Kevättä

On ollut aika lämpimät kelit, ainakin eilen ja tänään.  Eilen piti luopua kaulahuivista kotimatkalla ja tänään jätin sukkikset ja välipaidan pois ja vaihdoin ohueen takkiin, kun lähdin nuorimmaisen kanssa kaupoille.

Yritän miettiä, mistä kirjoittaisin. mitään kovin ihmeellistä ei ole meneillään. Olin tiistaina ja keskiviikkona yksin töissä vuorossa, sillä työpari lähti tutustumaan Baltiaan. Iltatunneiksi kirjastoon tuli tuuraamaan meidän puolikas-työläinen ja ihan hyvin oli mennyt. Tänään kirjasto olikin kiinni.

Eilen aamulla johtoryhmän kokouksessa ihmiset nauroivat kertoessani, että aion vapaapäivän kunniaksi siivota kun lapset lähtevät kouluun. Nauroin toki itsekin mukana, koska onhan se hassua. Loppujen lopuksi en edes siivonnut tänään, vaan lähdin lenkkarikauppaan pienimmän kanssa ja sitten nautin parvekkeella kevätillan lämmöstä.

Tänään löysimme parvekkeelta kartanokimalaisen ja keskimmäinen pelasti sen pihalle. Ihmettelin miksi pelastaminen kesti aika kauan, niin hän oli laittanut kimalaisen ensin yhteen kukkaan ja auttanut sitten vielä seuraavaan ja kolmanteenkin, kunnes kimalainen oli toipunut sen verran että jaksoi lentää itse.

Onneksi on neljä päivää vielä aikaa nauttia imuroinnista ja kukkapenkin rapsutuksesta. Luettavaakin on, yhden kirjan jo lopetin. Niin ja kirjoittaakin voisi.

Juhlien jälkeen

Sunnuntai-iltaa arvoisat lukijat.

Taas olemme selviytyneet yhdestä kouluvuodesta, vaikka tiukkaa teki joskus. Minulle nimittäin.. tuntuu, että nuoriso jaksoi paremmin. Esikoinen on saanut ekan lukiovuoden sujuteltua, keskimmäisen lukuaineiden keskiarvo on 9,7 ja kaikkien aineiden 9,4. Pieninkin sai melkein kaikki rastit A ja B-sarakkeisiin ja hyvä niin :)

Olimme lisäksi yksissä valmistujaisjuhlissa ja olikin tosi kivaa. Ihme kyllä sää suosi, mitä nyt tuuli oli aika kalsa ja istuimme kolmisen tuntia ulkona. Kotiin tultumamme keitin teetä sulatellakseni itseni ja tein poppareita pienimmän pyynnöstä ja katselimme uudemman Robocop-elokuvan. Samalla sain sen yhden vauvannutun nappeja vaille valmiiksi.

Tänään isommat pojat lähtivät taas softaamaan ja koskapa ei ollut minkäänlaista muuta tekemistä (esim. opiskelujen suhteen) kellahdin sohvalle kuuntelemaan pyykkikonetta. Mies tuli kotiin ja ihmetteli, olenko sairas kun sohvalla makaan. Itse asiassa vasen käsivarsi on ollut aivan järkyn kipeä koko viikonlopun, luultavasti koska esikoinen tuuletti huonetta, jossa hän nukkuu ja minä olen koneella ja olin siinä vedossa perjantai-iltana ehkä vartin verran.

Nukahdinkin jossain välissä hetkeksi herättyäni ripustelimme miehen kera pyykit ulos. Leivoin raparperipiirakan omista raparpereista ja kun sain sen uuniin, aloin katsella että kohta sataa. Pyykit olivatkin ehtineet kuivahtaa ja saimme ne juuri sisälle, ennen kuin alkoi sadella. Sitäpä sitten jatkuikin, softaajat haettiin kotiin ja tein piirakan seuraksi maapähkinävoi-suklaahippu-kaurakeksejä. En aio edes koettaa kertoa, miten hyviä ne ovat :P
 

Rapanperipiirakka

Keksit

Ennen saunaa ehdin vielä silittääkin kaikki pyykit, joten nyt on helppo mennä makuuasentoon.  SiiJuu sitten huomenna, aamu koittaakin aikaisin tälle katille.. Pitää mennä ajoissa kustannuspaikalle katsomaan, missä vaiheessa pääsen omiin hommiini käsiksi. Saan nimittäin uuden nostettavan työpöydän ja sen altahan pitää ensin purkaa koneet jne ja ennen kuin koneet jne on takaisin.. noh. Toivossa on hyvä elää, sanoi jo se muinainen lapamato.

Hiphei

Taas on maanantai. Eikä niitä olekaan enää kovin monta jäljellä tälle vuodelle. Itse asiassa tosi vähän, ehkä viisi jos oikein laskin. Jännittävää?

Joka tapauksessa viikonloppu meni. Lauantai-aamuna varasin liput Hobitin viimeiseen osaan. Vain tunnin odottamisen jälkeen.. huhhuh. Finnkinon sivut olivat aivan juntturassa. Loppupäivän menetin hermoni opiskeluhommien kanssa, olin jo aivan valmis lyömään hanskat tiskiin koko jutun kunnes sunnuntaina vihdoin tajusin jotain ja saatan jopa saada homman toimimaan. Ei kivaa. Melkein itkin.

Sunnuntaina sain ommeltua itselleni uuden työkassin. En tosin tiedä, olenko ihan tyytyväinen, mutta onpa ainakin hätävara. Käsilaukku on vähän turhan pieni välillä, aloin jo kyllästyä lukemaan ficcejä luurista metrossa.

Tänään kävin uimassa, vaikka oli aika tuskaa. Pääsin lopulta kuitenkin kilsan, mutta tiukkaa teki. Töissä työkaveri on sairas, lähti parin tunnin jälkeen kotiin. Siis hän, joka ei sairasta koskaan. Nyt minusta tuntuu, että olisi kuume nousemassa, mutta ehkä ei. Yleensä menee alilämmön puolelle, kun tuntuu tältä. Kaikkia jäseniä särkee.

Nyt lähden petiin. Nähdään taas. Tämä piisi on soinut päässä koko päivän, olkaa hyvät.