Syyskuu meni ja vihelsi mennessään

Nyt on taas ikää merkkaavassa tuplanumerossa uusi loppu, se vaihtui lauantaina. Senkin (vanhan numeron) vei syyskuu mennessään. 

Nyt kai alkaa ne perinteisemmät syyskelit, näin olen antanut itselleni kertoa. Niitä odotellessa ajattelin hieman päivitellä, kun tuli joku mutina kommenttiosioon, ettei ole tuoretta luettavaa. Muutenkin tuntuu, että Pöllö taitaa olla meistä täällä ahkerimmin kirjaileva.

Mitäpä siis Kattilaan kuuluu? Kesä meni mökillä ja olikin ihanat viikot siellä. Jopa Sirius NokisuuII viihtyi ja kahdesti kuskattiin Hänen armonsa sinne kaupungista feromonisuihkeella rauhoitettuna. Uin järvessä jotakuinkin joka päivä, kahdesti taisi jäädä väliin. Tutustuimme kylän vanhaan osuuskauppaan, josta kyllä löytyi vaikka ja mitä, kuten kassaneitinä toimiva naapurimme. Myös mökkinaapurit olivat mukavia ja samoin muut kulkijat, joita tiellemme tupsahti. Jotenkin tuntuu, että löysimme juuri oikean paikan meille.

Nuoriso-osasto on pärjännyt hyvin myös. Vanhin kävi Riadissa pokkaamassa palkinnon ryhmänsä kanssa pelinkehityksestä, saattaa siitä tulla muutakin vielä. Keskimmäinen on nyt tiukasti siellä Jyväskylän kupeessa ja tyttöystäväkin pääsi opiskelemaan, vaikka haluamalleen linjalle oli hakijoita 3700 ja risat. Niin vain hän selvitti itsensä 25:n parhaan joukkoon ja muutti elokuussa keskimmäisen avokiksi. Nuorimmaisella jatkuu lukio, toka luokka alkoi suht kevyellä lukkarilla (esim. perjantaina oli yksi oppitunti puoli kolmesta neljään) ja nyt onkin hieman tiukempi periodi edessä. Vanhojen tanssit jää meillä tänä talvena väliin, koska ne eivät yksinkertaisesti mahdu kursseihin. 

Mieskin melkolailla viihtyy mökillä, kun siellä on vain jotain tekemistä. Niinpä olemme purkaneet osan keittiön ja ruokailutilan välisestä seinästä, uusineet sähkötyöt, purkaneet vanhan ruokakomeron, hankkineet ja koonneet uuden Ikea-keittiön ja askarrelleet vesijohtojen parissa. Vesiosuuskunta toi johdon tontin rajalle ja siitä sama kaivurikuski kaiveli sen meille saunalle asti ja laittoi likasäiliöt maahan. Sivumennen sanottuna kaivurikuskin nimi on Mika Häkkinen ja kyllä ihan yhtä nopsasti liikkui kaivuri kuin kaimallaan, kun hän pääsi vauhtiin. Syksyn mittaan toivomme saavamme vesijohtovettä jo saunaan, keväällä varmaankin sitten sisävessaan, johon tulee alipainepönttö. Vielä riittää touhua, silä yläkertaan emme ole vielä oikeastaan edes ehtineet paneutua. Mitä nyt raakkasin kirjahyllystä poislähtevät ja säilytettävät.

Töissä menee kuten nyt töissä yleensä menee. Ikävästi haittaa vapaa-aikaa, sen voin sanoa. Alkusyksystä meillä oli suurproduktio eli alkuperäisen Kerjäläisoopperan suomenkielinen kantaesitys, jossa pääosassa esiintyi Tomi Metsänpeto. Oli kyllä oikein hieno esitys, kävin katsomassa viidestä esityksestä keskimmäisen. 

Että sellaista tänne Kissankulmalle tässä vaiheessa kuuluu. 

Mökkikeittiö vielä vähän vaiheessa. Alunperin oli vain kesäkeittiö eli ei esim. sähköuunia ja totesin, että menee hermo jos niin jatketaan. Sisävessa tulee tuonne kuvan oikeaan reunaan, missä näkyy ovenkamanaa.

Sieniäkin löytyy, tosin näitä ne syö. Vanhin löysi ukonsieniä, jotka olivat todella herkullisia.

Mökkirannan syysvärejä.

Tällainenkin meille ilmestyi erään kesän elokuvan jälkeen. Sain sunnuntaina valmiiksi tuon uuden paidan, myös muut nuken vaatteet olen tehnyt itse.