Kohteliasuuksia

Pidin tänään ihan oikean vapaapäivän ja kävin kampaajalla. Kutrit olivat sen verran pitkät, että alkoi ärsyttää ja onneksi pääsin kampaajalleni heti (soitin eilen).

Pääsin kampaajalta hyvissä ajoin pois ja koska ratikkakin tuli sopivasti, ehdin käydä ostamassa gerberan työparin työpäivää piristämään. Menin siis työterveyteen näyttämään korvaa, joka kutiaa törkeästi koko ajan ja lisäksi siinä on tuntunut nesteen liikkumista. Hoitaja sanoi, että korvat on kyllä ihan siistit eikä ole tulehdusta. Samalla reissulla utelin jäykkäkouristuspiikkiä, mutta olenkin saanut sellaisen pari vuotta sitten. Myös vanhentuneet reseptit oli jo ehditty uusia ja sain kotimatkalla haettua lääkkeet.

Mennessäni ulos odottelin hetken erästä nuorta äitiä vaunuineen tulossa sisälle ja koska ystävällinen miekkonen piti ovea minullekin, olin juuri kiittämässä häntä, kun hän sanoi (ihanalla englantilaisella aksentilla) iloisesti: "Well, aren't you a colorful sight!", johon tietysti vastasin kiitokset ja sitten hän vielä toivotti hyvää päivänjatkoa.

Ratikkapysäkillä istui vanhempi mies pullo kädessä ja sanoi hänkin, että onpa minulla värikäs takki ja kiittelin. Juttelimme vielä jotakin ja sitten hänen kysellessään perheestä sanoin, että vanhin poika on Santahaminassa. Siihen hän sanoi, että ei voi kun minähän olen vasta kolmenkymmenen. Kiitin kauniisti ja samassa ratikkakin tuli.

Tässä tämä uusi talvitakkini, jonka ostin lokakuussa. Ikinä ei ole mikään vaate tuottanut niin paljon positiivisia kommentteja kuin tämä. Se on kyllä muutenkin ihana, lämmin ja mukava. Mies (ja muutkin) sanovat, että hyvin näkee missä kuljen.

Olimme sopineet miehen kanssa, että soittelen kun pääsen terkkarilta ja menin ratikalla Kamppiin. Kävimme syömässä Sandron buffet-lounaan, joka oli oikein hyvä. Odotin kyllä mausteisempaa ruokaa, mutta eipä tuo haitannut. Falafelit olivat ehkä parhaita ikinä. Miehen kanssa tuumimme siinä linssejä ja papuja mutustaessa, että saattaa olla peitot katossa ensi yönä. Onneksi ollaan kumpikin syöty noita :P

alkukeitto ja salaattipöydän antimia

Sandrosta päästyä lähdin Itiksen kautta kotimatkalle. Hain yhden neulekirjan kirjastosta ja moikkasin tuttua työntekijää, joka myöskin kehui takkia. Sitten menin käymään Eurokankaassa, koska Itiksessä oli jotkut alepäivät. En tietenkään ostanut alekankaita vaan ihan täyshintaista vakosamettia (arvatkaa, minkä väristä..) ja kolme myyjää kehui takkia (toisistaan tietämättä). Kuulin vielä kahden viimeisen keskustelevan siitä, kun lähdin kohti kassaa :D

Vihdoin pääsin kotiin ja laitoin Siriukselle valjaat päälle ja menimme hetkeksi pihalle haistelemaan lunta. Niskaharjoituksia alla :P

Vesi on ihmeellinen asia pienelle eläimelle

Outo perjantai tai viikonloppu: pienin on kaverillaan yökylässä, keskimmäinen reissussa ja vain esikoinen kotona minun ja miehen lisäksi. Taidan käyttää tilaisuutta hyväkseni ja mennä katsomaan Richardia <3 Samalla voisin ottaa yhden neuleen työn alle, pitäisi hiukan pidentää helmaa neulepaidasta, jonka sain joulukuussa valmiiksi.

Loppuun vielä päänsisäisen levyautomaatin tämän viikon suosikkiartistilta yksi kappale.