maanantai 24. joulukuuta 2018

Pukkia odotellessa

Lämpimät jouluntoivotukset vielä täältä Kattilasta kaikille näiden kuvien myötä :)  Näköjään kuusikuva latautuu kyljelleen, joten en sitten laita sitä. *ärrinmurrin*






sunnuntai 23. joulukuuta 2018

Joulun alla

Nyt alkaa jo hiukan tuntua lomalta, vaikka jo perjantaina olin virallisella vapaalla ja sitä jatkuu aina ensi vuoden toiseen päivään asti.

Oli melkoinen viikko töissä ja muutenkin. Ensin maanantaina ilmoitettiin, että talossa saa olla vain välillä 7-16, josta tietysti alkoi melkoinen kalabaliikki. Lopulta hurjan säätämisen jälkeen päätettiin, että työparini päivystää klo 18 asti ja huolehtii talon kiinnilaitosta silloin. (Hän asuu kirjaimellisesti naapuritalossa.) Työpaikan kaksi joulukuustakin saapuivat nyt, kun niitä ei oikeastaan enää tarvita. Tosin perjantaina oli kai naapurikoulun perinteiset juhlat meillä, kuten aiemminkin.

Maanantaina kävin toisen kerran kiropraktikolla rusautettavana ja oli aika metkaa jälleen. Seuraavan kerran menen tammikuussa. Kotimatkana varrella kävin Hakaniemen hallin väistötiloissa ja juttelin hetken erään astiaihmisen kanssa vanhasta Arabiasta ja Iittalasta ja huomasin, että eräät isommat kupit oli hinnoiteltu 75€/kpl, joten jos uhkaa vararikko niin voin viedä meidän kupit sinne. Hyvä tietää sekin.

Tiistaina olin töissä ihan aamusta iltaan ja keskiviikkona suoritin isoimman osan joululahjoista ja menin kahden ystävän kanssa Vanhan joulumarkkinoille. Ostin korvikset ja työparille pienen joululahjan, jolle toivon tulevan käyttöä. Kävimme myös kahvilla ja vaihdoimme joululahjat ystävien kanssa. Vanhan Ylioppilastalon yläkerrassa repesin pahasti, kun näin seinällä Väinämöisen soittavan kannelta, iski paha Fingerpori-muisto, jonka onnistuin tartuttamaan sekä ystäviini että viereiseen myyjään :D
  

Torstaina kävimme työ'tiimin' kanssa joulu-kakkukahveilla lähikahvilassa ja tapasimmekin vielä muutaman muun työkaverin sieltä, joten istuimme samaan seuraan ja meillä oli oikein rattoisaa. Olin luvannut käydä töiden jälkeen vielä Itiksessä tapaamassa Mareettaa ja suoritin sitä ennen loput lahjaostokset. Ex-työpaikassa olikin sitten aiemman pomon eläkekahvien jämät, joten sain kakkua vielä sielläkin ja tapasin mm. sivarini, joka on nykyään Myllikän kirjastossa hommissa.

Mareetta heitti minut kotiin tehtyämme pienen suklaa-etsintäkierroksen parissa Prismassa, joista kys. suklaata ei tietystikään löytynyt ja illan ratoksi leivoin vielä luumu-kuivakakun. Illempana meilel tuli vielä keskimmäinen tyttöystävä yökylään, koska koulun juhla oli vasta joskus yhden aikaan.

Rajiksen kuuluisa joulukuusi

Perjantain aloitinkin sitten tämän perheen viimeisiin alakoulun joulujuhliin osallistumalla ihan helkkarin aikaisin. Kotiuduin hyvän aikaa ennen pienintä ja join aamukahvit nro.2 ja aloitin joulusiivouksen imuroimalla ja pesemällä lattiat. Nuoripari lähti lukion juhliin puolenpäivän maissa ja veljeni Kimmo tuli kahville ja tuomaan nuorimmaisen joululahjan. Kimmo tapasi nyt ensimmäisen kerran Julian melkein ovenraossa ja kuulemma Julian kommentti oli ollut vain, että Kimmo puhuu paljon. Heh :D

Siivouksen jälkeen tein makaroonilaatikkoa, sillä esikoisen kummitäti oli tulossa kylään oman poikansa kanssa, joak on siis meidän kummipoika. Olen varmaankin aivan kamalan vanha ja keski-äkäinen, mutta edelleenkin lapsi on huonotapainen ja siksikin oli varsin mukavaa, kun he lähtivät jo hyvissä ajoin kotiin seuraavan aamun jalkapallokisojen vuoksi.


Eilen keskimmäinen kävi vielä koulunsa kanssa kirkossa ja olikin lähtenyt niin hiljaa ja omia aikojaan, etten herännyt ollenkaan. Nuorimmainen kävi elokuvissa ystävänsä kanssa katsomassa 'Aquaman'in uudessa Imaxissa ja me miehen kanssa saatoimme heidät sinne ja kävimme samalla hoitamassa mm. joulukukka-asioita.
Aamunkajo
Tänään olen koristellut pipareita nuorimmaisen kanssa ja mies teki keskimmäisen kanssa perunamuusia sekä karjalanpiirakoita että perunalooraa varten. Esikoinen on tulossa tänä iltana joulunviettoon tänne ja on ainakin huomisen, ehkä vielä joulupäivään asti täällä.


Jotain outoa on tekeillä Siriuksen mielestä.
Eilen kissa nukkui vaatehuoneen lattailla olevan kuusimaton päällä. Saa nähdä, kuinka monesti saan sen tänä jouluna kaivaa kuusesta :P


maanantai 17. joulukuuta 2018

Joulunalusaikoja

Piti kirjoitella jo viime viikolla, mutta en oikein ehtinyt enkä jaksanut. Tukholmanreissu veti mehut aika totaalisesti ja menin joka ilta nukkumaan viimeistään kymmeneltä. Pitäisi itse asiassa tehdä nyt sama, mutta sitten en ehdi ikinä kirjoittaa yhtään mitään. En tykkää kauheasti töissä päivitellä.

Keskiviikkoaamuna töihin mennessäni näin tukipalveluidemme esimiehen, joka oli hiukan järkyttyneen oloinen ja hän sitten avautuikin minulle kertomalla, että eräs työihminen oli saanut illlalla kotonaan aivoinfarktin. Onneksi vaimo oli ollut kotona ja saanut ambulanssin paikalle nopeasti ja jo torstaina henkilö oli kuulemma hereillä. Muuta en ole kuullut. Mietiskelin sitä, että aika usein tällaiset tuntuvat sattuvan juuri joidenkin pyhien aikaan.  Molemmat omat vanhempani ovat kuukahtaneet pääsiäisen maissa, samoin appiukko. Mikähän siinäkin on?

Keskiviikkona kävin myös ensimmäisen kerran kiropraktikolla, oli metka kokemus.

Torstaina menimme työparin kanssa Kaupungintalolle digineuvojien koulutus-yms. tapaamiseen. Siellä oli ihan kivaa ja tapasimme muutamia tuttujakin, sekä kirjaston puolelta että Enter ry:n opastajia. Oli mielenkiintoisia luentoja, kaikki suht lyhyitä, ja hyvää ruokaa.




Ehdimme vielä töihinkin ja iltapuolella talon pikkujouluihin. Siellä oli kivoja ihmisiä, hyvää ruokaa ja mielenkiintoista musiikkia (nyky-kantelemusiikkia höystettynä etnisillä rytmeillä). Lähdin kotiin ennen lahjojenjakoa, koska en jaksanut enää odotella.


Perjantaina olin kotona, onneksi yksi kokous peruunti eikä tarvinnut lähteä mihinkään. Leivoin korvapuusteja ja pienin halusi tehdä suklaahippukeksejä. Hän saakin tehdä ne tästä lähtien, onnistuivat paremmin kuin mun. Tai ainakin ovat kauniimpia.

Lauantai meni ja sunnuntaikin, kävimme tukussa ja touhuilimme kotijuttuja. Tänään alkoi vuoden viimeinen työviikko ja puskin läpi tuulen ja tuiskun. Töissä meinasi aivot nyrjähtää taas kerran, kun asia joka koskee kaikkia, ilmoitettiin liian myöhään eli tänään. Kauhean säätämisen jälkeen siihen saatiin hieman joustoa, mutta ilmankin olisimme voineet olla.

Kävin töiden jälkeen uudestaan kiropraktikolla ja tulen käymään siellä vielä joitakin kertoja. Hän lupasi hoitaa niskan ja iskiaksen kuntoon, joten rahanmenoa ei voi estää.

Nyt illalla kävimme vielä miehen kanssa pienimmän kummeilla kahvilla ja olisihan siellä varmaan voitu olla kauemminkin jutun puolesta, mutta kun se huomisaamu painaa taas päälle.

Iltalaulun aika









keskiviikko 12. joulukuuta 2018

Juhlien jälkeen


Kävin Tukholmassa viikonloppuna ystäväni Mareetan kanssa. Alunperin meidän oli tarkoitus mennä katsomaan Boy Georgea ja muita Kulttuuriklubilaisia, mutta mokomat peruuttivat tulonsa. Onneksi saimme viela paremman kutsun ja pääsimme seuraamaan livenä Nobelin kirjallisuuspalkinnon tänä vuonna korvannutta Nya akademien kirjallisuuspalkinnon jakotilaisuutta Bernsin hienoon juhlasaliin.


Perjantaina lähdin bussi-juna-yhdistelmällä hyvissä ajoin lentokentälle sillä seurauksella, että olinkin ihan tuskassa ajantappamisen kanssa. Antishoppailevalle ihmiselle lentokenttä ei paljoa tarjoa, joten istuin sitten kahvilla ja luin uutisia luurista.


Vihdoin Tukholman päässä selvittyäni Arlandasta junalla eka kertaa ikinä kunnialla T-centraleniin oli ystävä jo vastassa ja vei minut hotelliimme.

Ihan vähän oli sumua Arlandassa.

Pohdimme hetken aikaa huoneessa, minne menisimme syömään ja päätimme lähteä kävelemään Mr Cake-nimiseen kahvilaan, koska ystävä seuraa paikan toista omistajaa (ruotsalainen julkkiskondiittori) twitterissä.   Söin maukkaan keittoannoksen, jonka seurana oli todella hyvää maalaisleipää. Ystävä söi Club Sandwichin, jonka bataattiranskalaiset ainakin olivat tosi hyviä :)

Iltapalaksi ostimme erilaisia kakkuja ja vedimmekin sellaiset kakkuöverit, ettei paremmista väliä. Ystävä jo mietti, pystyykö ikinä enää syömään yhtään kakkua. (Pystyi kyllä.)


Lauantaina kävimme ensin katsastamassa naapurissa olevan Pelastusarmeijan Myrorna-kirpputorin, koska ystävä keräilee ruotsalsita musiikkia ja löytyihän sieltä mullekin jotain eli Led Zeppelinin IV, jolla on suosikkibiisini 'Black Dog' sekä Beatlesin 'Rubber soul'-cd ja lisäksi Tolkienin 'Children of Hurin'.  Veimme ostokset hotellihuoneeseen ja lähdimme Skansenin joulumarkkinoille täpötäydellä bussilla.

Ensin teimme kierroksen ABBA-museossa ja se olikin tosi kiva. Ystävä tiesi paljonkin Abban jäsenten myöhemmistä vaiheista, joten sikälikin oli mukavaa, kun museossa oli siitäkin oma osasto.


Waterloo-asujen replikat.
Björn, Agnetha, Anni-Frid ja Benny

Yksityiskohtia käsinmaalatuista esiintymisasuista
Museon jälkeen jatkoimme Skansenille. Hurjat jonot oli kaikenlaisiin ruokakojuihin ja käsityökauppaan mahtui juuri ja juuri sisälle. Kuraista oli myös, mutta hyvin jaksoimme melkein kiinnimenoon asti. Sitten lähdimmekin lautalla Slusseniin ja Gamla Stanin joulumarkkinoille. Siinä ohimennessä käväisin suosikkikirjakaupassani (= Sf bokhandel) ja hetken istuimem kahvin ja vohveleiden ääressä, jotta jaksoimme taapertaa hotellin lähettyville syömään.




Päästyämme takaisin huoneeseemme kellahdimme sängylle katselemaan Ruotsin Idol-kisan loppujakosa, jossa selviää voittaja. Ystävä katseli ja minä toisella silmällä luin Alexandran kirjaa, johon piti sunnintaina saada nimmari.

Sunnuntai-aamuna jätimme hotelliaamiaisen väliin ja vaelsimme Mr Cakeen. Söin elämäni ensimmäisen tuorepuuron, joka olikin aika mahtavan hyvä. Mareetta söi munakkaan, kahvia sai onneksi niin paljon kuin jaksoi juoda (vain ensimmäinen kupillinen maksoi). Jälkkäriksi otimme vielä leivonnaisia, ystävä otti kakun ja minä söin lussepullan.

En ole koskaan oikein ymmärtnyt sahramipullan suosiota, mutta nyt ymmärrän. Herranjestas, että oli hyvää! Näimme myös paikan molemmat omistajat ja lähtiessämme Mareetta osti vielä pari pullaa tuotavaksi vanhemmilleen ja Roy Fares oli tiskillä järjestelemässä erilaisia rasioita. Muutenkin näytti ihan itse tekevän kaikenlaista pikkuhommaa, eikä vain istunut jossain takahuoneessa pomottelemassa.

 Takaisin hotellille kävellessä poikkesimme NK:ssa ja ostimme Maryse Condén romaanin kumpikin. Ajattelimme, että niihin olisi saanut nimmarin, mutta emme sitten saaneetkaan. Eipä se haittaa.

Iltapäivällä laitoin Mareetalle nutturan, sellaistakaan en ole ennen joutunut tekemään. Vedimem juhlamekot ylle ja lähdimme kohti Berzelii-puistoa ja Bernsiä. Hiukan jännitti, mutta oli tosi kivaa ja lopuksi moikaksimem vielä Alexandraa ja Mareetta sai kirjoihinsa nimmarit.

Alexandra kertoi juhlapuheessaan kasvaneensa Rinkebyssä ja viettäneensä paljon aikaa kirjastossa, hän oli kutsunut Rinkebyn kirjastonhoitajankin juhliin ja nyt Ranska aloittaa yhteistyön Rinkebyn ja jonkun Pariisin vastaavan lähiökirjaston kanssa lasten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.


Vasemmassa reunassa Alexandra ja keskellä istumassa Maryse Condé
Koska juhlassa oli tarjolla vain cocktailpaloja, kävimme syömässä kotimatkan varrella samassa ravintolassa kuin edellisenä iltana. Melkein halkesin.

Hotellissa pyysimme respan kundia varaamaan meille taksin aamuseiskaksi ja hän ihmetteli, miten me puhuimme niin sujuvaa ruotsia ollaksemme suomalaisia :D

Aamulla karautimme taksikyydillä Brommaan, joka on suunnilleen Malmin kentän kokoinen ja aika kiva pikkukenttä. Olimme Helsingissä hiukan myöhässä, mutta ehdin hyvin silti töihin klo 13 maissa. Olen ollut niin väsynyt, että vasta nyt saan päivitettyä tämän maanantai-iltana aloittamani tekstin.

Väsyttää. Aivan helkkaristi. Mutta hauskaa oli silti.

maanantai 3. joulukuuta 2018

Mä mistä kertoisin?

Olen tehnyt kaikki joulukortit ja ulkmoaiden jo lähettänytkin. Saattaa olla, että ensi jouluna en lähetä mitään kortteja, kun katson paljonko nuo maksoivat loppujen lopuksi. Viisikymmentä (noin) korttia ja niihin merkit, yksi paketti Kanadaan ja lopputulos on vähän päälle satanen. Voisin antaa senkin rahan jollekin muulle tai vaikka Hesylle kissanruokaan.

Vähän alakuloinen olo alkaa iskeä, väsymyksestä ja pimeästä aiheutuen. Olen nukkunut muutaman viikon todella huonosti, heräilen välillä ja hikoan niin, että vesi valuu norona kaulasta alas. Lisäksi tänään eräs asiakas kertoi menettäneensä 40-vuotiaan vaimonsa keuhkokuumeelle vähän aikaa sitten, oli aika vaikeaa olla menemättä mukaan siihen suruun.

Lisäksi Poika Yrjö peruutti keikkansa, mutta eipä se niin minua haittaa, Mareettaa ehkä ennemminkin. Menen kuitenkin Tukholmaan viikonlopuksi hänen kanssaan, minulle se kirjallinen tilaisuus on tärkeämpi kuin BG.

Kohta pääsen kotiin. Työpari oli päivitelly SportsTrackeriin jotain rännästä, yritin hypätä nopsaa sen sanan yli. Kylmä siellä on kuitenkin.

Ainiin, tapasin meidän uuden esimiehemmekin pikaisesti hänen käydessään tässä pyörähtämässä viransijaisensa kanssa katselemassa taloa. Ihan mukavan tuntuinen miekkonen, minua nuorempi. Twitter-profiilistaan tiedän hänen olevan vihreä historioitsija ja hänen perheeseensä kuuluvan myös aviomiehen. Mielenkiintoista on nähdä, minne hän meidät luotsaa tässä maailmantilassa.

Nyt pistän pillit pussiin ja suunnistan kotio. Nähdään taas!


torstai 29. marraskuuta 2018

Kaikenlaista sattuu ja tapahtuu

Onpahan ollut taas vauhdikas viikko.

Tiistaina oli viimeinen pilates tälle vuodelle ja se olikin aika rankka, klassista pilatesta. Tuli ihan hiki pintaan :P



Eilen olin ensin töissä ja sitten kävin syömässä ystäväni Mareetan kanssa ja siitä jatkoimme Tavastialle Tove Styrken keikalle. Jotenkin keikka jäi hiukan taka-alalle, sillä kuten ehkä olen kertonut, lähden M:n kanssa ensi viikolla Tukholmaan katsomaan Boy Georgea.

Saman matkan yhteydessä M oli kysynyt Göteborgissa tapaamaltamme Alexandralta tarvitaanko Alternative Literature Prize-tapahtumaan lisää työntekijöitä. Vastauksena Alexandra lähetti Mareetalle kutsun palkintoillalliselle ja pääsen mukaan avecina.

Siinä panikoidessamme Mareetta lähetti Alexandralle viestin, jossa tiedustelimme pukukoodia ja keikan jälkeen Alexandran vastauskin oli tullut. Se kuului suunnilleen niin, että älkää panikoiko ja ihan rennot juhlavaatteet riittää. Sanoin sitten Mareetalle, että entäs jos Vickan tai joku muu kuninkaallinenkin tulee sinne, mutta siinä vaiheessa Mareetta sulki korvansa :D

Tänään töiden jälkeen menin sitten ay-yhdistyksen kokoukseen ja tapasin joitain tuttuja sielläkin. Pääsin tai minut nakitettiin yhteen hommaan, onneksi saan siihen kaveriksi entisen työ-pikkuveljeni :)

Tässä vielä Tovelta yksi biisi. Hän siis on ollut Ruotsin Idolseissa joskus, tuli kolmanneksi. Mä jotenkin kyllä tykkään.


maanantai 26. marraskuuta 2018

Leipää ja sirkushuveja

Viime viikko hujahti ohi pikavauhtia ja tämä luultavasti tekee samoin.

Keskimmäisen leipäjuuri onnistui aika hyvin, tosin ensimmäiset ovat aina kokeilua kuten leipominen yleensäkin. Ensimmäisen leivän hän teki perjantaina ja eilen kaksi lisää, kävi ostamassa tarkemman elintarvikevaa'ankin niitä varten BlackFriday-tarjouksista vitosella.


Pienin lähti perjantaina kahden yön partioretkelle ja olikin todella hiljainen viikonloppu. Onneksi esikoinen tuli lauantaina hakemaan talvitakkiaan ja kävi samalla vanhoja tavaroitaan läpi. Mies ja minä nimittäin tyhjensimme esikoisen parven patjaa myöten. Ihan järkyttäviä pölypalleroita ja kuivuneita ilmapalloeläimiä saimme saaliiksi.

Eilen nostimme pienimmän oman patjan parvelle.. Se ei ihan sujunut heittämällä, mutta vinssaamalla kyllä. Nimittäin patja ei taivu kovinkaan paljoa ja se piti nostaa ns. kyljellään ja koska parvi taas on suht ylhäällä ei kummankaan käsivarret ole tarpeeksi pitkät alapuolelta tukemaan. Niinpä kiskoimme patjaa miehen kanssa ja saimmekin sen ihan kivasti, mutta sitten patja olikin parvella ja mies sen ja sängynpohjan välissä. Nauroin niin, etten vähään aikaan :D

Onneksi kuitenkin mies pääsi sieltä ryömimään pois ja nuorimmainen nukkui makeasti ensimmäisen yönsä 'omalla' parvella. Onnellinen nuori mies :)
 
Muuten olen neulonut esikoiselle yhdet villasukat, tosin lanka loppui juuri ennen toisen loppukavennuksia, joten sitä pitää hakea lisää ja keskimmäisen pyytämistä sukista on ensimmäinen melkein valmis. Huomaan, että nelikulmaiset puikot ovat paremmat kuin pyöreät.

Loppuun vanha hitti, joka tuli kotimatkalla auton radiosta.


maanantai 19. marraskuuta 2018

Jorinoita

Ajattelin nyt taas kirjoitella jotain kuulumisia. Töissä on niin kylmä, että neuloin tällaiset rannekkeet kahdesta silkkilangasta. Auttavat hiukan käsien särkemiseen.


Piti mennä perjantaina elokuviin nuorimman kanssa, mutta emme sitten viitsineetkään vaan otimme miehen mukaan ja kävimme katsomassa eilen Ensimmäisenä Kuussa, joka oli suht ookoo, mutta pari pientä virhettä toki mahtui mukaan (esim. C-kasetteja ei ollut vielä 1969). Elokuvan jälkeen keskimmäinen tuli keskustaan ja kävimme koko perheen voimin syömässä intialaisessa Indian Tandoor-ravintolassa Kampin nurkilla. Olikin suunnilleen yhtä tulista kuin Balilla, poltteli vielä tänäänkin. Kuulemma miehen intialainen työkaveri on erittäin tykästynyt paikkaan.

Kipot olivat tyhjät siinä vaiheessa, kun muistin alkaa kuvata ruokia.

Perjantaina tosiaan kävin Siriuksen kanssa tarkastuksessa. Onneksi matkaa eläinlääkäriin on noin 500 metriä eikä sen pitemmälti, koska jouduin kantamaan kopan ihan itse. Eläinlääkäri on vanhempi setä, oikein mukava, sanoi että hampaita pitäisi harjata (*köh*). Paluumatkan puolivälissä aloin ihmetellä kumman muhevaa tuoksua, kunnes tajusin kissan päästäneen hätäkakat koppaan. Ilmankos se istui aivan kopan oven vieressä :D Onneksi koko satsi oli mennyt vanhalle fleeceviltille, joten heitin sen sitten pois ja kloorasin koko kopan, kun olimme sisällä. Sirius hiukan murjotti minulle, mutta oli jo illempana leppynyt, kun tulin takaisin kokouksesta.

Sunnuntai-aamun auringossa

Perjantai-iltana leivoin maapähkinävoi-kaurakeksejä. Ne on muuten hyviä, mutta ap. ohjeen tekijä väittää saavansa taikinasta n. 12 kpl ja itse teen aina tuplamäärästä taikinaa noin 16 keksiä. Vissiin jonkinlainen kokoero.

Lisäksi tein RockyRoad-suklaata, se on hyvää mutta aika tuhtia tavaraa. Lisäksi ostin suht pienen kurpitsan, jotta nuorimmainen sai vähän myöhässä tehdä kurpitsalyhdyn, tosin vasta lauantaina :)

Itse tein kurpistasta meille piiraan ja nuorimmainen paahtoi siemenet, niistä tuli hyviä.

Siinäpä se meikäläisen viikonloppu tai loppuviikko. Tänään oli jo uudet kujeet töissä ja asiakkaatkin kivoja, paitsi se yksi mummeli, joka väittää olleensa opettaja. Kyllä sääliksi käy hänen oppilaansa. (Arvelen, että hän muisti viimekertaisesta kun pistin hänelle kovan kovaa vastaan eikä nyt ollut ollenkaan niin pollea.)


Satunnainen kuva ruumishuoneesta ravatessani perjantaina Teollisuuskadulle


torstai 15. marraskuuta 2018

Ti-ti-dii

Kiirettä on taas pidellyt. Alkuviikko sujahti ohitse työn ja pilateksen merkeissä, mutta eilen työ-ystävä tuli hakemaan minut töistä neljän korvilla ja kävimme kahvilla lähikahvilassa palkkapäivän kunniaksi.


Eilen meillä oli myös töissä tapaaminen Kaupunginkirjaston ja muutaman muun saman alan toimijan kanssa ja oli oikein mukava tuokio. Eräs ihminen kertoi olevansa sisäilmaongelmainen, kun muut lähtivät katsomaan kirjavarastoamme ja jäin hänen kanssaan tutkailemaan muita paikkoja. Hän ihmetteli, kuinka pystyn edes olemaan töissä, kun hän sai jonkinasteiset oireet meillä. Sikäli kiva, että joku muukin saa oireet, niin tiedän olevani 'oikeasti' sairas.

Tänä aamuna olin laittamassa pientä villahaalaria pakettiin, kun huomasin toisen kainalosauman olevan ompelematta. Pikaisesti vetäisin sen kiinni Siriuksen osallistuessa hommaan istumalla vaatteen päällä ja puskemalla joka vedolla kättä. Nyt haalari on jo matkalla Keski-Suomeen pienelle tähtipojalle, jonka sydänongelmat ovat helpottamassa.

Olen neulonut itselleni silkkilankojen jämistä lapaset ja katsellut samalla Turhuuden turuilla-tv-sarjaa Areenasta. Itse kirjaa en ole koskaan jaksanut lukea, mutta kesällä luin romaanin 'Another heartbeat in the house', jonka päähenkilö on ikäänkuin ollut mallina Turhuuden Turuilla-kirjan naisloiselle, siis fiktiivisesti. Kukaanhan ei varmaan tiedä, mistä Thackeray sai romaaninsa idean.

Huomenna aloitan aamun käymällä Siriuksen kanssa sen vuositarkastuksessa ja sitten lähden kokoukseen Teollisuuskadun liepeille, josta aion mennä elokuviin pienimmän kanssa. On hyvä, että teen tätä nelipäiväistä viikkoa, niin ehdin hoitaa asioitakin ;)





maanantai 12. marraskuuta 2018

Marras

Voisin sanoa, että viime viikko ja tämä maanantai ovat olleet varsinainen marraskuisen sään ruumiillistuma. Pimeää jo heti aamupäivästä, siis kun voisi kuvitella auringon nousevan jossain pilvien yllä, ja vettä. Vesisadetta sen joka muodossa ja lisäksi sumua. No, räntä puuttuu toistaiseksi, koska lämmintä on ollut 5:stä 10:een asteeseen. Koleus tunkee luihin ja ytimiin.

Istuin oikeastaan koko viikonlopun koneen äärellä neulomassa ja katsomassa Netflixiä. Outlander-sarja kolmas kausi on viimeistä jaksoa vaille katsottu, koska siinä onkin nyt Hobitista tuttu Bain ja muutenkin ekan kauden panemiskiihko on vähän hilliintynyt, sellaista en jaksa kauan katsella.

Siinä istumisen lomassa olen pessyt pyykkiä ja kantanut miehen kanssa pari kuutiota halkoja liiteriin ja ommellut uuden tunikan Kaino-kankaasta sekä leiponut kääretorttua Isänpäiväksi, kun esikoinenkin tuli 'kotiin' syömään. Sain myös kuunneltua 'Wolverine : The long night'-podcastin Spotifysta loppuun. Richard on IHANA Wolverine, tulossa on toinenkin Wolverine-podcast <3

Lauantaina luin yhden kirjankin loppuun, se oli 'Annoin sinun mennä'. Ihan hyvä dekkari, en vain oikein päässyt siihen metromatkojen aikana kiinni ja se alkoi käydä hermoon, joten piti sitten vetäistä se kertaistumalta loppuun. Jotenkin juonenkäänne muistutti minua 'Gone girl':istä, joka on yksi lässähtäneimmistä dekkareista ikinä. Tämä oli kyllä parempi, eikä onneksi ollut kovin kallis kun sen messuilta ostin.

Nyt on meneillään 'Vegetaristi', joka on ihan mielenkiintoinen, sekä 'Mistä maailmat alkavat'. Aloin silmäillä sitä tässä  tiskillä istuessani ja huomasin lukeneeni jo aika pitkälti, joten lainasin sen pois.

Siinäpä ne kiihkeimmät. Kohtapuoliin pääsen kotio ja saan ruokaa :P



torstai 8. marraskuuta 2018

Kurssilla

Tervehdys!

Olen ollut koko viikon JHL:n kurssilla ja huomenna on vielä viimeinen puserrus. On ollut tosi kivaa ja mielenkiintoista ja hauskaa, kivoja uusia ihmisiä ja paljon asiallista ja asiatonta juttelua. Eli varsin antoisa viikko siis.

Kursseilun lisäksi kävin tiistaina ystävän ja pienimmän kanssa katsomassa Bohemian Rhapsodyn ja olihan se hyvä, sitä ei voi kieltää. Kukaanhan ei voi korvata Freddietä, koska hän nyt vain oli niin karismaattinen jne mutta Rami Malek on hyvä roolissaan, kuten muutkin bändin jäseniä näyttelevät tyypit. Elokuva ei ole dokkari, mitä joku kriitikko jo ehti itkemään, mutta eihän sen ollut tarkoituskaan olla sitä. Eniten pidin elokuva loppupuolen Live Aid-keikan alkuperäismateriaaleista.

Tuli kamala hinku lähteä Lontooseen katsomaan Carnaby Streetin Queen-valoja.

Keskiviikkona kävin Kulttuuritalolla ystävän kanssa katsomassa Seynabo Sey-nimistä ruotsalaista laulajatarta, joka oli todella hyvä laulaja. Ääniala oli laaja ja hieno, pidin kovasti. Se, mistä emme kumpikaan pitäneet, olivat strobovalot - migreenitaipuvaiselle vaaralliset, samoin epileptikoille. Ihmettelimme hieman, ettei niistä mainittu missään mainoksissakaan.


Tänä aamuna kyllä hiukan väsytti. Niinpä olikin erittäin järkevää käydä kurssin jälkeen tapaamassa ystävää Tikkurilassa kahvilla, sain häneltä lankaa ja jaoimme yhdessä hyvät naurut :)






perjantai 2. marraskuuta 2018