Näytetään tekstit, joissa on tunniste penkkarit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste penkkarit. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 9. helmikuuta 2025

Koko perheen askarteluviikot

Meillä on viimeiset pari viikkoa vietetty koko perheen askarteluviikkoja, kun nuorimmainen ilmoitti haluavansa olla velho penkkareissa. Eikä kuka tahansa velho, vaan Gandalf. 

Sattumalta löysin heti seuraavana päivänä kolmen metrin pätkän harmaahkoa villakangasta kangaskaupan laarista ja siitä saatiin sekä viitta että hattu. Hattu oli huomattavasti hankalampi tapaus väkertää, mutta saatiin sekin tehtyä. Laukku löytyi työpaikan viereisestä uffasta ja kepin mies löysi metsästä ohiajaessaan. Torstaina minä, mies ja esikoinen olimme Vanhan kirkon puistossa (=Ruttopuistossa) katsomassa nuorten riemua. Penkkarit on aina yhtä liikuttava ja riemukas tapahtuma, sellainen toivon täyttämä hetki. 


 Onnistuin viime viikolla saamaan jonkinlaisen vatsapöpön, tiistaina meinasin pyörtyä ja oksentaa töissä ja lähdin kesken työpäivän kotiin ja olin myös keskiviikon kotona. Onneksi se meni sillä ohi, mutta jostain syystä tänään on ollut vähän halju olo vielä. 

Perjantaina kävin katsomassa ystävän kanssa Levottoman tuhkimon elokuvissa ja se oli meistä oikein hyvä. Ajankuvaus oli kohdillaan ja muutenkin onnistunut. Itse pidin siitä, että mukana oli aitoa kuvaa Dingon keikoilta, vaikka joku kriitikko sitä olikin kritisoinut kummalliseksi. Loppu osui jotenkin aika syvälle tunteisiin, olimme molemmat ystävän kanssa aika liikuttuneita. 

Eilen juhlistimme nuorimmaisen 19-vuotissyntymäpäivää käymällä syömässä Itiksen Itsuyaki-ravintolassa ja se olikin todella kiva kokemus. Nuori kehui susheja parhaiksi ikinä, lisäksi siellä oli teppanyaki-tiski (asiakas kerää itse lautaselleen raaka-aineet ja vie kokille paistettavaksi), joka oli todella hyvä, suuri salaattipöytä sekä friteerattuja ruokia ja ramen + nuudeliosio. Niin ja jälkkäripöytä. Oli kyllä asiakkaitakin, mutta jonotus toimi hienosti eikä kauan tarvinnut odotellakaan. Voin lämpimästi suositella isoon nälkään.




 

Leivoin toki myös laskiaispullia eilen ja kokeilimme Biscoff-keksitahnaa. Löysin sitä Normal-kaupasta vinot pinot ja nuorimmaisen iloksi ostin, minusta se on liian makeaa, mutta nuori tykkäsi. Karkkia meillä on vielä jonkin verran muutenkin, makeaa elämää taas.     


Kävin viikko sitten ystävän kanssa Tammisaaressa, onnistuimme bongaamaan kauniin auringonlaskun. 

Venus ja kuu



keskiviikko 19. helmikuuta 2020

Talvilomalla

Vietän koko viikon lomaillen ja hoivaten flunssaa. Kurkku on niin kipeä, että ääni juuri kulkee, joten olen todellakin tyytyväinen kotioleiluun.

Keskimmäinen on ollut koko alkuviikon kuumeessa, se alkoi jo viime viikolla. Olimme miehen kanssa viime torstaina lounaalla ja siitä menimme Vanhan Kirkon puistoon katsomaan penkkariautot. Niitä oli aika paljon ja kylmän tuulen ansiosta oli sormet irrota, kun kuvasin autoja. Vielä on karkkeja jäljellä, lapsi unohti puolet karkeistaan koululle. Lisäksi hän kävi tanssimassa Vanhat uudelleen.

Loma on mennyt varsin rattoisasti tähän asti. Olen lukenut, kuunnellut äänikirjoja, askarrellut decoja, katsonut töllöä ja neulonut. Pyykkiäkin olen pessyt ja eilen kokkasin kaalilaatikkoa itselleni ja autoin keskimmäistä currykanan valmistuksessa, nyt on ruokaa loppuviikoksi. Jonain päivänä pitäisi käydä leffassa, samalla reissulla saisin matkakortin ladattua ensi viikkoa varten.

Vietimem viikko sitten nuorimmaisen 14-vuotissynttäreitäkin kummien ja sisarusteni kera, oli oikein rattoisaa. Leivoin kirsikka-suklaakakun ja sitruunakuivakakun, sankari itse leipoi suklaahippukeksejä.


Keskimmäinen oikealla vaaleanpunaisen minecraft-hahmon alla. Paras kaveri päiväkodista asti ottaa kuvia kännyllä. Ex-tyttökaveri on puekutunut Pikku Myyksi oranssitukkaisena lavan etuosassa.

Karkkia riitti.

Ystävän synttärikortti
Sankarin kahvipöytä

Sirius <3

torstai 16. helmikuuta 2017

Aika

"Muut vanhenevat, itse pysyy aina samanikäisenä" tapasi äitini sanoa ja tänään sen taas huomasi, kun katseli penkkareita. Viimeksi olen penkkareita seurannut itse auton lavalla olleena, muuten olen istunut tiukasti työpaikalla. Nyt kävimme miehen kanssa ensin lounaalla ja siitä jatkoimme Vanhaan kirkkopuistoon, jossa oli jo muutama muukin. Minua sieppasi niin, kun eskariryhmän apuope haki ajoradalta karkkeja..aargh. No siis juu, vihdoin odotus palkittiin ja autot saapuivat ja kaikkein viimeisimpinä tulivat Hellun autot ja esikoinen toiseksi viimeisessä :P  Sain pysyteltyä kuivin silmin, vaivoin kyllä.