Käväisin töissä ja tulin takaisin kotiin. Kamala olo. Särkee joka paikkaa, mutta lämpö ei nouse. Päinvastoin se laskee.
Onneksi saatoin ensin tehdä hiukan opiskelujuttuja pois ja sitten keskityin yhden tietyn elokuvan Lontoon ensi-iltaan. Kaksi tuntia livestriimausta.. ei tehnyt heikkoakaan ja samalla sain neulottua erään pienen henkilön joululahjaa eteenpäin. Takakappale alkaa olla kohta valmis.
Kasvu on mukavaa. Olen jo aiemmin maininnut, että lasten kasvaminen on todella yksi parhaita asioita elämässä. Samoin henkinen kasvu ja elinikäinen oppiminen ovat hyviä asioita.
Toki parhaiten oppi menee perille kantapään kautta. Ehkä se on se, mitä tarkoitetaan mukavuusalueen ulkopuolelle menemisellä?
Myös action figuuri-kokoelmani kasvaa. Tänään posti toi minulle suosikkikääpiöni ihan omiksi :D
Lisäksi sain Marjaanalta tällaisen ihanan sydämen :) Se pitäisi antaa eteenpäin viidelle blogille, joilla on alle 200 lukijaa. Voinen siis antaa sen kaikille seuraajilleni, koska a) en nyt jaksa paneutua jakamiseen ;) ja b) koska kaikki nyt vaan ansaitsee sydämen. Nih.
Päivän piisi voisi olla vaikka Marinaa vaihteeksi :D
Hirnakka jakoi ennen joulua blogissaan eteenpäin tämän haasteen viidelle uusimmalle lukijalleen. Olen käsittääkseni yksi uusimmista, joten here goes.
"Listaa
asioita, jotka tuovat hyvää mieltä. Ihan sekalaisessa järjestyksessä.
Haasteeseen kuuluu jakaa vähintään kymmenen hyvän mielen asiaa. Anna
eteenpäin ainakin viidelle bloggaajalle."
1. Perhe - Niin rasittava kuin se onkin, niin on se mukava olemassa. Aika yksinäistä olisi ilman.
2. Kotieläin - Tuo huutava paholaisen karvakasa, joka ihanasti hyrisee ja kuorsaa.
3. Kirjat - “A room without books is like a body without a soul.” sanoivat jo muinaiset roomalaiset eli Marcus Tullius Cicero.
4. Musiikki - Avaa uusia maailmoja
5. Ystävät - Ystävänsä voi valita, sukulaisia ei.
6. Työ - Valitsin alani viihtymisen kannalta, en ansaitsemisen.
7. Terveys - Tässä iässä siitäkin pitää jo huolehtia.
8. Matkustaminen - Meillä kaikki ylijäävät rahat menevät matkusteluun, haluamme myös antaa lapsille mieluummin muistoja kuin tavaraa. Muistoja ei kukaan voi viedä pois eivätkä ne hajoa.
9. Käsityöt - Käsillätekeminen on hauskaa, samalla näkee heti lopputuloksen.
10. Ikkunoiden peseminen - Suosikkini siivoamistouhuista. Tosin nyt en syksyllä ehtinyt pestä ikkunoita, koska aina vapaapäivänä satoi ja työpäivänä aurinko paistoi (silloin harvoin).
11. Leipominen - Liittyy käsillätekemiseen, toimii myös terapiana.
12. Askartelu - Myös käsillätekemistä. Lisäksi kuulun yhteen swappiryhmään, jossa siis lähetämme postitse vihkosia, joihin jokainen askartelee oman sivunsa joko annetun teeman mukaisesti tai vapaasti (jos se on mahdollista).
Annan tämän eteenpäin sellaisille, jotka eivät ole vielä tätä tehneet. Olisi hauska nähdä muiden kymmenen hyvän mielen tuojaa :)
Sain eilen itelloonin (=postiljooni) toimittamana käpälääni lappusen, jossa kerrottiin minulle saapuneen kirjatun kirjeen paikalliseen posti-kauppaamme.
Illalla sitten mies kävi sen hakemassa annettuani hänelle kaikenlaiset valtuudet kirjettä koskien. Sivumennen sanottuna olin täyttänyt lapun joka kohdan, josta johtuen mies ja postikauppahenkilö olivat joutuneet tekemään uuden lapun (en ymmärrä miksi).
Ihmeissäni vihdoin avasin kiinankielisiä lappusia täynnä olevan paketin ja ällistykseni oli melkoinen, kun pitelin vihdoin kädessäni karhunkieltä, siis sellaista pienehköä pesusientä. Hetken kesti miettiessäni, mistä syystä olin moisen saanut vastaanottaa.
Aiemmin syksyllä tilasin uudet kengät jostain huitsin nevadasta, jotka eivät kuitenkaan koskaan ilmiintynyt minulle kotiin. Tein niistä reklaamation Maksu Kaverin kautta ja sain rahat takaisin. Nyt päättelin, että kenkäkauppias oli halunnut hyvitellä minua ja siksi lähetti sen karhunkielen. Kyllä kuulkaa nauratti.
En tiedä, mitä teen sillä pesusienellä. Ehkä heitän vesilintua, jos se voisi käyttää sitä peseytymiseensä.
Sunnuntaina ikävuodet karttuivat jälleen, mikä ei minua haittaa yhtään. Minulle sisäinen ikä merkitsee enemmän ja voinen kertoa, että minun henkinen ikäni taitaa olla jossain siellä parinkymmenen korvilla.
Tiistaina tuli 20 vuotta siitä, kun aloin ihan vakituisesti Kaupungin virkanaiseksi. Hyvin olen viihtynyt, leipä on kapea mutta riittoisa. Kuulemma saan jonkin palkkionkin tästä uhrautumisestani, en pelkkää lämmintä kättä. Jään odottelemaan.
Kaiken tämän kunniaksi vanhat Converse-koristossuni sanoivat työsopimuksensa irti, joten käytin tilaisuutta hyväkseni ja ostaa paukautin Marimekko-kankaiset Converset. Ne vain olivat niin mehevät.
Mehevyydestä puheenollen tykästyin aika lailla tähän Marinan videoon ;)
