellä näyttelyssä jossain (en muista missä).  Jos haluatte kuukkeloida työpaikkani niin siitä vain :P

Contrapunctus

Vihdoin pääsin pois töistä ja mies oli vastassa autolla, testiajoa suorittamassa. Se sujui hyvin, joten kävimme sitten kahdessa(!) tukussa ostamassa loput joulu-yms. ruoat. Pitää syödä muulloinkin, kuin pyhinä. 

Nyt lähden nukkumaan. Huomenna menen JHLn luottamusmiesten tapaamiseen (kääk) Opeviin ja illalla katsomaan Tähtien Sodan uudestaan. Nähdään!

Mietiskelyjä

Joitain pohdiskeluja tullu tehtyä tässä viimeisen vuorokauden aikana.

Ensinnäkin (pikku)serkkuni ilmoitti eilen fb:ssä, että hänen 13-kuinen poikansa ja hän aloittavat nyt joulunvieton rankahkon loppusyksyn jälkeen. Pienellä on siis sydänvika ja on jonossa maksansiirtoon ja olvat olleet nyt viime aikoina taas jonkinverran täällä, mikä on aiheuttanut kaikenlaista ahdistusta äidille. Kysyin sitten tänään häneltä, että mitä oli mahtanut tapahtua ja hän kertoi, että eräs sydänspesialisti täältä oli ollut käymässä siellä ja asiat näyttävät paremmilta kuin aikoihin.

Aiemmin (kesällä) oli oltu sitä mieltä, että pienelle piti tehdä mitraaliläpän leikkaus. Tämä tietysti kovasti huoletti, koska se on tehty kymmenelle samanikäiselle lapselle, joista kaksi on kuollut ja kahdeksan koomassa. Nyt kuitenkin tilanne on parantunut niin, että sydämen kontrollivälejä pidennettiin. Olen kovin helpottunut tästä minäkin.

Toinen pohdinta liittyy entiseen työkaveriin, joka joutui kesän alussa sairaslomalle selkärangasta löytyneen kasvaimen vuoksi (hänen työhuonekasvinsa olivat meillä evakossa kesän ajan). Nyt tämä ihminen tuli käymään töissä ja kertoili, että keväällä katsotaan, laitetaanko hänet sairaseläkkeelle koknaan vai vain osittain. Rangassa majaileva kasvain aiotaan leikata, kunhan tämä ihminen on vähän paremmassa kunnossa sädehoitojen jälkeen. Hän on kuitenkin vaihtoehtoisten hoitomuotojen kannattaja ja aikoo nyt mennä katsomaan mitä Antioksidanttiklinikalla pystyttäisiin tekemään. (En viitsi linkata sitä tähän, löytyy guuglaamalla helposti.)

Toki toivon, että hänen syöpänsä saataisiin hallintaan siten, ettei se enempää leviä, mutat en tiedä onko se realistinen ajatus. Leikkauksessakaan kasvainta ei saada kokonaan pois, koska se on hankalassa paikassa rangassa.


Töiden jälkeen kävin kahvilla jyväskyläläisen opiskelukaverini kanssa, hän oli ollut työhommissa tutustumassa Valokuvataiteen museoon ja ehdimme kahvitella ennen kuin hänen piti ehtiä iltajunaan.

Mietin tässä, mahtaisinko jaksaa mennä huomenna töiden jälkeen jumppaan työpaikan viereen. Siitä onnettomasta 10-kerran jumppakortista on vielä viisi kertaa käyttämättä. Helmikuun alkuun on aikaa käyttää.. vähiin käy ennen kuin loppuu.

Loppuun vielä jotain musaa.

AI NIIN! Juuri meinasin sulkea koneen, mutta muistinkin eli sain äsken tämän vuoden kirjakiintiön täyteen. Olen siis lukenut nyt 70 kirjaa tänä vuonna, vielä ehtii muutaman tempaista tässä kuussa :P

Suomi sata lasissa

Eräs tuttava sanoi fasessa, että hänen mielestään Finlandia-hymnin voisi nyt laittaa suunnilleen vuodeksi arkistoon takaisin ja alan olla aika samaa mieltä. Tulee jonkinlainen Suomi100-väsymys nyt, kun sitä on meillä töissäkin melkein pari vuotta väännetty. Ei siinä mitään, kivahan se on ollut kaikkea tätä seurata, mutta jotenkin silti tuntuu, että käteen on jäänyt aika vähän mitään konkreettista.

Meillä on Itsenäisyyspäivää vietetty perinteisin menoin eli piparien teossa. Pienin teki pienen talon rakenteet ja minä tein ison talon rakenteet ja niiden lisäksi tuli aika paljon muutakin.

Sombreromies

Lopputulos, piti olla vaaka mutta blogger..

Ikkunallakin oli kaksi kynttilää oikeastaan äitini sukulaismiesten muistoksi, he lähtivät alle 20-vuotiaina Saksaan kouluttautumaan jääkäreiksi. Sisällissodasta ei meillä puhuttu varsinkaan mummien kanssa, äidin suku oli valkoisten puolella ja isän puolesta en tiedä. Oletan, että siellä ehkä oli enemmän väriä tunnustavia, koska he olivat maanviljelijöitä ja käsityöläisiä Pohjois-Savosta.

Äidinäiti oli Lottana kotirintamalla ja siten myös äitini sekä hänen siskonsa olivat pikkuLottia ja auttoivat esimerkiksi tekemällä lakanoista sidetarpeita, sen muistan äidin joskus kertoneen. Mummini Lotta-merkkejä en saanut koskaan katsoa, ne piti aina laittaa heti piiloon kun pikkutyttönä yritin niistä kysellä. Se oli suuri harmi.

Tähän loppuun haluan laittaa linkin videoon, jonka jaoin FB:ssä. Siinä tuttavani Samu kertoo historiasta, hän on Helsingin historiaan keskittynyt tutkija ja teki mm. työpaikan historiikin. Mielestäni aika asiaa.

Esikoinenkin lähti jo takaisin kasarmille ja katsoin keskimmäisen kanssa pitkästä aikaa Linnan juhlia. Sirius nukkui sohvalla meidän välissä ja sanoin sille, että se oli hienosti pukeutunut mustaan silkkiseen asuun, jossa oli valkeat koristeet. Aina hienona.