perjantai 12. joulukuuta 2014

Perjantain kunniaksi

Ihan ajattelin päivitellä. Viikko on vilahtanut ihan supernopeasti ja tekemistä on riittänyt.

Tiistaina olin kotona kahden nuoremman pojan kanssa, pienin oli vihdoin kuumeeton ja keskimmäistä huimasi. Omakaan olo ei ollut ihan paras, joten vietin päivän lukien tenttiin ja taisinpa kirjoittaa joulukortit valmiiksi.

Keskiviikkona oli THE päivä. Kävimme Keski-Maassa koko perhe ja täytyy sanoa, että me jotka olimme lukeneet kirjan, saimme huomattavasti enemmän irti leffasta,  kuin mies.. Viiden armeijan taistelu oli hieno, Jackson on todella parhaimmillaan action-ohjaajana, MUTTA ilman Martinin esittämää Bilboa ja Richardin Thorinia leffa ei olisi yhtä hyvä. Martin varsinkin.. aivan uskomaton. Melkein toivoisin hänen saavan Oscarin suorituksestaan, oikeasti.

Ke-aamuna ennen töitä käväisin vampyyrien luona.. siis työterkassa. Sain viimein lähetteen siihen kauan haluamaani kilpparikokeeseen enkä nyt oikein tiedä, mitä sanoisin tuloksista.  Ne kun ovat kuulemma alarajoilla.. en ilmeisesti tarvitse lääkitystä ja hemppakin oli 139, joten anemiasta eiole kyse. Silti edelleen oirelistasta osuu enempi kuin puolet meikäläiseen.

Eilen torstaina tapasin ensin meillä töissä lukioaikaisen luokkatoverin. Meillä oli yhtä paljon puhuttavaa nyt kuin silloinkin.. eli eipä juuri mitään. Vaihdoimme pari sanaa, hän oli lähdössä ja minä menossa jonnekin talon sisällä. Metrossa kotimatkalla näin siskoni, ehdimme vaihtaa kuulumisia yhden pysäkinvälin ajan :D

Tentti oli.. meinasin saada sätkyn, kun tentin oli saanut aloittaa jo neljältä enkä tennyt sitä, joten ennen viittä avatessani tenttikansion ajattelin, että olen myöhästynyt koko jutusta. Onneksi asia ei ollut niin, vaan ope oli reissunsa takia avannut kansion jo aiemmin, ettei vain unohda eri aikavyöhykkeellä. No.. kirjoitin vajaat pari tuntia ja mielestäni ihan riittävästi (suht helpot kysymykset oli). Tosin nyt mietin, että jos ne olivat helpot niin pääsenkö läpi ollenkaan. Uaah. Loppuillan väänsin pienimmän kanssa joulukortteja ja saimmekin kaikki kotimaan kortit valmiiksi. Tosin viimeiset laitoin yksinäni ja puoliltaöin ne olivat punaisissa kuorissa.

Tänään vein joulukortit postiin ja kävin jouluounaalla töipaikalla, oli kivaa ja sain aivan mahtavan upean kortin työkaverin/ystävän tyttäreltä. Uijui.


Kävin kotimatkalla vanhassa työpaikassa hakemassa varauksia ja juttelemassa Lontoon-reissukaverin kanssa. Tultuani kotiin tein ulkomaille menevät joulukortit valmiiksi, rustasin ruotsinkielisen kirjeen appiukon 'ruotsinveljille' (=sotalapsiperheen pojille) ja vasta sitten pääsin koneelle. Aaargh.. The Cruciblen digitaalitallenne näytetään maaliskuussa leffateatterissa ja sain varattua siihen 10 lippua lievien (blondi)ongelmien jälkeen. *köh*

Niin ja mies sai puhelun Marian sairaalasta. Appiukon muisti on huonontunut nyt niin, että hänet oli viime viikonloppuna löydetty ulkoa harhailemasta. Hän etsi vanhempiaan.. vielä viime viikolla hän soitteli, kun ei saanut miehen 80-luvun alussa kuollutta äitiä kiinni. Mutta nyt hän on siis hoidossa ja miestä informoitiin, että hän on tästäedes Laaksossa. Kai meille jossain vaiheessa kerrotaan lisää.. Appiukon asuntokin pitänee tyhjentää varmaan suht lähiaikoina.

Huomenna on opiskelujen lähipäivä. Paljon mieluummin olisin kotona tekemässä jotain järkevää (neulomassa joululahjoja), mutta ei auta. 

Mutta nyt menen lukemana nuorimmalla Harry Potterin viimeistä osaa. Alla ystävän serkun bändi :)