Rapeaa torstaita

Rapeaa ihan siksi, että on ollut varsin rattoisa ja hupaisa päivä. Aamu alkoi ihanilla kuvilla eräästä henkilöstä, melkein sain nestehukan aikaiseksi ja kotiin tullessa oli posti tuonut villasukkapostilleni vastineen.  Tällaisen:

Otin kuvan luurilla heti kun ensijärkytykseltäni pystyin. Hetken aikaa nimittäin harkitsin pyörtymista aitoon fanityttötyyliin.Voi minua! Kotiväki nauroi. Höh.

Näiden välissä ehdin tehdä vähän töitäkin, tavata kummipojan, käydä Kakkoselämässä etsimässä Puljun taloa (vain muistaakseni, että se lopetettiin) ja käydä luennolla.  Eräs luentokaveri väitti, että tenttiarvosanat olivat jo tulleet mutten löytänyt niitä, kun kotiin päästyäni aloin niitä etsimään. Pitää tarkistaa taas huomenna.

Tässä on Pepposen toivoma kuva avattarestani Kakkoselämässä. En tykkää tuosta järkyttävästä fledasta, mutta en voi sille mitään kun hukkasin vahingossa aiemman lyhen kuontalon. Ainakin Pepposen kaipaama häntä näkyy, se kun yleensä istuessa tms. häviää tuolin sisään.

Tässä loikoilen EduFinlandin saarella

 Nyt taidan lähteä petiin. Hiukan unettaisi :P Huomenna aion mennä katsomaan Thoria ja Lokia. *krhm*

Vesirokko

Parisen viikkoa siinä meni, ennen kuin se meille rantautui. Vesirokko. Jälleen kerran. Tällä kertaa nuorimmalle perheenjäsenelle.

Nyt sitten seurailemme, mihin se kehittyy. Tuleeko samanlainen kuin esikoisella (ja minulla), jolla oli pari pientä näppyä eik kuumetta vai tuleeko keskimmäisen versio, jossa näppyjä löytyi sekä nenän että silmäluomien sisäpuolelta. Huh.

Olin jo tänään itse pois töistä flunssan vuoksi, nyt olen vielä huomisen ja torstaina on miehen vuoro. En oikein pysty nyt keskittymään kirjoittamiseen, päässä tuntuu pahalta.

Häiriöitä riittää..

Metroilua

Aamulla ruuhkametrossa isokokoinen mieshenkilö istahti viereeni. Eihän se muuten olisi haitannut, mutta kun kokoa oli melkein kolmen meikäläisen verran (olen suht keskiverto massaltani), niin ahdasta oli. Yritän aina litistäytyä ikkunanvieruskoloseen, mutta nyt ei auttanut sekään. Kaiken huipuksi miekkonen ilmeisesti tunsi olonsa tukalaksi ja saatuaan aamulehden luettua laittoi kätensä puuskaan, jolloin kyynärpää osui koko ajan minuun. En tykkää olla kosketuksissa muihin ihmisiin, kun en ole kunnolla herännyt.

Kohta pääsen survoutumaan taas ruuhkametroon, oi sitä riemua. Yksi suosikkipiiseistäni sen kunniaksi.