Ihan pihalla

On mennyt suunnilleen koko loppuviikko, Jared pisti pään ihan sekaisin :P

Oikeastaan syytän kyllä väsymystä, sillä ke-to-välisenä yönä nukuin alle 6 tuntia. Olin kotona keikan jälkeen vasta puoli 1 ja aina kestää hetken, ennen kuin pääsee petiin. Torstaina kävin kuitenkin pilateksessa, joka oli ihan törkeän rankka ja meninkin illalla nukkumaan jo 9:n jälkeen. Perjantai olikin huomattavasti helpompi päivä riittävien unien ansiosta, mutta illalla menin leffaan ystävieni ja pienimmän sekä hänen ystävänsä kanssa.

Uusi Avengers : Infinity War jätti täysin pöllämystyneeksi. Ilmeisesti emme olleet ainoita, koska ainakin twitterissä ihmiset ovat toivoneet leffan jo nähneitä olemaan spoilaamatta. Aika hyvin on ilmeisesti onnistuneetkin. Ainakin yksi tuttava kysyi multa fasen mesessä, että mitä ihmettä leffan lopussa tapahtui :D No, onneksi seuraava Avengers tulee jo ensi keväänä ja sitä ennen Ant-Man ja Wasp-leffa, jossa on ihana Evangeline Lilly. Täytyy vielä sanoa, että parrakas Kapteeni Amerikka on aika ihq.. *löyhyttelee viuhkalla kasvojaan*, Buckysta en sano mitään myöskään.

Tänään olen ollut pihalla touhuilemassa. Kävimme myös viemässä keskimmäisen sekä tyttöystävänsä koululle, sillä on musikaalin ensi-ilta :) Menemme katsomaan sen tässä jonain päivänä, nuorison toiveesta emme menneet vielä tänään.

Mies ja minä jatkoimme sitten matkaa hautausmaille, Malmille isäni haudalle ja siitä Honkikselle miehen isän haudalle. Lisäksi kävimme shoppailemassa kissanhiekkaa ja kesäkukkia Tokmannilta, löysin myös ihanat piikkipallot itselleni sieltä. Kotiuduimme, söimme ja menin vielä istuttamaan kesäkukat laatikkoon oven eteen. En ole vielä koskaan laittanut kukkia vielä tähän aikaan ulos.

 Saatte taas käännellä päitänne. Hemmetin blogger.

Ihan Suden kiusaksi laitan loppuun yhden suosikkibiiseistäni 30STM:n pojilta.

Taiteiden yö

Tänään on taas kertaalleen vietetty Taiteiden yötä eikä voisi kiinnostaa vähempää. En oikein tiedä, mikä tai millainen ohjelma siellä minua oikeasti kiinnostaisi niin paljon, että haluaisin lähteä oman kodin rauhasta tunkemaan miljoonan muun ihmisen kanssa kulttuurielämyksiin.

Päivällä näin FB:ssa erään tuttavan, Havaijilla opiskelevan suomalaisen opiskelijaneitosen, kuvan. Hän oli juossut eräät portaat ylös.. siis sellaiset portaat, joita katsoin aina kauhulla ajaessamme niiden ohitse Hanauma Beachille. Katsoin juuri googlella, että kyseiset portaat ovat entinen rautatie ja portaita on 1048 askelmaa. Siis melko suoraan vuorenrinnettä ylös Honolulun lähellä. (tutustuimme tuohon nuoreen naiseen koneiden vaihtoa odotellessamme.) En ikinä kykenisi moiseen suoritukseen. Ehkä jos olisin 30 vuotta nuorempi voisin harkita.

Väsyttää ihan järjettömästi. Onneksi huomenna on viimeinen työpäivä tällä viikolla, mutta lauantaina pienimmällä on koulupäivä. Uaah.

Täällä ollaan taas

Maanantai. No, kai se taas käynnistyy tämäkin viikko.  Kävin töissä ja tulin kotiin, reisiläskit on vieläkin jäässä kotimatkasta.

Varasin pienimmälle synttärikemut HopLopista, siinä meni sekin neitsyys (minulta). Sovimme pienimmän kanssa, että nämä synttärit ovat sitten meidän synttärilahjamme hänelle, muuta ei tule. Sen verran suolainen hinta, mutta kun tuo on jo muutaman vuoden toivonut niin olkoon. Onneksi kummikahvit on sitten kotona. Pitäisi vielä soitella kummeille ja kysellä vähän aikatauluista. Hankalaa, kun ihmisillä on vuorotyö.. *köh*

Eipä tässä sen ihmeempiä kuulu, aion mennä sohvalle juomaan teetä ja neulomaan jonkin tv-sarjan kera. Jos sulaisi sen verran, että pääsee könyämään sänkyyn höyhenpeiton ja villahuopien alle.

Tämä on erään tuttavan työpaikalta (sairaalassa)

Ryyd

Olen kävellyt tai ollut jaloillani koko päivän. Lievästi sanottuna nyt särkee.

Aamusta tein esimiehen ja pääisännän kera ns. vaarojen arvioinnin talossa vintiltä kellariin. Jeesus. Ihan liikaa portaita ja varastohuoneita. Näin loukkoja, joiden olemassaolosta en tiennyt mitään. Tosin nekin olivat ihan siistejä loukkoja, ei mainittavia turvapoikkeamia.

Loppupäivästä siirtelin kirjoja hyllystä A hyllyyn B. Polvi ja verenpaine haittasivat hommia. Aloin pökertyä, joten oli pakko lopettaa ja sitten pitkin jo lähteä, nimittäin keskustaan.

Olin luvannut jonkinasteisessa mielenhäiriössä mennä keskimmäisen kanssa farkkuostoksille. Silmämääräisesti arvioin lapsen koon oikein ja totesimme, ettei sitä kokoa löytynyt Kampista ja siirryimme Foorumiin. Sieltä löytyikin kahdet pökät, joista toiset jäivät lyhennettäviksi. Kävimme kääntymässä myös Stockalla hupparimetsällä. Ei ollut sopivia, värillisesti löytyi muttei koollisesti.

Onneksi mies tuli hakemaan metrolta, olisin joutunut luultavasti etenemään loppumatkan kulmia rypistelemällä. Teimme vielä kierroksen postikaupan kautta, sillä ihanat saapas-nilkkurini olivat saapuneet! Kotona odotti vielä toinen yllätys; viime viikolla tilaamani neulekirja oli myös saapunut! Jee!

Nyt menen petiin, että pääsen huomenna ylöskin. Torstaina koittaa vapaus! Työn orjat sorron yöstä nouskaa.. edes päiväksi tai pariksi.

Olipa kerran Maanantai

Se olikin oikein perinteinen maanantai. Tai ainakin yritti olla. Alku lähti lupaavasti käyntiin.

Ensin käynnistyi kissa, joka huusi puolen yötä eikä antanut perheenäidin nukkua. Vihdoin kello soi ja äiti nousi pöpperöisenä ylös, sillä huolimatta kissan huutelusta hän oli onnistunut nukahtamaan hetkeksi ennen kellonsoittoa.

Äiti pukeutui ja pakkasi uintivarusteensa kassiin, kuten joka maanantai ja lähti herättämään nuorinta poikaansa löytäen tämän umpiunesta sohvalta. Siihen poika usein vaelsi yöllä, jos sattui heräämään kesken unien, joten se ei äitiä hämmästyttänyt.

Keskimmäinen poika ilmestyi silmiään hieroskellen esiin ja äiti alkoi herätellä nuorimmaista, joka nukkuikin varsin sikeästi. Vihdoin tämä heräsi ja alkoi valitella särkyä ja tukkoisuutta. Keskimmäinen lähti kouluun,  mies oli jo mennyt jo hetkeä aiemmin. Äiti mittasi nuorimmalta kuumetta, mutta eipä mittari kovin kiivennyt ylemmäs 36:sta asteesta. Lapsi oli kuitenkin kovin sairaan oloinen, joten äiti päätti pitää tämän kotona.

Jonkin ajan päästä esikoinenkin kolisteli luolastaan ja linnoittautui nuorimmalta vapautuneeseen sohvaan aamukahvinsa kera. Äiti yritti lähettää Wilma-viestiä nuorimman kouluun lapsen höpöttäessä vieressä. Saatuaan nuorimmaisen wilman säädettyä äiti muisti yhtäkkiä, että keskimmäisellä olisi hammastarkastus! Lapsi ei varmasti muistaisi sitä, kun siitä oli ollut ohimennen puhetta viikonloppuna. Niinpä äiti yritti soittaa keskimmäiselle tietäen tämän jo olevan tunnilla. Kohta saapui pojalta viesti 'Mikä sulla on?' ja äiti vastasi kertoen hammastarkastuksesta.

Loppujen lopuksi maanantai sujui kuitenkin kohtuullisesti. Yksi ehti hammaslääkäriin, yksi oli sairaana kotona ja mies tuli kotiin lounastunnilta, että äiti ehti iltavuoroon.

Sen pituinen se.

Kauniita unia

Tulin toivottamaan hyvää yötä. Olen aivan tööt. Alan myös olla lievästi sanottuna matkakuumeessa, ellen jopa suorastaan matkapaniikissa.

Olen päättänyt teatteriasun, lyhentänyt uusien farkkujen lahkeet ja hankkinut Hra Näyttelijälle synttärilahjan. Se kun osuu juuri perjantaille, kun olemme menossa teatteriin ja näytöksen jälkeen takaovelle. Hirvittää. Voi kamala. En ole koskaanikinämilloinkaan kuvitellutkaan, että joskus olisin jonkun maailmanlaajuisesti kuuluisan henkilön kättelyetäisyydellä. Uhuu. Pitänee vain muistaa hengittää. Se voisi olla aika hyvä.

Enivei..  Nyt ennen kuin menen petiin ilahdutan teitä tällä Tom Hiddlestonen jäävesihaasteella. Aivan hurmaava. Samoin kuin hänen englantinsa. Niin kaunista.

Jumi

Vaiko jummijammi? Töissä eilen ja tänään vehkeet takkuilivat, vaikka ei niiden pitänyt. Joka kerta sama ongelma, me emme pidä asiasta eivätkä asiakkaat... Tästä jotkut teistä saattavat jo päätellä työpaikkani, olemme nimittäin olleet jo useammankin uutisotsikon aiheena tänään :P

Jumi liitty myös meikäläisen väsymysasteeseen. Olen nyt neljän(!) aamun aikaisen heräämisen jälkeen siinä pisteessä, että tuntuu kuin kesälomaa ei olisi suunnilleen ollutkaan. Viikko pari vielä, kun luennotkin alkavat, niin voin jo kuvitella istuneeni koko vuoden putkeen töissä ilman katkoksia.

Kävin lounaalla työpaikkasuhteeni kanssa, peräti Virastotalolla asti. Lettuja jonottaessamme juttelimme kesän kulusta ja työpaikasta.. Sain myös kuulla jotain ööh.. 'en-olisi-ihan-välttämättä-halunnut-tietää'-asioita joistain työkavereista :D

Tänään saapuessani töiden jälkeen metroasemalle siirtyäkseni julkisella liikennevälineellä lähemmäs kotikontujani paikallinen soittaja raiskasi parhaillaan REM-yhtyeen 'Losing my religion'-piisiä siten, että sain kappaleen mieleeni vasta laiturilla seistessäni. Täytyy sanoa, että useimmiten kyllä nuo soittajat ovat varsin hyviä (ja aivan erityisesti pidän kamarimusiikkia soittavasta kvartetosta, joka silloin tällöin musisoi tuolla asemalla), mutta tämä oli jokseenkin ravisuttava esitys.

Katselin tässä illan ratoksi ensinnäkin kuvia taiveihottumasta, pienin on sellaisen onnistunut kehittämään itselleen (minullakin se oli joskus yläasteikäisenä) ja kerrankin katselin Areenasta ensin työkaverini/johtavan kieltenopettajamme haastattelun Aamutv:stä ja lisäksi katsoin 'Suden vuosi'-elokuvan. Pidin aikoinaan kirjasta ja leffakin oli yllättävän hyvä. Kari Heiskanen kirjallisuuden maisterina oli hurmaava, Krista Kosonen.. varmasti ihan hyvä näyttelijä hänkin.

Ainiin ja päivän shoppailut :D Tilasin Postin postimerkkipalvelusta 10 arkkia Tom of Finlandia, olen luvannut lähettää niitä mm. amerikkalaisille kavereilleni :P

Nyt lähden nukkumaan, jotta jaksan huomenna matkata avaruusoloiden parissa ;)

katki

Olin tänään aamukahdeksasta iltapäiväneljään kouluttautumassa työsuojeluasioihin. Herranjestas, että olen poikki. Ihan liikaa asiaa ja kuunneltavaa yhdistettynä flunssaväsyyn, joka onneksi alkaa mennä vihdoin pois. Kävin työpaikkasuhteeni kanssa lounaalla Virastotalossa. Inhoan yksin syömistä ja soitin hänelle, että kelpaisiko lounasdeitti. Onneksi kelpasi ja meillä oli hauskaa :)

Kunhan saan pienimmän petiin taidan kaatua itsekin. Huomenna on nimittäin oltava iskussa, kun menen (työ)kaverin kanssa katsomaan Alkaline Trio'a Nosturiin. Tuskin maltan odottaa!

Hyvää yötä. Tässä allaolevan piisin sanat niille, jotka haluavat vilkaista. (Minulle sanat ovat tärkeät, kun taas mies kuuntelee lähinnä sävelmää.)

Helei

Flunssa iski. Oikein mukavasti. Pitäisi vielä huominen selvitä töissä, sillä työkaverilla on menoa ja hän pääsee vasta alkuiltapäivästä paikalle. Istun taas kahdella pallilla, tosin samaahan hän on joutunut tekemään. Jos oloni jatkuu tällaisena, en varmasti lähde perjantain tyhy-päivään kirkkoveneilemään (*hiljaa*).

Se piisi, jota olen ihmetellyt pari pävää, löytyi vihdoin ja oli, kuten epäilinkin, Bronski Beatin 'Smalltown boy'. En nyt linkkaa sitä tähän, kun en vain jaksa. Se löytyy kyllä jostain tuolta tageista, jos joku haluaa kaivella, mutta YT:sta toki helpoiten.

Taidan kömpiä nukkumaan. Kannattaa vetää valkoinen merkki mustaan puuhun, sillä en kovin usein mene petiin ihan näin ajoissa.

Huomisen säätä odotellessa voi kuunnella vaikka tätä.

Aivot narikassa

En jaksa kovinkaan vieläkään keskittyä tähän kirjoitteluun, pää on taas täynnä pumpulia. En tehnyt tänään oikein mitään, kirjoitin yhden luvun tarinasta loppuun ja aloitin seuraavaa, siinä se aika kuluukin mukavasti kun paimentaa hahmoja. Yleensä nimittäin ne eivät tee niinkuin pyytää, vaan ihan jotain muuta.

Hiukan tällainen olo väsymyksen vuoksi

Mutta tässä päivän video, se oli minusta hupaisa. Hiukan ovat saaneet pojat pohtia koreografiaa.

Hyydyttää

Jotenkin olen aivan katkipoikki. Aamulla ensimmäinen ajatus taisi olla, että onneksi enää yksi aamu töihinlähtöjä tällä viikolla ja jossain välissä melkein esitin pienen voitontanssin, kun tajusin perjantain olevan vapaapäivä myös koululaisilla, eikä minun tarvitsisi nousta katsomaan, että pienin lähtee ajoissa. Jes.

Töiden (joita en muista tehneeni, vaika tiedän tehneeni) jälkeen kävin ostamassa joulukorttitarvikkeita. Tajusin nimittäin eilen, että ne pitää olla postissa ensi viikon perjantaina. Apuva. *hengittää paperipussiin* Maanantaina on tentti, johon pitäisi lukea ja jossain välissä pitäisi tehdä pipareitakin jakoon. Että joo.

Nyt taidan kuitenkin mennä petiin. Viime yönä heräsin johonkin puoli neljältä (oletan, että siihen kun kissa oksensi) ja valvoin tunnin! Ennenkuulumatonta! Minä en valvo koskaan, vaikka kävisin vessassakin yöllä niin sammun samantien kun pääsen takaisin lämpimään kolooni.

Tässä hieman joulutunnelmaa, tämä on nyt tänään kiertänyt pitkin ja poikin sosiaalista mediaa eli olkaatten hyvät.

Järkky väsy

Otsikko kertoo jo kaiken oleellisen.

Löysin kaikkitarvitsemani kirjat töistä ja melkein muutuin orangiksi niitä kotiin raahatessani. Koska en väsymykseltäni ole jaksanut lukea nyt niitä, otan jonkun metrokirjaksi huomiseksi.

Esikoinen alkoi katsoa yhtä lempielokuvistani. Harmittaa, etten jaksa katsoa sitä nyt vaan menen mieluummin nukkumaan. Onneksi leffa on oma ja voin katsoa sen ihan milloin vain. Parasta leffassa on tietysti ihanan Jasonin lisäksi Jackie Chan, joka on aivan huippuhauska :)  Niin ja huomasin, että leffa taitaa olla kokonaisuudessaan juutuupista katsottavissa *vink*

Mutta nyt minä lähden ihanaan lämpimään vesisänkyyn katsomaan unia. Huomiseen, nassukat!

Tosiväsy tiistai

Aamulla meinasin nukahtaa metroon. Sitä ei usein tapahdu, joten olen aika poikki ilmeisesti.

Naapurin setä kävi ottamassa esikoisesta passikuvan ammattivehkeillään, vaikkei olekaan ammattivalokuvaaja vaan vahtimestari eräässä tämän maan tunnetuimmista poliittisista laitoksista. Hyvin onnistui vaikka teini vähän nikotteli alkuun. Meillä on naapurin kanssa palvelus palveluksesta-suhde, joten mies kävi tsekkaamassa heidän kylpyhuoneremonttinsa sähkölaitteet.

Siinäpä ne tämän päivän kuumimmat uutiset. Jei. Kesää odotellessa.

Väsy

Väsyttää niin, että taidan kömpiä sänkyyn kohta. Väsytti eilenkin niin, että meinasin tikahtua nauruun katsoessani tätä videota.

Väsy

Tänään on ollut väsy. Aamulla vein pienimmän eskariin, palasin kotiin ja menin nukkumaan. Puolitapäivin menimme eskarilaisen kera hakemaan hänelle ihkauuden matkakortin ja kirjastokortin ja ostimme pari dvd-levyä.. Eli Hämähäkkimiehen (uusimman) ja Avengers'in. Avengers on juuri sellainen hassuhko toimintaleffa, joista tykkään.

Kohta olisi nukkumaanmenoaika, jotta jaksan huomenna mennä huoltajaksi keskimmäiselle ja kaverilleen, kun tarvitsevat leffaan kaitsijan. Leffa on tietysti ..TA-DAA.. Hobitti :D Viides kerta toden sanoo?

Loppuun vielä kirjastovitsi:

Q. How many catalogers does it take to screw in a lightbulb?
A. Just one, but she has to wait to see how the Library of Congress did it.

Järjetön väsymys

Eilen illalla 12 tunnin sairaalapäivystyksen jälkeen väsytti. Nukkumatti iski suorastaan hiekkasäkillä takaraivoon, kun viimein pahnan oljille kellahdin. Noin yhdentoista tunnin unien jälkeen ajattelin nousta ylös vain todetakseni, että olisin voinut kyllä vielä nukkua hetken. En kuitenkaan ottanut päiväunia vaan katselin pienimmän kera Saapasjalkakissaa dvd:ltä ja laitoin pyykkikoneen jylläämään (sarjassamme asiat, jotka eivät lopu tekemällä).

Kahden elokuvan jälkeen (toista en enää katsonut vaan silitin viime viikon pyykit) pienin tuli valittamaan, että on tylsää niin. Onneksi vasuri toimii kuitenkin.

Unetus

Väsyttää. On väsyttänyt oikeastaan koko viikon. Eilen olin siinä vaiheessa väsymystä, jossa kaikki asiat naurattaa. Tänään olen siinä vaiheessa, kun alan suunnitella asiakkaiden murhaamista paperiviilloin.

Pienimmällä on silmätulehdus. Tai oli, ilmeisesti se onkin koivulle alkeerinen. Viimeiset silmälääkkeet laitoin eilen illalla ja yöllä oli tullut nenästä verta. Onneksi nuo osaavat jo toimia itsekin, pienin oli tuponnut nokkansa ja jatkanut unia.

Australia

Harkitsen juuri muuttoa Australiaan. Olen jo etsinyt viisumi- yms. hakemukset. Välillä en vain jaksaisi asua tässä maassa.

Toisaalta en tiedä, olisko se sen armaampaa sielläkään.

Radio

Pitkästä aikaa koetin kuunnella radiota.

Hyvä idea näin väsyneenä, eikös? En muutenkaan ihan hirveästi jaksa radiota kuunnella, joten nyt varsinkin tuntuu ne mainoslöpinät tökkivän ihan urakalla. Aikoinaan (ennen nettiä) kuuntelin radiota suht paljonkin. Esim. aamulla ennen töihinlähtöä kuuntelin uutisia, sillä lehteä meille ei ole tullut noin 20:een vuoteen. Sitten se vain jäi, osittain silloisen työpaikan vuoksi, kun koko päivän kuunteli tauotonta taustameteliä niin ei enää jaksanut kuunnella yhtään mitään kotona.

Aina välillä kokeilen, jos sittenkin jaksaisin... Mutta ei, radio ei enää ole minua varten. Mieluummin kuuntelen omia levyjäni tai hiljaisuutta tai Juutuubin piisejä.

Paras keino tappaa päänsärky on syödä Turkinpippureita ja kuunnella Rammsteinia täysillä. Nam.

Viikkoahistus

Tämä viikko alkaa olla kestokyvyn äärirajoilla.

Luulin tehneeni riittävästi tunteja sisään ensi viikon kahta plussavapaata varten, mutta en ollutkaan. Kuten tavallista, olin laskenut väärin. Siitä johtuen istuin eilen puoli yhdeksästä seitsemään töissä. Eikä edes ollut mitään järkevää tekemistä vaan ensin kirjoitin omat joulukortit valmiiksi ja sitten surffailin ympäriinsä saadakseni tunnit täyteen. No, eipä se vielä loppunut, vaan jotta ei tulisi aika pitkäksi tai muita vapaa-ajankäytön ongelmia, on tänään viimeinen vesijumppakerta. Sinne on melkolailla pakko mennä, sillä edelliskerralla olimme partion lupauksenannossa ja viime tiistaina tuijottelin Haloskaa töllöstä.

Huomenna olen menossa kahden nuoremman pojan kera katsomaan Pähkinänsärkijää (juu, ajattelin sivistää lapsiani) ja torstaina on vihdoin Ismo... eikun Siekkarit Tavalla. Jos perjantaiaamun näen, niin hyvä on. Siitäkin päivästä pitäisi varmaan selvitä jokseenkin kuosissa jos töihin raahaudun.

Jotenkin mulle käy yleensä näin; ensin kalenteri on aivan typöyhjä ja sitten se yhtäkkiä täyttyy kaikenlaisesta menosta yms. Eihän tässäkään varsinaisesti olisi mitään ongelmaa, jos tuo halvatun joulu ei olisi tulossa jo ensi viikolla, mistä syystä pitää saada joulukortit vielä kuoriin ja postiinkin. Voi elämä.

Onneksi kohta on lauantai ja sunnuntaikin. Voisin saada viimeiset lahjat valmiiksi. Tip Tap.
Suurin lahja olisi ystävän miehen tervehtyminen.