Muistan eräänkin kauniin aamun aiemmassa työpaikassa, kun siististi pukeutunut herrahenkilö karjahteli ampuvansa kaikki. Onneksi hän nyt oli vain sekaisin, mutta kyllä sitä hiukan hätkähti. Eräs toinen asiakas puolestaan itketti kaikki muut virkailijat, paitsi minut. Minä tein aina vain sen, mitä hän pyysi, enkä alkanut tarjota palveluita, joista hän hämmentyi. Niinpä jouduin varsin usein hänen kohdalleen :P
Edelleenkään meidän videotykkimme ei osaa nauhoittaa. Sinänsä harmi. Edelleen inhoan sitä, kun kirja tippuu jalkapöydän päälle kulma edellä. Se nimittäin sattuu.
Allaoleva piisi soi päässä aamulla herätessäni. Olkaatten hyvät.