perjantai 24. huhtikuuta 2015

P niinkuin perjantai

Pienesti poikkesin puljussa porisemassa. Paakelssin poskeen pulisin puljutoverin parissa. Pian paitakaupoille piipahdin perheen pydessä, päräytimme pöperömyyntiin. Pohdinnoissa pinnalla pehmeä peite, perin peittelisin pönäkän pepun.

*******

Kuten surkeasta sanoittelusta käy ilmi, olin tänään töissä parisen tuntia kokouksessa. Kokous käsitteli Kunta10-tuloksia eli työhyvinvointiin liittyviä asioita, jotka pitää käydä läpi joka virastossa henkilökunnan kera. Jos sanon, että oli mielenkiintoista, niin valehtelisin. Tosin oli mukavaa nähdä ihmisiä osastolta, sillä meitä on ympäri kylää Vuokista Kantsuun.

Kokouksen jälkeen kävin (työ)kaverin kanssa vetäisemässä salaattia ja kakkua ja purimme samalla omalta osaltamme asioita sekä työpaikkaa että kotielämää koskien. Totesimme, että Pulju on aika pahassa kohdassa tällä hetkellä.. Hallinnon suuntaa pitäisi muuttaa, sillä tällä hetkellä suuri osa porukasta etsii töitä muista virastoista. Meidän kohdallamme asettaa lisäksi haasteita terveys, olemme molemmat altistuneet työpaikalla. Hän on eri paikassa kuin minä, siellä henkilökunta ei saa olla talossa kuin pari tuntia kerrallaan koska parikymmentä vuotta jatkunut vesivahinko on saanut tehdä tuhojaan rauhassa. (Saman talon toisessa päädyssä olevassa kirjastossa ei ole mitään ongelmaa, mutta nuorisotalon puoli on käyttökiellossa ja päiväkoti toimii edelleen ihan siksi, ettei kaupunki pysty osoittamaan lapsille toista paikkaa!)

Aikamme turistuamme erkanimme ja tapasin miehen ja kaksi nuorempaa poikaa Itiksessä paita- ja housukaupoilla, josta jatkoimme ruokatukkuun. Voin sanoa, että nyt on hyytelö. Jalat ja ristiselkä ovat hajoamispisteessä ja siksi aionkin mennä katsomaan, miten Jasonille käy Jerusalemissa. Dig on sarjan nimi, aloitin sen eilen... hmm..